Eduskunnalle
Itämeren suurin uhka on rehevöityminen, joka vaikuttaa veden laatuun, ekosysteemien toimintaan sekä vesistöjen virkistyskäyttöön. Vesistöjen kalakannat ovat muuttuneet siten, että särkikalat ja lahna ovat lisääntyneet huomattavasti, mikä vaikeuttaa muiden lajien kalastusta ja vähentää vesistöjemme virkistyskäyttöä.
Poistokalastuksen tavoitteena on vajaakäytetyn kalan kalastaminen ja siten fosforin ja typen poistaminen rehevöityneiltä vesialueilta. Suomi on Helcomin Itämeren toimintaohjelman (BSAP) mukaisesti sitoutunut vähentämään Itämeren fosforipäästöjä. Poistokalastuksella voitaisiin saavuttaa osa tästä tavoitteesta. Moniin muihin vesistöinvestointeihin verrattuna poistokalastus on hyvin kustannustehokasta.
Poistokalastuksen kehittäminen ja keskeytymättömän rahoituksen turvaaminen on välttämätöntä järjestelmän tehokkaan toteuttamisen kannalta. Ammattikalastajille on taattava riittävä rahoitus siten, että he voivat suunnitella toimintaansa ja tehdä tarpeelliset investoinnit. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähempiarvoisen kalan markkinahinnan vakauttaminen, jotta lajeja kalastettaisiin jatkuvasti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 100 000 euroa momentille
vesistöjen ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poistokalastuksella.
30.40.62