Tiivistelmä
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintorahan määriä ei enää tarkistettaisi kansaneläkeindeksin perusteella. Opintorahan määräämisessä muualla kuin vanhempiensa luona asuvien toisen asteen 18—19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotettaisiin 13 prosentilla tuen riittävyyden parantamiseksi sekä eri koulutusasteilla opiskelevien yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tarkastellaan perustuslain 6 §:n 2 momentin ja 16 §:n 2 momentin näkökulmasta muun muassa opintorahan indeksisidonnaisuudesta luopumista ja vanhempien tulojen vaikutusta opintorahan määrään eri opiskelijaryhmissä. Lisäksi perusteluissa käsitellään ehdotuksen suhdetta perustuslain 21 §:n mukaisiin oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeisiin.
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1 päivänä elokuuta 2016.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lähtökohdat
Opintorahan indeksisidonnaisuus ja siitä luopuminen
Vanhempien tulojen huomioon ottaminen opintotuessa
Julkisen vallan on perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden estämättä. Säännöksellä julkiselle vallalle on asetettu yleinen velvollisuus huolehtia muun muassa siitä, että varattomuus ei estä opetuksen saamista (, s. 64/I ja, s. 2/I).
Oikeus saada muuta kuin perusopetusta varattomuuden estämättä on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sääntelyvaraus edellyttää oikeuden turvaamista koskevien säännösten antamista lain tasolla, mutta jättää sääntelyn tarkemman sisällön lainsäätäjän harkintavaltaan. Lainsäädäntö opintotuesta täyttää osaltaan perustuslain 16 §:n 2 momentissa säädettyä toimeksiantoa (, s. 12/I ja, s. 2/I).
Voimassa olevan opintotukilain 11 §:n 6 momentin mukaan opintorahan määriä tarkistetaan kunkin lukuvuoden alusta lukien siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Hallituksen esityksessä ehdotetaan pysyvää luopumista tästä opintorahan indeksisidonnaisuudesta. Muutoksen tarkoituksena on osaltaan panna täytäntöön hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia. Esityksen myötä vuoteen 2019 mennessä säästöä arvioidaan syntyvän 23 miljoonaa euroa.
Kun opintoraha vuonna 2013 sidottiin indeksiin, perustuslakivaliokunta totesi muutoksen parantavan opiskelijoiden taloudellista asemaa. Valiokunta piti opintorahan indeksisidonnaisuutta esimerkkinä uudistuksesta, joka toteuttaa perustuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkiselle vallalle säädettyä toimeksiantoa (, s. 2/I). Näistä lähtökohdista arvioituna nyt ehdotettu luopuminen opintorahan indeksisidonnaisuudesta heikentää opiskelijoiden asemaa siitä, mikä opiskelijoille vuonna 2013 turvattiin. Perustuslain 16 §:n 2 momentti ei kuitenkaan sellaisenaan turvaa opintorahan säilymistä nimenomaan nykytasolla tai edellytä sen korottamista yleisen kustannustason mukaisesti. Sosiaalisten oikeuksien mitoituksessa lainsäätäjälle asetetun toimintavelvoitteen luonteen mukaista on, että sosiaaliturvaa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti ja että kansantalouden ja julkisen talouden tila voidaan ottaa huomioon mitoitettaessa sellaisia etuuksia, jotka julkinen valta välittömästi rahoittaa (ks. esim., s. 2—3,, s. 8).
Perustuslakivaliokunnan mielestä indeksisidonnaisuudesta luopumisen taloudellinen merkitys yksilötasolla ei ole kovin merkittävä, kun otetaan huomioon arviot indeksin odotettavissa olevasta kehityksestä lähivuosien aikana. Valiokunnan mielestä ehdotus ei siten merkitse sellaista perusoikeuden toteutumistason heikennystä, joka muodostuisi valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi.
Opintotukilain 19 §:n 1 momentin mukaan vanhempien tuloja ei oteta huomioon korkeakouluopiskelijoiden opintotukea myönnettäessä. Pykälän 2 momentin mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Sääntely merkitsee sitä, että muut opiskelijat ovat korkeakouluopiskelijoita heikommassa asemassa. Opintotukilain 19 §:n 1 ja 2 momentteja ei ehdoteta nyt muutettaviksi.
Lakiehdotuksen 19 §:n 4 momentin mukaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden opiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi 53 000 eurosta 60 000 euroon, mikä merkitsee rajan korottamista noin 13 prosentilla. Ehdotettu muutos lieventää siten eroa korkeakouluopiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden välillä, mutta ei poista sitä kokonaan.
Sääntely on merkityksellistä sekä perustuslain 16 §:n 2 momentin että perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksen kannalta. Jälkimmäisen säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ehdotetulla sääntelyllä on yhteys lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:ään, jonka mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.