Tiivistelmä
KANSALAISALOITE
Kansalaisaloite pyrkii avioliiton säilyttämiseen aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseen. Aloitteen mukaan sukupuolineutraali avioliitto riistää adoptiolapselta mahdollisuuden korvaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä. Lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Aloitteen mukaan samaa sukupuolta olevien parien oikeudet on huomioitu riittävällä tavalla parisuhdelaissa.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta
Kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Lakivaliokunnan johtopäätökset
156/2015 Eduskunta hyväksyi viime vaalikaudella 28.11.2014 avioliittolain muutoksen (), joka mahdollistaa avioliiton solmimisen myös samaa sukupuolta oleville pareille. Muutoksen myötä aviopareja koskevat oikeudet, kuten adoptio-oikeus ja oikeus ottaa yhteinen sukunimi, koskevat myös samaa sukupuolta olevia pareja. Avioliittolain muutos tulee voimaan 1.3.2017.
Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite pyrkii kumoamaan edellä mainitun avioliittolain muutoksen. Sen tarkoituksena on säilyttää avioliitto vain miehen ja naisen välisenä. Aloitteeseen sisältyvä kumoamissäädös ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen avioliittolain muuttamisesta annetun lain voimaantuloa 1.3.2017.
Eduskunnan hyväksymä avioliittolain muutos perustui sekin kansalaisaloitteeseen (). Kyseisen kansalaisaloitteen käsittelyssä lakivaliokunta kuuli yhteensä noin kuuttakymmentä asiantuntijaa saadakseen mahdollisimman laaja-alaisen ja monipuolisen kuvan aloitteesta ja sen vaikutuksista (, s. 6). Asiantuntijoina kuultiin paitsi eri ministeriöitä ja viranomaisia, uskonnollisia yhdyskuntia, eri alojen järjestöjä (mm. Adoptioperheet ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry, Sateenkaariperheet ry, SETA ry ja Väestöliitto ry), perhe-, lapsi- sekä valtiosääntöoikeuden professoreja samoin kuin lastenpsykiatreja. Asiantuntijoiden näkemykset kansalaisaloitteesta jakaantuivat kolmeen ryhmään: aloitetta kannattaviin ja sitä vastustaviin sekä niihin, joissa ei otettu kantaa aloitteen puolesta tai sitä vastaan. Lapsen asemaan ja etuun vetosivat sekä aloitetta kannattavat että sitä vastustavat.
Lakivaliokunta päätyi ehdottamaan, että kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi hylätään. Eduskunta päätyi kuitenkin hyväksymään mietintöön sisältyvään vastalauseeseen perustuvan ehdotuksen kansalaisaloitteeseen sisältyvän avioliittolain muutoksen hyväksymisestä muutettuna. Koska kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä oli ilmennyt, että avioliittolain muuttamisella sukupuolineutraaliksi on muuhun lainsäädäntöön heijastusvaikutuksia, joita oli tarpeen vielä selvittää, eduskunta hyväksyi samassa yhteydessä myös lausuman, jossa se edellytti, että hallitus valmistelee viivytyksettä esityksen tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämistä muutoksista tarvittaviin muihin lakeihin. Tarkoituksena oli, että tällaiset myöhemmin hyväksyttävät lainmuutokset tulevat voimaan samaan aikaan avioliittolain muutoksen kanssa 1.3.2017.
249/2016
250/2016
251/2016
252/2016
253/2016
254/2016
6/2017
9/2017
10/2017
11/2017
12/2017
13/2017
Eduskunta on kuluvalla vaalikaudella hyväksynyt kyseiset avioliittolain muutokseen perustuvat muut lainmuutokset kahdessa eri yhteydessä. Hallituksen esityksenpohjalta on 17.2.2016 hyväksytty muutokset avioliittolakiin (), rekisteröidystä parisuhteesta annettuun lakiin (), väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin (), transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettuun lakiin (), uskonnonvapauslakiin () ja hedelmöityshoitolakiin (). Lisäksi hallituksen esityksenpohjalta on 13.12.2016 hyväksytty tarvittavat muutokset sosiaaliturvalainsäädäntöön ja siten muutettu sairausvakuutuslakia (), asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia (8/2017), työttömyysturvalakia (), kansaneläkelakia (), eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia (), yleisestä asumistuesta annettua lakia () ja toimeentulotuesta annettua lakia (). Kyseiset lainmuutokset tulevat voimaan samanaikaisesti avioliittolain muutoksen kanssa.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin korostaa, että eduskunta on hyväksyessään kansalaisaloitteen pohjalta 1.3.2017 voimaantulevat avioliittolain muutokset ja hallituksen esityksen perusteella siihen asiallisesti liittyvät muut lait tehnyt ratkaisun edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa perustuslain 22 §:n mukaisesti. Näin ollen kansalaisaloitteeseen sisältyvä lakiehdotus ei perustuslakivaliokunnan mukaan ole ongelmaton perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta. Perustuslain 6 §:n 2 momentista ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mukaan aiheudu sellaisia ehdottomia vaatimuksia, jotka estäisivät kansalaisaloitteen mukaisen lain säätämisen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakivaliokunnan on kuitenkin perustuslaista johtuvista syistä varmistettava, että lakiehdotus ei johtaisi taannehtiviin heikennyksiin oikeuteen solmia avioliitto, rekisteröidä parisuhde tai näiden oikeuksien käyttämisen oikeusvaikutuksiin. Tämä on edellytys sille, että laki voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Eduskunta on edellä kuvatuin tavoin viime vaalikaudella hyväksynyt avioliittolain muuttamisen siten, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. Tällä vaalikaudella eduskunta on kahdessa eri yhteydessä hyväksynyt avioliittolain muutokseen asiallisesti perustuvia lainmuutoksia, jotka tulevat samanaikaisesti voimaan aiemmin hyväksytyn avioliittolain muutoksen kanssa. Nämä päätökset edistävät yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Nyt käsiteltävänä oleva kansalaisaloite pyrkii kumoamaan eduskunnan aiemmin tekemän päätöksen avioliittolain muuttamisesta. Lainmuutos kumottaisiin juuri ennen sen voimaantuloa.
Lakivaliokunta katsoo, että kansalaisaloitteessa on kyse samasta asiasta, jossa eduskunta on tehnyt päätöksen aivan vastikään. Kyseessä on siten eräänlainen vasta-aloite aiemmin käsitellylle sukupuolineutraalia avioliittoa koskevalle kansalaisaloitteelle. Vaikka kansalaisaloitteesta säädetään perustuslain tasolla suhteellisen väljästi, on perustuslakivaliokunta lausunnossaan katsonut (, s. 2—3), että vastikään eduskunnassa hyväksytyn lain muutosehdotuksen sisältävä kansalaisaloite ei hyvin sovi yhteen sen kansalaisaloitteen säätämisvaiheessa esitetyn tarkoituksen kanssa, että kansalaisaloitteella tuodaan uusia aiheita poliittiseen keskusteluun. Toisaalta perustuslakivaliokunnan mukaan lainsäätäjälle kuuluu harkintavaltaa muuttaa lainsäädäntöä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimalla tavalla. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että eduskunnan valiokunnat voivat esimerkiksi hallituksen esitysten käsittelystä poiketen itsenäisesti päättää siitä, ryhtyvätkö ne käsittelemään kansalaisaloitetta ja miten sitä käsitellään (ks.). Lakivaliokunta katsoo, että eduskunnan aiemmin hyväksymän avioliittolain muutoksen kumoaminen nyt käsillä olevan kansalaisaloitteen pohjalta johtaisi mitä ilmeisimmin uuteen kansalaisaloitteeseen, jossa avioliitto pyrittäisiin taas muuttamaan sukupuolineutraaliksi. Mahdollista siten olisi, että syntyisi eräänlainen samaa asiaa koskevien toisilleen vastakkaisten aloitteiden ja lakiehdotusten kierre. Edellä esitetyn vuoksi lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että vastikään eduskunnassa hyväksytyn lain muutosehdotuksen sisältävä kansalaisaloite ei hyvin sovi yhteen edellä mainitun kansalaisaloitteen säätämisvaiheessa esitetyn tarkoituksen kanssa.
Lakivaliokunnan mukaan eduskunnan aiempi päätös muuttaa avioliitto sukupuolineutraaliksi perustuu asian perusteelliseen ja asianmukaiseen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn, jossa ovat tulleet laaja-alaisesti ja monipuolisesti esiin sekä asiaa kannattavien että vastustavien näkökohdat. Myöskään yhteiskunnallisissa tai muissa olosuhteissa ei valiokunnan mielestä ole asian käsittelyn jälkeen tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi eduskunnan aiempaa päätöstä olisi perusteltua arvioida uudestaan.
Eduskunnan hyväksymien ja tasavallan presidentin vahvistamien lainmuutosten johdosta on jo ryhdytty toimeenpanotoimiin, muun muassa viranomaisten tietojärjestelmien muutoksiin, joista on aiheutunut kustannuksia. Nyt käsiteltävänä olevan kansalaisaloitteen hyväksyminen ei siten merkitsisi sitä, että vältyttäisiin kustannuksilta, jotka aiheutuvat avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakimuutosten voimaantuloon on viranomaistoiminnassa valmistauduttu myös muulla tavoin, muun muassa ohjeistuksessa ja koulutuksessa.
Nyt tarkoitettujen lainmuutosten kumoaminen juuri ennen niiden voimaantuloa olisi poukkoilevaa lainsäädäntötyötä. Se olisi myös kohtuutonta niiden yksilöiden kannalta, joita ne koskevat. Lakivaliokunta korostaa, että eduskunnan lainsäädäntötyössä tulee pyrkiä johdonmukaisuuteen, vakauteen ja ennustettavuuteen, etenkin säädettäessä keskeisiä oikeudellisia instituutioita, kuten avioliittoa, koskevaa lainsäädäntöä.
Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten lakivaliokunta ei tue aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.
156/2015
250/2016
Tässä yhteydessä lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kansalaisaloitteessa ehdotetaan kumottavaksi vain avioliittolain muutos. Tämä ei ole lainsäädännön selkeyden eikä samaa sukupuolta olevien parien oikeudellisen aseman turvaamisen kannalta riittävää, koska kumota tulisi myös ne eduskunnan hyväksymät muutoslait, jotka asiallisesti liittyvät avioliittolain muutokseen. Jos näin ei tehtäisi, johtaisi tämä muun muassa siihen, että samaa sukupuolta olevat parit eivät voisi 1.3.2017 jälkeen solmia avioliittoa, mutta he eivät voisi myöskään rekisteröidä parisuhdettaan. Tämä johtuu siitä, että samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa ei maaliskuun alusta alkaen ole enää mahdollista (lainmuutos). Edellä esitetty merkitsee sitä, että avioliittolain muutoksen kumoamisen lisäksi tulisi kumota kaikki ne siihen asiallisesti liittyvät myöhemmin hyväksytyt lainmuutokset, jottei syntyisi perustuslakivaliokunnan tarkoittamia taannehtivia heikennyksiä oikeuteen solmia avioliitto, rekisteröidä parisuhde tai näiden oikeuksien käyttämisen oikeusvaikutuksiin.
Eriävä mielipide
VASTALAUSE
Perustelut
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
Vastalauseen muutosehdotus
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna () ja
Vastalauseen uusi lakiehdotus
että hyväksytään uusi lakiehdotus ().
Vastalauseen muutosehdotus Vastalauseen uusi lakiehdotus
1.
Laki
avioliittolain muuttamisesta annetun lain
sukupuolesta riippumatonta avioliittoa koskevan lainsäädännön ja eräiden siihen liittyvien lakien
kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan:
1)
ja avioliittolain muuttamisesta annettu laki (249/2016)
, jolla muutettiin avioliittolain (234/1929) 1 §:n 1 momentti, 108 §:n 1 ja 2 momentti ja 115 §:n 1 momentti
avioliittolain muuttamisesta annettu laki (156/2015);
2) rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (250/2016)
;
3) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 13 §:n muuttamisesta annettu laki (251/2016);
4) transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (252/2016);
5) uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta annettu laki (253/2016);
6) sairausvakuutuslain 1 ja 9 luvun muuttamisesta annettu laki (6/2017);
7) asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta annettu laki (8/2017);
8) työttömyysturvalain 1 luvun 7 §:n muuttamisesta annettu laki (9/2017);
9) kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta annettu laki (10/2017);
10) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta annettu laki (11/2017);
11) yleisestä asumistuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta annettu laki (12/2017);
12) toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta annettu laki (13/2017).
2 §
1
maaliskuuta
2017
Tämä laki tulee voimaanpäivänä.
2.
Laki
sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 luvun 7 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti laissa 903/2012, sekä
lisätään 9 luvun 6 §:ään uusi 2 momentti, 8 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 437/2010 ja 678/2014, lailla 678/2014 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti sekä 10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 903/2012 ja 678/2014, uusi 4 momentti seuraavasti:
9 luku
Vanhempainpäivärahat
6 §
Isyysraha
Lapsen isällä on lapsen hoidosta vastatessaan 1 §:n 3 momentista poiketen oikeus isyysrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa.
(Uusi 2 mom.)
7 §
Isyysrahakausi
adoptiolapsen
Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä, kuitenkin siten, että äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 18 arkipäivältä. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään neljään jaksoon. Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon. Oikeus isyysrahaan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta taihoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.
8 §
Vanhempainraha
välittömästi äitiysrahakauden päätyttyä
tämän luvun
Vanhempainrahaan on oikeusvanhempien sopimuksen mukaan joko lapsen äidillä tai isällä. Jos äiti ei osallistu lapsen hoitoon, isällä on lapsen hoidosta vastatessaan1 §:n 3 momentista poiketen oikeus vanhempainrahaan, vaikka äiti ja isä eivät enää elä yhteisessä taloudessa.
Lapsen isällä on lapsen hoidosta vastatessaan 1 §:n 3 momentista poiketen oikeus vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa. Isän oikeus vanhempainrahaan alkaa lapsen hoitoon ottamisesta. Jos isällä on oikeus vanhempainrahaan tämän momentin nojalla, äidillä ei ole oikeutta vanhempainrahaan.
(Uusi 2 mom.)
10 §
Vanhempainrahakausi
Äitiysrahakauden katsotaan päättyvän 75 arkipäivän kuluttua lapsen todellisesta syntymäpäivästä, jos äidille ei ole maksettu äitiysrahaa. Jos äidillä ei ole vanhempainpäivärahaoikeutta 1 §:n 1 momentissa säädetyn vakuuttamisedellytyksen puuttumisen vuoksi, isän vanhempainrahakausi alkaa 75 arkipäivän kuluttua lapsen todellisesta syntymäpäivästä.
Vanhempainrahaa maksetaan enintään 158 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden päättymisestä lukien, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu.
Jos lapsen isällä on 8 §:n 2 momentin nojalla oikeus vanhempainrahaan jo äitiysrahakaudella, vanhempainrahakautta pidennetään niin monella arkipäivällä kuin lapsen hoitoon ottamisesta on äitiysrahakauden päättymiseen.
(Uusi 4 mom.)
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.
Tämän lain 9 luvun 6 §:n 2 momenttia, 8 §:n 2 momenttia ja 10 §:n 4 momenttia sovelletaan, kun isä on ottanut lapsen hoitoonsa lain tultua voimaan.
Helsingissä 15.2.2017
Mika
Niikko
ps
Antero
Laukkanen
kd
Leena
Meri
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Lakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Vastalauseet
1 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.