Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettua lakia.

Esitetty muutos tehtäisiin tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen täydentämiseksi.

Esityksessä ehdotetaan, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskus toimisi asetuksen mukaisena kansallisena koordinaattorina sekä teknisen järjestelmän rekisterinpitäjänä kansallisin osin. Lisäksi sille annettaisiin oikeus vastaanottaa ja luovuttaa edelleen palveluväylässä liikkuvaa todistusmateriaalia toimivaltaisten viranomaisten välillä. Esitetyn muutoksen tarkoituksena on selkeyttää kehittämis- ja hallintokeskuksen roolia todistusmateriaalin vaihdossa toimivaltaisten viranomaisten välillä ja erityisesti tietosuojaa koskevien vastuiden kannalta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

TaVL 40/2017 vp

EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta eikä sinällään edellytä kansallista täydentävää lainsäädäntöä. SDG-asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on kuitenkin nimitettävä kansallinen koordinaattori, jonka tarkemmista tehtävistä säädetään asetuksessa. Näitä tehtäviä ei ole säädetty kansallisesti minkään viranomaisen tehtäväksi. Suomen kansalliseksi koordinaattoriksi esitetään lakiehdotuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskusta (KEHA-keskus), joka on käytännössä jo tähänkin asti hoitanut kansallisen koordinaattorin tehtäviä. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi KEHA-keskuksen roolista digitaalisen palveluväylän tietojen ja asiakirjojen eli ns. todistusmateriaalin vaihtoon liittyvän kansallisen teknisen järjestelmän rekisterinpitäjänä sekä tietojen ja asiakirjojen vastaanottajana ja luovuttajana. Talousvaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.

Tietosuojavaltuutetun lausunnossa on tuotu esiin, että hallituksen esityksessä olisi ollut tarpeen esittää laajemmin perusteluita KEHA-keskuksen yksinomaiselle rekisterinpitäjyydelle. Saadun selvityksen mukaan päätös esittää KEHA-keskuksen tietosuojaoikeudelliseksi rooliksi rekisterinpitäjää perustuu ennen kaikkea kansalliseen tekniseen toteutustapaan, jossa KEHA-keskukselle on annettu itsenäinen keskitetty tehtävä kansallisen teknisen järjestelmän omistajana ja hallinnoijana. Todistusmateriaalin siirto toteutetaan keskitetyn järjestelmän avulla, josta KEHA-keskuksella on vastuu ja omistajuus, ja se vastaa todistusmateriaalin vaihtoa koskevan täytäntöönpanoasetuksen mukaisesta välitysalustasta. Tässä tehtävässä sillä on vastuu käsittelyn tarkoituksen toteutumisesta ja keinojen määrittelystä siinä määrin itsenäisesti, että rekisterinpitäjän roolin on katsottu parhaiten vastaavan tosiasiallista tilannetta. KEHA-keskus tuntee myös vaihdettavat tietosisällöt parhaiten koordinaattorin roolin vuoksi. Mahdollisen tietosuojaloukkauksen tapahduttua on tärkeää tietää se, miten, missä vaiheessa, millä sisällöllä ja keiden tietoihin kohdistuva tietoturvaloukkaus on tapahtunut, ja kaikki nämä tiedot ovat vain KEHA-keskuksen tiedossa.

Sekä yhteisrekisterinpitäjyyteen että tehtävään henkilötietojen käsittelijänä toimivaltaisten viranomaisten lukuun on nähty liittyvän erilaisia haasteita, ja nyt esitetystä poikkeava ratkaisu olisi tarkoittanut järjestelmän suunniteltuun toimintaan muutoksia ja toimivaltaisille viranomaisille lisää tehtäviä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, säännös todistusmateriaalin vaihtoon liittyvän kansallisen teknisen järjestelmän yksinomaisesta rekisterinpitäjyydestä ei vaikuta toimivaltaisten viranomaisten rekisterinpitäjyyteen niiden omien menettelyidensä ja rekisteriensä osalta eikä niiden SDG-asetuksen mukaisiin velvollisuuksiin tai oikeuksiin todistusmateriaalin vaihdossa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että KEHA-keskuksella on ollut toimintamenoissaan pysyvä rahoitus kansallisen koordinaattorin tehtävien hoitamiseen vuodesta 2022 lähtien. Teknisen järjestelmän komponenttien rakentamista on rahoitettu erillisrahoituksella ja KEHA-keskuksen toimintamenoilla. Hallituksen esityksen mukaan EU:n jäsenmaiden välisen OOTS-tiedonvälitysjärjestelmän (Once Only Technical System eli yhden kerran tekninen järjestelmä) ylläpito maksaa kansallisesti 635 000 euroa vuosittain. KEHA-keskukselle ei ole osoitettu erillistä ylläpitorahoitusta. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että uusien viranomaistehtävien kustannuksia tulee lähtökohtaisesti kattaa jo olemassa olevia tehtäviä ja velvoitteita järjestelemällä.

Toimeenpanon kokonaiskustannuksien osalta tulee ottaa huomioon myös lukuisat kansalliset viranomaiset, jotka ovat SDG-asetuksen tarkoittamia toimivaltaisia viranomaisia. Digitaalisen palveluväylän toimeenpano edellyttää useilta viranomaisilta heidän omien sähköisten asiointipalveluidensa kehittämistä niin, että asiointi onnistuu myös rajat ylittävästi. Hallituksen esityksessä todetaan, että asetuksen tähänastiset täytäntöönpanokustannukset ovat olleet toimivaltaisille viranomaisille vähäiset. On kuitenkin tärkeää, että toimeenpanon edetessä seurataan niin KEHA-keskukselle kuin muillekin toimijoille aiheutuvia kustannuksia ja että resurssien riittävyys varmistetaan.