Eduskunnan puhemiehelle
Kapeat ja huonokuntoiset tiet sekä lisääntyvä, usein ulkomainen rekkaliikenne aiheuttavat yhä enemmän vaaratilanteita pohjoisen teillä. Vakava tapaus sattui Enontekiöllä helmikuussa, jolloin ulkomaisen rekan ojaanajo pysäytti liikenteen tiellä yhdeksäksi tunniksi.
Vuoden alussa voimaan tullut talvirengaspakko raskaalle liikenteelle on tärkeä teko liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Muutoksen jälkeen joulu-helmikuun aikana kuorma- ja linja-autojen vetävillä akseleilla tulee käyttää talvirenkaita, joiden kulutuspinnan urasyvyys on vähintään 5,0 mm. Ajoneuvon ja perävaunun kaikilla muilla akseleilla on käytettävä renkaita, joiden urasyvyys on vähintään 3,0 mm. Muutos ei koske muita kuin ohjaavia renkaita.
Myös muiden kuin ohjaavien renkaiden osalta tulisi vaatimuksia edelleen kiristää. Selvitysten mukaan se lisäisi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, mutta ei juurikaan toisi lisäkustannuksia raskaalle liikenteelle. Raskaan liikenteen talvirengaspakko kestää vain joulukuusta helmikuuhun, kun henkilöautopuolella maaliskuukin on vielä talvirengasaikaa. Etenkin Pohjois-Suomessa maaliskuu ja marraskuu ovat usein täysin talvikuukausia.
Suomen tieverkoston on huonossa kunnossa ja korjausvelka kasvaa. Etenkin Lapissa raskas liikenne aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita kapeilla ja huonokuntoisilla teillä. Rengasvaatimusten kiristämistä tulisikin harkita, jotta Enontekiöllä tapahtuneen kaltaiset onnettomuudet sekä riskit esimerkiksi pelastusajoneuvojen liikkumiselle voidaan minimoida.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus laajentaa talvirengaspakkoa sen aikarajausta pidentämällä tai kiristämällä rengasvaatimuksia muiden kuin ohjaavien renkaiden osalta, jotta raskaan liikenteen aiheuttamat onnettomuudet vähenevät koko Suomessa?