Eduskunnan puhemiehelle
Kansanterveys ja kansantalous kytkeytyvät kohtalokkaalla tavalla yhteen. Terveyttä edistävillä poliittisilla päätöksillä on kauaskantoisia taloudellekin myönteisiä vaikutuksia. Toisaalta päinvastaiset, terveyden näkökulmasta haitalliset päätökset johtavat kustannusten nousuun vuosikymmenienkin päähän.
Suomi on kansainvälisesti tunnettu elintarviketeollisuuden tuotekehitysosaamisestaan ja terveellisestä kouluruokailusta. Terveellisempien elintarvikkeiden kehittäminen onkin ollut elintarviketeollisuudelle huomionarvoinen kilpailukeino. Päätöksenteon tavoitteena tulisi olla kansantaloudellisesti järkevään ja terveys- ja hyvinvointitavoitteita tukevaan tuotekehitykseen kannustaminen. Tähän muodostavat hyvän pohjan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ja niin sanotut Sydänmerkki-kriteerit.
Sokerin potentiaaliset terveysongelmat liittyvät erityisesti hammasterveyden heikkenemiseen ja lihavuuteen sekä ylipainoon liittyvien liitännäissairauksien, kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien, kasvuun. Väestön lihominen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, ja sillä on vakavia kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Erityisen huolestuttavaa on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt lasten lihavuus: nykyisin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava.
Terveysperusteisen verotuksen on nähty vaikuttavan tuotteiden kulutukseen ja vähentävän niistä johtuvia terveyshaittoja. Vastaavia veroja on käytössä Euroopan unionissa. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperusteista, ja näitä sisältävien epäterveellisten ruokien kulutusta on saatu vähennettyä merkittävästi. Suomessa sokeriveron ulottaminen koskemaan muitakin lisätyn sokerin lähteitä on perusteltavissa kansanterveydellisin näkökohdin. On myös keskeistä huomioida, että näiden tuotteiden hinnan kasvaminen kohdistuu ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin, sillä heillä on useimmiten vain vähän rahaa käytettävissään. Lisäksi terveysperusteisella verotuksella lähetetään myös vahva viesti siitä, että nämä tuotteet eivät kuulu terveellisen ruokavalion suositeltaviin valintoihin.
Valtiovarainministeri Orpon vastauspuheenvuorossa suulliseen kysymykseen varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta (SKT 8/2017 vp) todetaan, että hän aikoo edistää terveysperusteisen verotuksen uudistuksen saantia eduskunnan käsittelyyn. Verotuksella on laaja yhteiskunnallinen tuki, ja on tärkeää, että uudistus saadaan eteenpäin.
Hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä hallitus ilmoitti tarkastelevansa verotuksen kokonaisuutta syksyllä 2017.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten terveysperusteisen verotuksen valmistelu etenee tällä hetkellä valtiovarainministeriössä?