Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, olimme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edelliseltä hallitukselta saimme valtavat menolisäykset ja kasan syömävelkaa, ympäröivä maailma jatkui myrskyisenä ja yhä heikkenevänä, maan rakenteet olivat rempallaan, työmarkkinat jäykät, holtiton maahanmuutto valloillaan ja hyvinvointialuehimmeli kokoon kasattuna. Olemme nyt tehneet yli kolme vuotta hartiavoimin töitä, ja tulokset kaikkialla näyttävät paljon valoisammilta. Talous kasvaa ensimmäistä kertaa kunnolla pitkään aikaan. Ostovoima paranee nopeasti. Tilastokeskuksen päivän uutiset ovat myös rohkaisevia. Työllisten määrä on merkittävässä nousussa, ja työttömyyskin on nyt alkanut laskea. Maahan virtaa investointeja. Kotitalouksien ja yritysten luottamus on kohenemassa, vahvistunut merkittävästi. Kaiken kaikkiaan taloudessamme on hyvä pohjavire. Olemme siis tehneet aivan oikeita asioita.

Me olemme sopeuttaneet suorin sopeutustoimin ensin hallitusohjelmassa ja tehneet lisäsäästöjä kolme kertaa uudelleen. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon, kehitysyhteistyöhön ja STEA-avustuksiin. Pakollisesta säästämisestä huolimatta taloutemme kasvaa tänä vuonna ja ensi vuonna arvioiden mukaan pitkälti toista prosenttia. Siitä kiitos hallituksen erittäin investointi-, yrittäjä- ja työntekijämyönteiselle talouspolitiikalle. Jos meillä ei olisi sotaa Ukrainassa ja Iranissa, talous kasvaisi vielä paljon nopeammin — tämäkin on hyvä pitää mielessä. Etenkin Hormuzin tilanne väistämättä nostaa energian hintoja, mikä taas nostaa inflaatio-odotuksia ja korkotasoa. Suomen oloissa korkeammat korot vaikuttavat monella tapaa negatiivisesti kautta linjan.

Arvoisa puhemies! Hallituskautta on leimannut etenkin geopoliittisen tilanteen jännittyneisyys, turvallisuustilanteemme murros sekä korkoympäristön perinpohjainen muutos. Korkomenot ensi vuonna ovat jo yli 4,4 miljardia euroa. Yleinen korkotaso on edelleen nousussa, samalla kun valtiot läntisessä maailmassa ovat kaikkialla syvästi velkaantuneita ja alijäämäisiä. Myös sotemenojen automaattinen kasvu miljardiluokassa rasittaa valtiontaloutta ankarasti.

Olemme joutuneet tekemään lisäksi valtavat satsaukset puolustus- ja turvallisuusliitännäisiin määrärahoihin. Puolustukseen tulee menemään ainakin viisi miljardia euroa joka vuosi enemmän vuosikymmenen lopulta alkaen. Nämä panostukset ovat välttämättömiä, vaikkakin ne joudutaan rahoittamaan käytännössä lainaamalla ulkomailta rahaa. Maavoimien kipeästi kaipaama uudistus ja varustaminen on pakko käynnistää. Täytämme yhdessä sovitut Nato-tavoitteet viimeistä piirua myöten. Puolustusministeriön määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonaa euroa lisää ja lisäksi 1,3 miljardin tilausvaltuudet materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonaa tilausvaltuutta. Kiitän eduskuntaa ja kaikkia sen ryhmiä siitä, että puolustuksen, turvallisuuden ja Ukrainan tukemisen tarvetta ei missään tässä salissa kyseenalaisteta.

Arvoisa puhemies! Viisas talouspolitiikka lähtee siitä, että on oikea tilannekuva ja ymmärrys. Kymmenien vuosien ummehtunut YYA-talouspolitiikka henki konsensusta, tulonsiirtoja, veromoukaria ja sosiaalivaltion kasvavaa holhoamista. Tämä hallitus taas on perustanut talouspolitiikkansa tosiasioihin, tieteeseen ja uudistamiseen. Veropolitiikkamme on historiallisen yrittäjämyönteistä, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu ja tulevaisuutemme on jotain muuta kuin ankeaa kitkuttamista.

Kevennämme ensi vuonna yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä. Moni Euroopan maa, mukaan lukien Tanska ja Saksa, on tekemässä vastaavia päätöksiä. Korjasimme yrittäjien eläkelain, ja nostamme yrittäjävähennystä. Hallitus antaa eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjien eläkelain uudistamisesta valinnanvapausmallin mukaisesti. Uudistus parantaa yrittämisen edellytyksiä ja helpottaa erityisesti pk- ja yksinyrittäjien asemaa. Käynnistämme myös valmistelun, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yrittäjät tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin piiriin. Tällä vahvistetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja mahdollistetaan reaaliaikainen ansiotulojen seuranta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä. Työsuhdeoptioiden verotus järkevöityy ja kannustaa Suomeen uutta startup-yrittäjyyttä. Samoin tappioiden vähentämisoikeus pitenee 25 vuoteen. Perinteisempien sektorien rinnalla startupit ovat yksi Suomen vahvimmista kasvumoottoreista. Ekosysteemi kasvaa, rahoitusta tulee, ja osaaminen on aivan maailmanluokkaa. Avaruusteknologia, kvantti, tekoälyn infra ja energia eivät ole enää mitään kokeiluja. Ne ovat aloja, joille virtaa pääomaa ja joilta syntyy vientiä.

Tämä hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Olemme vahvistaneet julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä on juuri sellaista veropolitiikkaa, mitä verotuksen ja kansantalouden asiantuntijat ovat vuosikymmeniä suositelleet. Työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa, ensi vuonna melkein puolella miljardilla. Eniten ensi vuonna veroaste suhteessa tähän vuoteen alenee vuodessa noin 20 000—55 000 euroa tienaavilla pieni- ja keskituloisilla. Työtulovähennyksen lapsikorotus tarkoittaa lisähelpotuksia lapsiperheiden arkeen. Enemmän rahaa duunarin käteen auttaa myös Hormuzin tilanteen vuoksi kallistuneiden polttoaineiden kanssa. Liikenteen kasvaviin kustannuksiin vastaamme myös edelleen alentamalla sekä liikennepolttoaineiden veroa että ajoneuvoveron perusveroa.

Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme suhteellisen hyvästä tilanteesta huolimatta julkisen talouden ja etenkin valtiontalouden tila on edelleen hyvin vaikea. Talousarvion alijäämä osoittaa 12,4 miljardia euroa. Se on kuitenkin noin miljardin vähemmän verrattuna kuluvaan vuoteen. Tulevana keväänä pidetään eduskuntavaalit, ja jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike Nytin osalta lipeäminen on selvää. Sosiaalidemokraattien vastaus velkajarruun on mittava veromoukari, joka lyö tainnoksiin suomalaisen työntekijän ja yrittäjän. SDP:n kärkiehdotus on korottaa arvonlisäveroa vielä entisestään sekä kiristää työn progressiota vastoin kaikkien asiantuntijoiden suositusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] SDP myös peruisi yhteisöveron kevennyksen, mikä olisi täyttä myrkkyä vakaan ja ennustettavan investointiympäristön kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sekin vielä!] Ensi vuoden säästötkin SDP totta kai tietenkin peruisi, kunnes sitten marraskuussa kuittaa ne jälleen vähin äänin omassa vaihtoehtobudjetissaan. Hieman epäjohdonmukaisia ovat myös SDP:n ehdottamat miljardileikkaukset soteen, samalla kun puolueen toinen puoli talousosaajista käytännössä irtisanoutuu velkajarrusta. [Välihuutoja] Kaiken kaikkiaan opposition linjasta on hyvin vaikeaa saada selvää. Onneksi valtiovarainministeriön säästölistat julkaistaan pian, ja niiden kohdalla jokaisen puolueen on hyvin helppo sanoa jokaisen ehdotuksen kohdalla kyllä vai ei.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana mittava joukko kasvua tukevia investointihankkeita. Itäinen Suomi korostuu tässä budjetissa: muun muassa Ylämyllyn liittymä, Karjalan rata, lisärahoitusta, valtuutta. Väyläpuolella sotilaallinen liikkuvuus on vahvasti painotettuna. Tuemme voimistuvaa talouskasvua uudella korjausrakentamisen paketilla. Kyseessä on mittava panostus kotimaiseen työhön ja yrittämiseen. Yhdessä kotitalousvähennyksen korotuksen sekä näiden veronkevennysten kanssa uskon, että suhdannepolitiikkamme osuu erittäin hyvin lankulle.

Arvoisa puhemies! Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan noin kymmenen miljardia. Alijäämä on saatava kohti tasapainoa. Muuten Suomen käy huonosti. Ei tarvitse kuin katsoa, mitä kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuu jo nyt joidenkin maiden kohdalla. Emme voi tehdä myöskään sellaista vastuutonta talouspolitiikkaa, jossa ensin aluepoliittisista syistä perustetaan 21 hyvinvointialuetta hallintohimmeleineen ja sitten poistetaan ne neljän vuoden päästä, kuten keskusta on hiljan esittänyt. Tarvitsemme vastuullista ja linjakasta sopeutusta ja uudistuksia, leikkausten rinnalle kasvumyönteistä veropolitiikkaa. Maamme kokonaisveroaste laskee tällä kaudella noin prosenttiyksikön. Se on merkittävä saavutus näissä vaativissa oloissa. Jos tuleva hallitus rakentuisi oppositiopuolueiden varaan, tämä hyvä talouspolitiikka ottaisi punaista takapakkia ja palaisi synkeisiin himoverotuksen vuosiin. Me tarvitsemme toimivia uudistuksia rakenteisiin. Me tarvitsemme hallinnon karsimista ja tuottavuuden nostoa kaikilla toimialoilla, emme vanhan maailman veromoukaria emmekä hallintohimmelipalapelejä. Ketterä Suomi perustuu korkeaan osaamiseen, korkeaan teknologiaan, vahvaan ja ennakoitavaan yrittäjämyönteiseen lainsäädäntöympäristöön sekä kevenevään valtioon. Tässä hallituskauden optimistisimmassa talousympäristössä hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen vuoden 2027 talousarvioksi. [Vasemmalta: Joka pahentaa alijäämää!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri Purra. — Nyt siirrymme ryhmien puheenvuoroihin. Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Teot ovat kauneinta puhetta”, totesi aikanaan yksi päättäjämme — samanlaista viisautta kuin Paasikiven tosiasiain tunnustamisessa. Pääministeri Orpon hallitus päättikin keväällä 2023 toimia näin: tunnustaa vaikean taloustilanteen ja puheiden sijaan ryhtyä toimeen.

Kolmen ja puolen vuoden aikana hallitus on uudistanut Suomea vahvemmaksi. Teot ovat sellaisia, mitä Ruotsi teki jo parikymmentä vuotta sitten. Meillä ei tehty, ja nyt näemme, että vaikeina aikoina Ruotsi pärjää meitä paremmin.

Päätimme uudistaa työmarkkinoita joustavammiksi. Tavoitteenamme on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Teimme mittavan määrän uudistuksia. Jos ensi vaalikaudella ei päätöksistä lähdetä pakittelemaan, niin meillä on hyvät mahdollisuudet, että entistä useampi hankkii toimeentulonsa työnteolla. Hyvinvointiyhteiskunnan yhtälö toimii nimittäin vain, kun riittävän moni työikäinen ja työkykyinen on töissä.

Olemme myös määrätietoisesti halunneet keventää työn verotusta, ja kyllä, pääpaino on ollut pieni‑ ja keskituloisten verotuksen keventämisessä: se kevenee yli miljardilla tällä kaudella.

Meidän mielestämme ei myöskään ole väärin, että paljon vastuuta kantavat ja hieman enemmän ansaitsevat saavat myös pitää lisätulostaan edes hieman isomman siivun. Me emme usko, että kireä verotus olisi ratkaisu maamme ongelmiin, ja jos näin olisi, niin ei tähän maahan koskaan olisi ongelmia syntynytkään.

Hyvä on muistaa sekin, että edelleen reilut 5 000 euroa ja sitä enemmän tienaavat eli noin kymmenesosa kaikista palkansaajista maksaa lähes puolet maamme ansiotuloveroista. Kysynkin teiltä, edustaja Lindtman: eikö tämä teille riitä? Olette kertoneet, että ensi vaalikaudella työn, yrittämisen ja kotitalouksien verotusta aiotte kiristää viidellä miljardilla eurolla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Aikamoinen veromoukari. Tämän jälkeen kaikki demarien kasvupuheet voi kuitata pelkkinä puheina. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kriisikokous!]

Sanon suoraan: kokoomukselle ei käy suomalaisten työntekijöiden verotuksen kiristäminen. [Arto Satonen: Oikein!] Kun työpaikat syntyvät yrityksiin, niin yritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa eikä demareiden esityksin kurjistaa. Näyttää siltä, että eduskuntaan pian palaava Antti Rinne ja hänen aikanaan yrittäjille jakamansa suklaalevyt ovatkin parasta, mitä SDP on yrittäjille koskaan tarjonnut.

Me päätimme keventää yhteisöveroa. Kerroimme sen ajoissa, ja nyt jo näemme, miten se vaikuttaa tähän maahan: maahamme on tulossa historiallisen suuria investointeja. Tehty työ tuottaa siis tulosta.

Taloudessamme on tapahtunut kauan odotettu käänne. Vienti ja yksityiset investoinnit toimivat nyt vetureina. Pitkään jatkunut varovaisuus on väistymässä. Kuluttajien luottamus on palaamassa. Kasvuennusteita on nostettu kilpaa, ja taloutemme taitaa kasvaa jo noin kaksi prosenttiyksikköä.

Edustaja Lindtman, edelleenkö te vaaditte suunnanmuutosta? Talous kasvaa nyt kovinta vauhtia lähes kymmeneen vuoteen. Se on kova juttu. Ja toivottavasti myös yhteinen ilon aihe. Eikö näin, puheenjohtaja Lindtman? Vähän hymyä nyt. [Naurua]

Nimittäin voimistunut talouskasvu tuo myös helpotusta työmarkkinoille. Työllisten määrä on nyt tuoreen tiedon mukaan kasvanut 34 000 hengellä, työttömyys on kääntymässä laskuun, ja hyvä kehitys jatkuu ensi ja seuraavana vuonna. Nämä ovat niitä hyviä uutisia, joita suomalaiset ovat kaivanneet. Ja kokoomus edellyttää, että tätä kasvua ei nyt tukahduteta omin toimin. Tehdään kaikki, jotta nuoremme ja myös pitkään työttöminä olleet esimerkiksi pääsevät töihin.

Me voimme vaikuttaa moneen mutta emme kaikkeen. Nyt tarvitaankin, hyvät kollegat, malttia hyväksyä ne asiat, joita emme voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voimme, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

Arvoisa puhemies! Minua kiinnostaa tulevaisuus, sillä aion elää silloin. Menoista säästäminen ei ole helppoa, mutta meidän on väistämättä näin tehtävä. Aiemmat vaalikaudet ovat osoittaneet, miten helppo rahaa on jakaa, ja nyt sitten valtion budjetissa joka kahdeksas euro on velkarahaa. Se ei ole reilua eikä kestävääkään, ja siksi tällä vaalikaudella olemme tehneet noin kymmenen miljardin sopeutustoimet, ja hyvästä kasvusta huolimatta ensi vaalikaudella tarvitaan toinen mokoma.

Kokoomus pitää tärkeänä yhteisesti sovittua velkajarrua, mutta painamme samaan aikaan myös kasvun kaasua. Meidän pitää laittaa taloutemme kuntoon ja jatkaa työtä määrätietoisesti. Se on reilua, että me maksamme itse oman aikamme kulut emmekä elä velaksi lapsenlapsiemme piikkiin. Ilmaista velkarahaa ei, arvon vasemmisto, ole. Uskokaa se nyt viimein. [Mika Lintilä: Näin sanoitte ennen viime vaalejakin!] — Arvoisa puhemies, täällä on niin kova mekkala, että täällä on vaikea edes puhua. [Mika Lintilä: Kenen syy? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on tehtävä. Orpon hallitus on vaikeinakin aikoina lisännyt rahoitusta kahteen tärkeään paikkaan: Käytämme neljä miljardia Marinin hallitusta enempi ensi vuonna soteen. Jokaisen on päästävä lääkäriin ja saatava tarvitsemansa hoiva, ja omalääkärimalli on meidän reseptimme tässä. Varmistetaan yhdessä, ettei kukaan joudu pelkäämään vanhenemista — annetaan siitä yhteinen lupaus.

Myös peruskouluun on viimeinen panostettu: 200 miljoonaa euroa lisää lukemiseen ja laskemiseen. Kiitosta tulee myös kännykkäkiellosta ja erilaisten oppijoiden tuen uudistamisesta. Kun itse toimin aikanaan opettajana, periaatteeni oli, että jokainen lapsi saisi oppia joka päivä jotain uutta, ja se on hyvä tavoite jatkossakin.

Kiitosta myös tulevaisuutemme ja turvallisuutemme eteen tehdystä työstä. Itärajan turvallisuus on varmistettu. Rajaturvallisuuslaki saa jatkoa. Panostukset maanpuolustukseen ovat mittavia, ja myös vapaudestaan taistelevan Ukrainan tukemiseen. Kotimainen puolustusteollisuus tuo maahamme työtä ja vahvistaa huoltovarmuutta.

Meidän pitää olla maa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä, ei arjessa, ei kodissa, ei kaduilla. Olen iloinen siitä, että tämä hallitus panostaa turvakoteihin ja tämän vaalikauden jälkeen jokaisella hyvinvointialueella on vähintään yksi turvakoti.

Poliiseja on pian luvatusti 8 000. Olemme kiristäneet rangaistuksia, ja ulkomaalaisia vakaviin, toistuviin rikoksiin syyllistyneitä karkotetaan.

Arvoisa puhemies! Talous kasvaa, investointeja virtaa, yritysten tilauskirjat täyttyvät, ja työllisyyden elpyminen antaa merkkejä. Suomi tarvitsee nyt kasvua, toivoa ja luottamusta. Olemme kansakuntana selvinneet vaikeammastakin. Selviämme tästäkin, kunhan nyt emme käännä tätä suuntaa ja paina jarrua. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Luotetaan suomalaisiin, luotetaan kotimaisiin yrityksiin ja annetaan lupa tehdä. Me pyydämme tulevissa vaaleissa luottamusta jatkaa työtä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Hiljennytäänpä kuuntelemaan edustaja Heinosta.

Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Kansalliskirjailija Aleksis Kiven aatos sopisi myös tämän eduskunnan eetokseksi, kunhan tämä ankeuden teatteri muuttuisi puoluekentän läpi teoiksi Suomen talouden eteen. [Välihuutoja] — Ei siitä helppoa tule. Se tiedettiin, edustaja Lohi, jo vaalikauden alussa niin ”laitaoikealla”, äärivasemmalla kuin ääripäättömästi siellä keskelläkin. [Antti Kurvisen välihuuto]

Nykyhallitus peri edeltävältä ennätysvelan ja tekemättömyyden. Jo ennen koronaa, sotaa ja soteuudistusta, punavihreä hallitus päätti miljardien lisämenoista. Valtiontalouden vyö löysättiin jo ennen kriisejä. Myöhemmin kriiseillä oikeutettiin, että vyöstä kokonaan luovuttiin. Ei remmiä, ei raameja, ei rajoja. Rahaa on, velaksi, koroitta.

”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista”, kertoi aikanaan vasemmistoliiton Jussi Saramo tässä salissa. Vaan eipä ollut: pari vuotta velkarallia sysäsi tasapainoisen valtiontalouden pysyvästi kymmenen miljardia pakkaselle. Kriisit lopettivat nollakorkohuuman. Nyt tarvittiin taas vyötä ja sen kiristystä. Mutta: ”Julkinen paine sai Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”, summasi Hesari sen hallituksen toimettomuutta. Lehti jatkoi: ”Jos joku tuleva hallitus haluaa lähteä sopeuttamaan taloutta menoleikkauksilla, sen on kestettävä kovaa julkista painetta.” [Aki Lindénin välihuuto]

Kova julkinen paine, Aleksis Kiven ”valitus ja murhe” — niitä on riittänyt, kun nykyinen hallitus on lähtenyt toimimaan Suomen talouden eteen haasteinaan karmea soteuudistus ja sen paisuvat kulut, sodan tuomat puolustuksen lisätarpeet ja alle miljardista jo useampiin kivunneet valtionvelan korot. Nämä kolme selittävät suurimman osan velan kasvusta. Koska näiden kasvu on suurilta osin vain siedettävä, on säästöjä ollut pakko tehdä myös toisaalla.

Me perussuomalaiset ajamme säästöjä, koska ymmärrämme, mihin yli varojen eläminen uhkaa Suomen ajaa. Velka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kertynyt syömävelka paisuttaa valtion korkomenot ensi kaudella jo yli kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Kokoluokkaa auttavat hahmottamaan esimerkiksi STEA-järjestöavustukset. [Aki Lindénin välihuuto] — Ne ovat ensi vuodelle 0,2 miljardia euroa, edustaja Lindén, vammaisetuudet 0,7 miljardia euroa, poliisin rahoitus miljardin, korkeakoulut ja tutkimus neljä miljardia ja peruskoulumme kuusi ja puoli miljardia. — Velan korkomenot kasvavat lähivuosina siis peruskoulun rahoitusta suuremmiksi. Sen luulisi herättelevän myös velkajarrun jarruttelijoita, korkomenoihin käytetyillä euroilla kun ei rakenneta yhtään uutta koulua, ei korjata yhtään tienpätkää eikä turvata huolenpitoa sitä tarvitseville. Nuo eurot ovat pois suomalaisten taskuista ja suomalaisten palveluista.

Arvoisa puhemies! Kasvun luomiseksi perussuomalaiset on hallituksessa ajanut sitä, että työ ja toimi palkitsisivat tekijänsä, että työssäkäynti kannattaisi, että veronmaksajalle jäisi enemmän käteen ja että hän myös itse päättäisi rahoistaan tämän salin päättäjien sijaan. Olemme alentaneet historiallisen paljon työn ja yrittämisen verotusta niihin kannustamiseksi, keventäneet työssäkäyvien lapsiperheiden verotaakkaa perheellistymisen tukemiseksi ja alentaneet jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa työnteon ja arjen helpottamiseksi. Huolimatta talouden kurimuksesta ja epävakaudesta maailmalla Suomen talous kasvaa, [Anne Kalmarin välihuuto] suomalaisten ostovoima kasvaa ja kokonaisveroaste laskee. Se on kaasua kasvulle.

Kasvun luomisen ohella painamme jarrua julkisille menoille. Välttämättömiä säästöjä tehtäessä valitusta ja murhetta on kuultu silti oppositiolta liki kaikesta, kun olemme säästäneet julkisesta hallinnosta, leikanneet ulkomaiden kehitysavusta ja tinkineet lobbarijärjestöiltä, kun olemme säästäneet hyvinvointialueiden hillotolpista, vähentäneet Ylen rahoitusta ja kun olemme leikanneet kotouttamisesta, pakolaiskiintiöistä, tulijoiden etuuksista sekä monista haittamaahanmuuton menoista.

Läpi vaalikauden oppositiota onkin yhdistänyt kaksi piirrettä. Vaihtoehdoksi hallituksen kasvupolitiikalle oppositio on esittänyt joka vuosi hallitusta vähemmän säästöjä ja hallitusta enemmän veroja. Hyvä vasen laita — edustaja Lindtman, Sofia Virta, Minja Koskela, koko konkkaronkka — missä ja milloin korkeammilla menoilla, missä ja milloin korkeammilla veroilla on luotu talouskasvua? Ja uskotteko te sen reseptin toimivan Suomessa, [Vasemmalta: Pohjoismaissa!] joka on jo maailman kärjessä sekä julkisissa menoissa että kansalaistensa verorasituksessa? [Pia Lohikoski: Kannattaako tutustua Suomen taloushistoriaan?]

On turha hokea keskustalaisittain kasvun tuplaamista, jos ei ole uskallusta lähteä hallitukseen sitä tekemään. On sumutusta luvata demarien tapaan kaiken tekemistä reilummin, jos on tarjota kakunteon sijaan vain saman kapenevan kakunsiivun jakamista uudelleen ja uudelleen. [Mika Lintilän välihuuto] Ja on sulaa hulluutta sinisilmäisesti toivottaa maailma kylään vierailta työtä ja toimeentuloa vaatimatta. Tähän jakopolitiikan malliin ja ralliin Suomella ei ole varaa. Kaasua kasvulle, jarrua menoille — se on ainoa kestävä tie Suomen taloudelle.

Arvoisa puhemies! Valituksen, murheen ja yli 15 vuoden nollakasvun jälkeen Suomen talous vihdoin kasvaa. Talouskasvu voimistuu ja jatkuu selvästi aiempia vuosia ripeämpänä, ennustaa Suomen Pankki. Kotitalouksien kulutus kasvaa reaalitulojen jatkaessa nousuaan, ennakoi Danske Bank. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet liki 70 prosentilla vuodentakaisesta, arvioi Tilastokeskus. Vienti vetää. Ulkomaiset investointiprojektit ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Jäänmurtajia, metalli- ja puolustusteollisuutta, risteilyaluksia, historiallisen suuria investointeja ja uutta energiantuotantoa — nämä ovat iloisia asioita, hyvä oppositio.

Kun pitkään sytytelty talouskasvu on vihdoin roihahtanut eloon, sitä ei ole varaa nyt tukahduttaa, [Arto Satonen: Näin on!] ei kasvutoimia vesittämällä, ei miljardien veronkorotuksilla, ei työttömyyttä maahanmuutolla pahentamalla eikä päättäjien yleisellä toimettomuudella. Suomi ei nouse valituksella. Talouden alakuloa ja velan korkoja ei kuitata murehtimalla. Suomi kasvaa vain työllä ja toimella, ja niitä on suomalaisten lupa odottaa myös tämän salin päättäjiltä, nyt ja tulevaisuudessa. [Timo Heinonen: Hyvä puhe!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä. [Miko Bergbom: Kenen kanssa tänään mennään pankkiin?]

Arvoisa puhemies, ärade talman! ”Jo pelkästään ensi vuoden työllisyys-, vero- ja sosiaaliturvapäätökset lisäävät työllisyyttä jopa 65 000.” Näin lupasi nykyinen työministeri Marttinen kolme vuotta sitten. Silloin työllisiä oli 12 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. ”Kaikki edellytykset työllisyyden kääntymiselle nousuun ovat olemassa. [Juho Eerola: Nythän se kääntyi!]” Näin vakuutti silloinen työministeri Arto Satonen toukokuussa 2025. [Arto Satonen: Se on toteutettu!] Siihen mennessä hallituksen saldo oli 48 000 menetettyä työpaikkaa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Viime syksynä kuulimme seuraavan sitaatin: ”Nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan.” Näin kertoi pääministeri Orpo vuosi sitten syyskuussa. [Juho Eerola: Kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla, älylasilla silmään!] Silloin saldo oli jo yli 50 000 työllistä pakkasella. Tänä aamuna, arvoisat kollegat, vihdoin kajastaa hieman valoa näihin synkkiin työllisyyslukuihin. Jokainen uusi työpaikka on hieno uutinen.

Mutta, arvoisa puhemies, ehkä en kovin suuria pirskeitä tässä nyt vielä pystyttäisi. Matkaa hallituksen omaan tavoitteeseen on 150 000 työllistä. [Anne Kalmari: Kyllä se kerkeää, kerkeeää150 000!] Eikä valtiovarainministeriön eilinen ennuste nyt kovin suurta juhlatunnelmaa myöskään lupaa. Ministeriön silmä ei näe Suomen yltävän — siis koko ennustekaudella 2030-luvulle asti — edes siihen työllisyyteen, josta tämä hallitus lähti liikkeelle. [Vasemmalta: Ohhoh!] Piti tulla satatuhatta uutta työllistä, tuli lähes satatuhatta uutta työtöntä. Hallitus kaahasi ennätystyöllisyydestä EU:n työttömyysykköseksi. Ja tuo paalupaikka maksetaan velalla: lähes 13 miljardia alijäämää ensi vuonna. Ja vaikka kuinka kovasti hallitus halusi sitä tosiasiaa piilottaa, niin sen ensi vuoden päätökset budjetissa itse asiassa kiihdyttävät velkavauhtia.

Statsminister Orpo, ni lovade hundratusen nya arbetsplatser. I stället har Finland nu EU:s högsta arbetslöshet.

Arvoisa puhemies! Nyt on selvää, että Suomi on saanut maailmalta vahvaa vetoapua taloudelleen lähes koko vaalikauden, vuodesta 2024 lähtien. Kasvu on ikävä kyllä ollut keskimäärin heikompaa kuin verrokkimaillamme Saksaa lukuun ottamatta, esimerkiksi tänä vuonna. Kasvun ja työllisyyden edellytykset ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta hallitus ei ole halunnut nähdä omaa politiikkaansa: toisaalta ihmisten turvattomuutta lisääviä päätöksiä ja toisaalta tekemättömyyttä — hanskojensa päällä istumista. Joka kerta, kun työpaikkojen perään on kysytty, on hallitus potkinut tölkkiä eteenpäin: milloin syy on maailmassa, milloin sodassa, milloin Marinin hallituksessa, milloin Trumpissa. Kun Suomen talous on saanut vetoapua maailmalta jo yli kaksi vuotta, samaan aikaan työttömyys on pahentunut. Ennätysmäistä työttömyyttä ei siis selitä talous vaan luottamuksen puute ja Euroopan surkein työllisyyspolitiikka.

Arvoisa puhemies! Mitä pidempään aitoja ja tehokkaita työllisyystoimia lykätään, sitä kalliimmaksi inhimillinen ja taloudellinen lasku kasvaa. Siksi esitämme aitoja ja vaikuttavia toimia tässä ja nyt: nostaisimme pienyritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon, tukisimme ensimmäisen työntekijän palkkausta, rakentaisimme uuden aikuiskoulutustuen ja toteuttaisimme 2020-luvun Lex Taipaleen — ratkaisu niille pitkäaikaistyöttömille, joiden työkyky ei enää riitä. [Oikealta: Ja mistä rahat?]

Arvoisa puhemies! Kenelle tämä lasku EU:n heikoimmasta työllisyyspolitiikasta ja korkeimmasta työttömyydestä lähetetään? Tämä hallitus lähettää sen kaikista heikoista heikoimmille. Kaikkein järjettömin valinta on rangaista entisestään niitä, jotka tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä ruohonjuuritasolla. Ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan 84 miljoonaa euroa aiempien leikkausten päälle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Niiden maksajiksi joutuvat tuhannet ja tuhannet vapaaehtoistyötä tukevat ja tekevät. Silti ministeri Rydman vakuuttaa, etteivät uudet leikkaukset osu kohtaavaan työhön. Ikään kuin vapaaehtoistyöhön voisi tehdä näin jättimäisiä leikkauksia ilman, että sillä on mitään vaikutuksia.

Viime viikolla Aseman Lapset aloitti muutosneuvottelut. Ajatelkaa sitä 15-vuotiasta, joka on ajautumassa väärään porukkaan, väärälle tielle. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Aki Lindén: Olipa vitsikkäästi sanottu!] Tänään hänet pysäyttää turvallinen aikuinen, joka tuntee hänet nimeltä ja sanoo, että istupa tähän hetkeksi. Tämä nuorten tilanne — arvoisat perussuomalaiset — ei ole naurun asia. Nimittäin juuri nyt se aikuinen saa pian irtisanomislapun kouraansa. Ja samaan aikaan ministereiden tuloluokka nauttii jo kolmatta vuotta messevistä veronkevennyksistä, tänäkin vuonna 5 000 euroa vuodessa puhtaana käteen. Järjestöissä tehtävä auttamistyö ja sen mahdollistama vapaaehtoistyö on juuri sitä empatiaa, josta suomalaisten yhteisvastuu on vuosikymmenten ajalta syntynyt.

Arvoisa puhemies! Ennen viime vaaleja moni suomalainen uskoi, että mikäli perussuomalaiset pääsevät hallitukseen, niin bensan hinta laskee roimasti. Osa puhui jopa euron bensasta ilman veroja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka?] Nyt diesel maksaa jo kaksi ja puoli euroa. Mitä perussuomalaiset tekevät hallituksessa? [Antti Kurvisen välihuuto] Valtiovarainministeri Purra levittelee käsiään.

Arvoisa hallitus, ei nyt saa jättää ihmisiä pulaan. Siksi sosiaalidemokraatit esittävät neljää täsmätoimea sinne, missä hintojen nousu tuntuu eniten: Autetaan työssäkäyviä, erityisesti pitkää työmatkaa ajavia korottamalla tuntuvasti työmatkavähennystä. [Jani Mäkelä: Paljon maksaa?] Tällä varmistetaan, että eurot menevät varmasti työssäkäyvien kotitalouksien arjen helpottamiseen. Toiseksi, parannetaan pienituloisten tilannetta palauttamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat. [Jani Mäkelä: Paljon maksaa?] Se toisi välittömästi helpotuksen työttömille ja tekisi pienenkin työn vastaanottamisesta kannattavaa. Ja nostetaan kotitalousvähennystä, mikä tuo helpotusta perheille, töitä pienyrittäjille. [Jani Mäkelä: Paljon maksaa?] Ja kohtuullistetaan terveydenhuollon asiakasmaksujen jättikorotukset. Ja, arvoisa hallitus, kuopatkaa nyt se käsittämätön ajatus hinnoitella abortit sen perusteella, miksi ihminen sitä tarvitsee. Nämä toimet toisivat helpotusta ensi vuodelle, luottamusta siihen, että tavallinen ihminen selviää.

Arvoisa puhemies! Suomella on edellytykset parempaan. Julkista taloutta on mahdollista tervehdyttää reilummin. Luopukaa tehottomasta yhteisöveron alennuksesta. Meidän vaihtoehdossamme pieni- ja keskituloisten verotus ei kiristy eikä ammattiliittoon kuulumisesta rangaista. [Puhemies koputtaa] Suomi kaipaa kipeästi politiikkaa, jossa kasvu näkyy ihmisten arjessa eikä vain hallituksen lähipiirin kukkarossa. Tämä Suomi on se, johon me uskomme. — Kiitos, tack.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä. [Timo Heinonen: Meneekö hänkin vasemmiston pönttöön? — Perussuomalaisten ryhmästä: Se on signaali!]

Arvoisa puhemies! Suomen talous kasvaa viimein. Siitä voimme kaikki iloita. [Ben Zyskowicz: Tehän vaaditte suunnanmuutosta!] Nyt toivomme erityisesti, että kasvu on kestävää ja pitkäaikaista. Tavoitteenamme tulee olla vähintään kakkosella alkavat kasvuluvut. Vaikka talouskasvulla on myönteisiä seurauksia, läheskään kaikille suomalaisille talouskasvu ei ole tuonut vielä käännettä parempaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi suomalaisille satatuhatta uutta työllistä. Todellisuus on toinen. Työllisiä on nyt 51 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Siksi talouskasvulla ei voi eikä kannata vielä rehvastella. Kasvun hedelmät jäävät vielä liian harvojen taskuihin.

Työttömyys runtelee koko Suomea. Työttömiä on nyt noin 88 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Työttömyydestä kärsii nuori, joka lähettää kymmeniä työhakemuksia eikä saa vastausta niihin; lapsiperhe, joka laskee kaupassa jokaisen euron; ihminen, joka miettii, miten selviää ensi kuun laskuista, ja pahimmillaan alkaa kysellä: onko minusta enää mihinkään? Sellaista Suomea me emme saa hyväksyä.

Meillä ei ole varaa menettää suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Siksi ei riitä, että talouskasvun käyrä kääntyy. Kasvun pitää näkyä ihmisten arjessa, siinä, että nuori saa ensimmäisen työpaikan, siinä, että työttömäksi jääneelle isälle tai äidille koittaa jälleen tilipäivä, siinä, että yrittäjä rohkenee palkata ensimmäisen työntekijän ja että perheen haaveet omasta kodista voisivat toteutua.

Arvoisa puhemies! Keskustalla on ratkaisuja, joilla kasvu muutetaan työpaikoiksi: puolitetaan yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän sivukulut vuodeksi, palautetaan työttömyysturvan suojaosa, jotta osa-aikainen työ tai lyhyenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, ja annetaan kunnille mahdollisuus käyttää työttömyyden sakkomaksuihin meneviä rahoja ihmisten työllistämiseen ja kouluttamiseen. [Arto Satonen: Niin ne tekee sen nyt jo!] Rahat pitää käyttää ihmisiin, ei sakkoihin.

Arvoisa puhemies! Sitten on ihminen, joka on tehnyt kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta töitä. Ammatti on muuttunut. Työ on muuttunut. Ehkä koko ala on muuttunut, ja samalla tekoäly on tullut mukaan osaksi työelämää. Hän haluaisi päivittää osaamistaan tai oppia uuden ammatin. Mutta miten se tehdään, kun on asuntolaina, lapset ja ruokakaupassa pitää miettiä jokaista euroa? Siksi aikuiskoulutustuen lopettaminen kokonaan oli paha virhe. Me emme voi sanoa ihmiselle, että opettele uusi ammatti, ja jättää häntä sitten yksin. Jos haluamme pitää ihmiset työelämässä ja pidentää työuria, meidän pitää antaa heille mahdollisuus muuttua työelämän mukana.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei riitä kääntämään julkista taloutta kestävälle uralle. Työttömyyden ohella hallituksen perinnöksi on jäämässä valtava ja kasvava velka. Budjetti on 12,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää vaalikaudella tulee kaikkiaan noin 50 miljardia euroa. Se on valitettava suomenennätys.

Turvallisuudesta pitää tietenkin huolehtia, ja korkojen nousukin rasittaa taloutta. Senhän me tiedämme. Silti hallitus vastaa omista päätöksistään.

Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta hallitus tekee uusia reikiä julkiseen talouteen. Yhteisöveron kaavamainen alentaminen 18 prosenttiin on tästä räikeä esimerkki. Se vähentää verotuloja noin 840 miljoonaa euroa. Menetämme veroeuroja jokainen vuosi tästä eteenpäin.

Yritysten kasvua kyllä pitää tukea. Keskusta uudistaisi yritysverotusta niin, että yritykseen jätettävää voittoa verotetaan kevyemmin kuin ulos jaettavaa voittoa. Kannustaisimme investoimaan ja työllistämään Suomessa. Toteuttaisimme uudistuksen niin, etteivät verotulot kokonaisuutena vähene.

Arvoisa puhemies! Kenen tehtävä on laittaa julkinen talous kuntoon? Onko se suomalaisten ihmisten? Ei ole. Heidän tehtävänsä on rakentaa onnellista elämää Suomessa, ja meidän poliitikkojen tehtävä on omalta osaltamme luoda sille edellytyksiä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki pidetään mukana, Suomea ei jaeta voittajiin ja häviäjiin ja työllisyyttä myös hoidetaan aktiivisesti.

Onko julkisen talouden kuntoon laittaminen sitten suomalaisten yritysten ja yrittäjien tehtävä? Ei tietenkään ole. Yritysten tehtävä on kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen. Kun yritykset menestyvät, ne investoivat, kasvavat ja työllistävät.

Kenen tehtävä on sitten huolehtia julkisen talouden kunnosta? Se on kulloisenkin hallituksen tehtävä. Jos maan hallitus ei tästä huolehdi, ei sitä tee kukaan. Tätä vastuuta ei voi muuten siirtää edelliselle hallitukselle tai seuraavalle hallitukselle tai edes oppositiolle. [Vasemmalta: Mutta näin tehdään!] Vastuu siitä, että julkinen talous on kestävällä pohjalla ja suunta oikea, on kulloinkin istuvalla hallituksella ja tällä hetkellä Orpon hallituksella. Tätä tosiasiaa vasten joutuu kysymään, onko vastuun kantamista tuoda viimeisenä vuonna talousarvioesitys, joka johtaa julkisen talouden heikkenemiseen 350 miljoonalla eurolla. Siis julkinen talous heikkenee, ei vahvistu.

Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri: oliko tämä vahinko, vai teittekö te tarkoituksella tällaisen budjettiesityksen juuri silloin, kun puolueet yhdessä sopivat velkajarrusta? Valtiovarainministeriö nimittäin kertoo, että uhkana on, että Suomi ei noudata EU:sta tullutta nettomenopolkua. Olemme joutuneet siis jo tarkkailuluokalle, ja jos sääntöjä ei noudateta, vaarana on, että meidät otetaan huostaan. Mihin katosi se vaalilupaus, joka kuului: ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.”?

Arvoisa puhemies! Keskusta on sitoutunut velkajarruun ja julkisen talouden tervehdyttämiseen. Keskusta on sitoutunut siihen, että työnteko ja yrittäminen kannattavat. Keskusta on sitoutunut huolehtimaan siitä, että työttömiä ei jätetä yksin. Ja keskusta rakentaa Suomea, jossa kaikki pidetään mukana ja kaikista suomalaisista [Puhemies koputtaa] pidetään huolta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kiitos, puhemies! Vuosi vuodelta on käynyt selvemmäksi, että vihreillä ja hallituksella on perustavanlaatuinen näkemysero. [Arto Satonen: Onneksi!] Budjetti budjetilta on käynyt ilmeisemmäksi, että vihreillä ja hallituksella on perustavanlaatuinen arvoero.

Nyt kun hallitus on antanut viimeisenkin budjettiesityksensä, pääsemme arvioimaan sen talouspolitiikan linjaa kokonaisuutena. Sen voi tiivistää kutakuinkin seuraavasti: Hallitus on ottanut rahaa pienituloisilta ja antanut sitä suurituloisille. [Välihuutoja] Hallitus on alentanut fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta ja kiristänyt ilmastoa säästävien ratkaisujen verotusta. Hallitus on leikannut julkisista palveluista ja lisännyt rahaa yksityisiin palveluihin. Hallitus on leikannut niin kulttuurista, luonnonsuojelusta kuin kansainvälisestä yhteistyöstä vedoten tarpeeseen jarruttaa velkaantumista. Silti tehottomien veronalennusten takia hallituksen budjettiesitys vain kiihdyttää velkaantumista.

Häviäjiä hallituksen politiikassa ovat suomalaiset, joilla on ennestäänkin tukalaa. Hallitus on leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, pienituloisilta työntekijöiltä, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] eläkeläisiltä, lapsilta ja sairailta.

Häviäjiä hallituksen politiikassa ovat suomalaiset, jotka tarvitsevat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. [Ben Zyskowicz: Neljä miljardia lisää vuodessa!] Hallitus on vaikeuttanut hoitoon pääsyä, nostanut lääkkeiden kustannuksia ja leikannut muun muassa nuorisotyöstä.

Häviäjiä hallituksen politiikassa ovat suomalaiset, jotka tavoittelevat koulutusta ja sivistystä. [Ben Zyskowicz: Sinne on panostettu!] Hallitus on leikannut aikuiskoulutuksesta, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, vapaasta sivistystyöstä ja ammatillisesta koulutuksesta.

Häviäjä hallituksen politiikassa on myös Suomen luonto — ja lopulta suomalaisten tulevaisuus. Hallitus on leikannut niin vesiensuojelusta, joukkoliikenteestä, kansallispuistoista, pyöräilystä, luonnonsuojelusta kuin kotimaisesta, uusiutuvasta energiasta. [Miko Bergbom: Enää ei voi pyöräilläkään ilman hallitusta!]

Valtion budjetissa puhutaan miljardeista euroista, mutta joskus jotain olennaista kiteytyy kuitenkin paljon pienempiin summiin. Sellainen on 24 miljoonaa euroa. [Miko Bergbom: Vihreät tarvitsee apupyörät!] Sen verran te hallituksessa päätitte leikata lastensuojelun jälkihoidosta. Näyttäisikö hallituksen politiikka edes hitusen toisenlaiselta, jos budjettikirjan kanteen pitäisi painaa kuva leikkausten kohteesta, lastensuojelunuoresta?

Olisi epäreilua väittää, että kaikki häviäisivät hallituksen päätösten takia. Hallituksen politiikalla on toki myös voittajansa:

Hallituksen politiikasta voittavat suurituloiset. Laboren laskelmien mukaan vähintään miljoona euroa vuodessa tienaavat hyötyvät ylimmän marginaaliveron laskemisesta keskimäärin 130 000 euroa vuodessa.

Hallituksen politiikasta voittavat pankkiirit. Yksin Nordea tienaa yhteisöveron alennuksesta 27 miljoonaa euroa vuodessa. Sivumennen sanoen se on kolme miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus säästää leikkaamalla lastensuojelunuorilta.

Hallituksen politiikasta voittavat myös Saudi-Arabia ja Iran. Hallituksen päätösten ansiosta ne pystyvät tienaamaan fossiiliriippuvuudellamme vielä vähän pitempään ja vielä vähän enemmän. [Jani Mäkelän välihuuto]

Hallituspuolueet ovat tänäänkin toistaneet työttömyyskriisin keskellä viimeaikaisia uutisia, jotka viittaavat talouden toipumiseen. Ne ovat tervetulleita. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja. Valtio tarvitsee verotuloja. Kansantalous tarvitsee investointeja. Yrittäjänä iloitsen jokaisesta yrityksestä, joka lähtee lentoon. Mutta välillä on paikallaan kysyä, millä hinnalla kasvu syntyy. Kasvu, joka revitään ihmisten hyvinvoinnista, ei ole paljonkaan arvoinen. Kasvu, jolle uhrataan Suomen luonto, ei ole paljonkaan arvoinen. Kasvu, jonka nimissä lapsia suistetaan köyhyyteen, ei ole paljonkaan arvoinen. Suomen tulevaisuus ei voi olla kaivosten avaamisessa luonnonsuojelualueille. Suomen tulevaisuus ei voi olla vanhojen metsien hakkaamisessa kiinalaisten vessapaperiksi. Suomen tulevaisuus ei voi olla hallitsemattomassa datakeskusbuumissa. [Arto Satonen: Jaha!]

Vihreille talous on tärkeä väline. Mutta vihreille talous on silti aina vain väline tavoitella jotain vielä paljon arvokkaampaa: sivistystä, hyvinvointia ja hyvää elämää maapallon rajoissa.

Jag promenerar till jobbet varje dag förbi Mannerheims ryttarstaty. Det var just hemma hos Carl Gustaf Emil Mannerheim som Mannerheims Barnskyddsförbund grundades den 4 oktober 1920.

Kävelen joka aamu töihin Mannerheimin ratsastajapatsaan ohi. Juuri Carl Gustaf Emil Mannerheimin kotona perustettiin 4.10.1920 Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Orpon hallitus on leikannut sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen nyt noin puoleen. Näin rajut leikkaukset iskevät vääjäämättä myös kohtaavaan työhön. Leikkausten takia Mannerheimin Lastensuojeluliitto joutuu nyt luopumaan vanhempainryhmien koulutuksista, Leikkipäivä-ohjelmasta ja tyttöjen mielenterveyttä tukevasta työstä. Järjestö joutuu vähentämään myös muun muassa tukioppilastoimintaa. Viime viikolla liiton Hämeen piiri ilmoitti irtisanovansa koko henkilöstönsä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamisjulistuksessa vuodelta 1920 todetaan näin: "Työn päämääränä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osan siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan heidän kehitykselleen hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi." [Suna Kymäläisen välihuuto] En olisi koskaan uskonut näkeväni hallitusta, joka leikkaa jopa Mannerheimin Lastensuojeluliitolta, jotta rahaa riittäisi veronalennuksiin suuryrityksille ja suurituloisille. [Eduskunnasta: Hyvin sanottu! — Ben Zyskowiczin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeriltä kysyttiin budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, vahvistaako ensi vuoden budjetti julkista taloutta, valtiovarainministeri kiersi kysymyksen. Näin siitä huolimatta, että asiaa kysyttiin tiedotustilaisuudessa kahdesti. Toimittajat tekivät sitten työnsä ja olivat erikseen yhteydessä valtiovarainministeriön virkamiehiin. Niin saatiin vastaus, jota hallitus halusi pimittää: vuodelle 27 tehdyt budjettipäätökset heikentävät julkista taloutta 350 miljoonalla. Hallitus ei siis enää nettosopeuta julkista taloutta kautensa viimeisenä vuotena, vaan heikentää talouden tilaa tietoisella vaalibudjetilla.

Merkittävin julkista taloutta heikentävä hallituksen päätös on yhteisöveroalennus, joka vähentää verotuloja lähes miljardin vuosittain. Tutkimustiedon mukaan lähes kaikki hyödyt tästä alennuksesta kohdistuvat suurituloisimpaan kymmeneen prosenttiin suomalaisista. Kyse on siis jälleen hyväosaisten hellimisestä köyhien kustannuksella. Perusteluna tälle veroalelle tarjotaan talouskasvun tukemista, mutta tutkimukset eivät tätä argumenttia tue. Tämä on arvovalinta ja tämä on tietoista luokkapolitiikkaa. [Juho Eerola: Niin vaan talous kasvaa! — Arto Satonen: Se kasvaa sittenkin!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen kaava on jo tuttu: Silloin kun oikeisto haluaa leipoa veronalennuksia rikkaille kavereilleen, he puhuvat talouskasvun tärkeydestä. Etuja perustellaan joko talouskasvun vauhdittamisella tai sillä, että orastavaa kasvua ei saa pelotella pois. Tällaisella argumentaatiolla hallitus pyrkii oikeuttamaan satojen miljoonien veroalennukset hyväosaisille vuosi toisensa jälkeen. Olipa kyseessä sitten solidaarisuusveron alarajan nostaminen, marginaaliveroasteiden laskeminen tai yhteisöveroalennus, niin isotuloisten uusiin etuihin on aina varaa.

Samat argumentit eivät kuitenkaan päde silloin, kun puhe on pienituloisista. Kun keskustelu kääntyy sairaisiin, työttömiin tai vaikkapa opiskelijoihin, ääni kellossa muuttuu. Silloin holtiton velkaantuminen oikeuttaa jopa kaikkein epäinhimillisimmät leikkaukset.

Tätä, arvoisa puhemies, on oikeistolainen talouspolitiikka: leikataan hyvinvointivaltion keskeisimmistä palveluista ja pienituloisten perheiden hyvinvoinnista, jotta voidaan jakaa veroalennuksia rikkaille. Valtiontalouden vahvistamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, mikä näkyy vuoden 2027 budjettiesityksestä, joka on siis valtiontaloutta heikentävä.

Vaalien lähestyessä hallituksen soisi olevan edes rehellinen siitä, että se harjoittaa ideologiansa mukaista politiikkaa. Sen sijaan meille tarjotaan sekoilua, jossa joka toinen päivä murehditaan velkaantumista ja leikataan pienituloisilta ja joka toinen päivä juhlitaan kasvua ja jaetaan hyväosaisille veronalennuksia.

Ja tämä on se sama hallitus, joka yritti myydä muille puolueille ja Suomen kansalle velkajarrua. Muut puolueet ostivat sen, vaikka joitain heistäkin on alkanut jälkikäteen kaduttamaan, mistä toki kiitän, koska sopimus oli alkujaankin järjetön. Myös oikeistohallitus on alkanut pakitella itse luomastaan sopimuksesta, mikä näkyy tässä budjetissa holtittomana ja hyödyttömänä yhteisöveroalena sekä siinä, että se heikentää julkista taloutta.

On myös täysin älytöntä, että hallitus, joka on itse nettosopeuttanut noin kolme miljardia, yrittää sitoa seuraavan hallituksen nettosopeuttamaan 8—11 miljardia yhdessä vaalikaudessa. Ihmettelenkin, miten ylipäänsä missään puolueessa kuvitellaan tämän olevan mahdollista ilman, että tehdään hyvinvointivaltiolle pysyvää haittaa.

Orpon—Purran hallitus on jo pistänyt hyvinvointivaltion polvilleen noin kolmen miljardin nettosopeutuksella. Nettosopeutuksen triplaaminen ensi vaalikauden aikana on utopiaa, tai pikemminkin dystopiaa, kun ajattelee, minkälaista tuhoa niin massiivisella sopeutuksella saataisiin aikaiseksi. Ja kysehän on nimenomaan nettosopeutuksesta.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissaan oikeistohallitus leikkaa soterahoitusta jälleen yli 200 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan palveluita karsitaan ja asiakasmaksuja korotetaan. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on sanonut, että mieluummin korotetaan asiakasmaksuja kuin leikataan palveluista, mutta tosiasiassa hallitus on tehnyt ja tekee molempia. Kohta suomalaiset maksavatkin Rydmanin hintoja heikommista palveluista, kun esimerkiksi terveyskeskusmaksut lähes kaksinkertaistuvat verrattuna hallituskauden alkuun. Kun samalla jaetaan veroaleja rikkaille, niin siinäpä ovatkin hallituksen arvot tyrkyllä hopeatarjottimella.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen budjetti ei sisällä ratkaisuja käsistä täysin karanneeseen työttömyyskriisiin, joka uhkaa kroonistua. Suojaosien palauttaminen olisi ollut pieni askel oikeaan suuntaan, mutta hallitus päätti sulkea silmät ja korvat työmarkkinoiden todellisuudelta ja tutkimustiedolta.

Luvut puhukoot puolestaan: piti tulla 100 000 uutta työllistä, tulikin EU-maiden korkein työttömyys. Ei ole liioiteltua todeta, että hallituksen työllisyyspolitiikka on totaalisesti epäonnistunut.

Arvoisa puhemies! Me vasemmistoliitossa haluamme olla avoimia omista arvoistamme. Meistä on häpeällistä, että Suomen kaltaisessa kehittyneessä taloudessa hallitus on leikkauksillaan saanut asunnottomuuden, eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvuun. Leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä leipäjonoihin, kasvattaneet lapsiperheköyhyyttä ja vähentäneet ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Tämä on ollut tietoista politiikkaa, josta maksetaan kovaa hintaa vielä vuosien päästä.

Vasemmistoliitto valitsisi toisin. Me näemme, että julkisen sopeuttamisen talkoisiin tulisi osallistaa ihmiset kantokyvyn ja maksukyvyn mukaan. Meistä pohjoismainen hyvinvointivaltio on säilyttämisen arvoinen, ja jos sopeutuksessa pitää valita sen välillä, leikataanko palveluista ja pienituloisilta vai verotetaanko miljonäärejä ja ympäristöhaittoja, niin me valitsemme jälkimmäisen. [Arto Satonen: Te verotatte kaikkia!]

Arvoisa puhemies! Kevään 27 eduskuntavaaleissa päätetään, mihin suuntaan Suomea halutaan viedä. Todella moni suomalainen on jo nähnyt oikeistohallituksen sumutuksen läpi, ja ihmiset ovat läpeensä kyllästyneet sen aiheuttamaan kurjuuskierteeseen. Ensi vuonna meillä on vihdoin ja viimein uusi hallitus, joka pääsee korjaamaan tämän hallituksen aiheuttamaa tuhoa. Jos vasemmistoliitto on hallituksessa, me lupaamme, että korjaustyöt alkavat pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruspilareista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kohta kolmen vuoden ajan olemme täällä salissa korostaneet sitä, miten tärkeää Suomen talouskasvun vauhdittaminen on, ja nyt vihdoin näemme merkkejä siitä, että maamme talous tosiaan kasvaa. Vienti on alkanut vetää, suomalaisvarustamot saavat uusia tilauksia, ja Suomeen on tehty historiallisen suuria investointeja, joista tuorein on Googlen tekemä 13 miljardin euron investointi.

Myönteisistä merkeistä huolimatta on ymmärrettävä, että monen suomalaisen arki on vaikeaa, kun työttömyyttä edelleen on paljon ja elinkustannukset nousevat. Tilanne on tukala erityisesti nuorille aikuisille, jotka etsivät ensimmäistä työpaikkaansa valmistumisen jälkeen. Uusimman nuorisobarometrin mukaan yhä harvempi nuori suhtautuu optimistisesti omaan tulevaisuuteensa. Emme saa ummistaa tältä silmiämme, vaan meidän on otettava tämä vakavasti.

Hyvät investointiuutiset eivät ratkaise ongelmia heti, mutta kasvun arvioidaan näkyvän työpaikkojen muodossa vuodenvaihteen jälkeen. Ja juuri tänään saimme ilahduttavia uutisia työllisyyden saralla: Helsingin Sanomat esimerkiksi uutisoi otsikolla ”Kauan odotettu työllisyyden käänne näyttää vihdoin koittavan”. Tästä varmaan jokainen tässä salissa voi olla vilpittömästi iloinen. Siitä huolimatta meidän on tietysti jatkettava erilaisia työllisyystoimia.

Vi behöver flera åtgärder i stil med den nyligen lanserade sysselsättningssedeln för unga utan tidigare arbetserfarenhet — tack till minister Marttinen för det initiativet. Användningen av lönesubvention blir också nu mera flexibel. Det här är mycket viktigt för många människor som annars skulle bli utan en arbetsplats.

I SFP vill vi fortsätta att sänka företagens tröskel att anställa, särskilt när det gäller unga vuxna, som har hamnat i kläm mellan utexaminering och att hitta den första arbetsplatsen. Särskilt fokus måste också vara på långtidsarbetslösas situation. Här kommer det att behövas riktade insatser en lång tid ännu. Ett sätt att hjälpa situation vore en tidsbestämd skattelättnad för företag som väljer att anställa unga eller långtidsarbetslösa.

Se, että hallitus nyt vahvistaa freelancereiden ja luovalla taide- ja kulttuurialalla työskentelevien sosiaaliturvaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutuksen, on hyvin kannatettava asia. RKP on työskennellyt pitkään palkka- ja yritystulojen yhdistämisen helpottamiseksi. Nyt se toteutuu. Myös korotetut kulttuurisetelit ovat luovalle alalle tärkeitä.

On keskeistä, että veropolitiikalla edistetään työntekoa ja yrittäjyyttä, mikä näkyy myös nyt talousarvioehdotuksessa. Palvelualan ja erityisesti monien hoito- ja hoivapalveluja, lastenhoitoapua ja siivouspalveluja tarjoavien naisvaltaisten alojen kannalta kotitalousvähennyksen korotus on hyvin tärkeä.

Ärade talman! Det inhemska jordbruket lider av en strukturell lönsamhetskris sedan länge. I dag är läget akut. Därför är det helt nödvändigt att regeringen under den här valperioden gjort flera efterlängtade lagförslag för att förbättra producenterna ställning gentemot dagligvaruhandel. Arbetet för jordbrukets lönsamhet måste fortsätta också nästa valperiod.

På grund av det världspolitiska läget och särskilt konflikten i Iran har bränslepriserna stigit kraftigt, vilket märks i många finländares vardag och plånbok. Det här inverkar också direkt på lönsamheten, särskilt inom jordbruket, byggbranschen, sjöfarten och transportsektorn. Situationen måste tas på allvar och det måste finnas beredskap att agera på verkningsfulla sätt.

Ärade talman! När vi är som sjukast, som svagast eller blir äldre är det otroligt viktigt att vi kan förstå och bli förstådda på vårt modersmål. Men alltför ofta brister det fortfarande när det gäller att få vård på svenska. Här krävs en förändring. Därför är det välkommet att regeringen på SFP:s initiativ främjar en språkmatchningsmodell inom hälso- och sjukvården. Det här betyder att det ska finnas ett system som garanterar att patienter och vårdpersonal som talar samma språk möts i en vårdsituation. I SFP vill vi även att välfärdsområdenas finansiering ändras så att ett tillägg betalas ut på basis av hur bra ett välfärdsområde faktiskt ordnar den svensk- och finskspråkiga servicen. Ifall området erbjuder god vård på svenska, får området mer finansiering — så lätt är det.

Tiedämme, että mielenterveyspalvelujen tarve valitettavasti kasvaa maassamme. Nyt hallitus panostaa psykoterapiakoulutukseen, jakaa koulutuksen kaksiportaiseksi ja tekee ensimmäisestä portaasta maksuttoman. Maksuttomuus madaltaa opintojen aloittamisen kynnystä monelle. Tämä parantaa psykoterapiapalvelujen saatavuutta ja tukee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottamaa nuorten terapiatakuuta.

Arvoisa puhemies! Peruskoulu kokoaa lapset ja nuoret yhteen perhetaustasta riippumatta, ja se on paras tapa yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaikille. Siksi hallitus on panostanut 200 miljoonaa peruskoulun rahoitukseen. Vuosiviikkotunteja on lisätty, jotta kaikki lapset saisivat paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Tämä on kaiken oppimisen perusta ja siksi hyvin tärkeää. Kännykkäkielto antaa työrauhaa luokkahuoneissa, ja oppimisen tuen uudistaminen parantaa oppilaiden mahdollisuuksia saada juuri tarvitsemaansa tukea.

Viktigt är också att vi fortsätter rikta jämlikhetspengar till skolorna, och vi gläder oss över de positiva resultat det har medfört till exempel med tanke på pojkars skolframgång.

RKP:n mielestä on tärkeää, että kaikilla lapsilla on koulupäivän jälkeen monipuoliset mahdollisuudet turvallisiin harrastuksiin. Olemme iloisia siitä, että hallitus käynnistää aloitteestamme kokonaiskoulupäiväkokeilun, jossa koulupäivän yhteydessä järjestetään harrastustoimintaa. Se edistää yhteisöllisyyttä, ehkäisee kiusaamista ja lisää kaikkien lasten mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Nyt käsittelemme tämän kauden viimeistä budjettia, ja katse ainakin täällä eduskunnassa näyttää olevan kevään vaaleissa. Samalla tiedämme, että seuraavaa eduskuntaa odottaa valtava taloudellinen urakka. Kun talouspoliittista keskustelua kuuntelee julkisuudessa, se on tällä hetkellä lähinnä täysin ehdottomia omia esityksiä ja toisten esittämien ajatusten tyrmäämistä mahdollisimman värikkäin sanankääntein. Talouden sopeuttaminen tulee vaatimaan kompromissin tekoa ja joustamiskykyä.

Man behöver bara kolla läget i Sverige för att se hur det går då samarbetsförmågan saknas.

Kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen on ollut vahvuutemme Suomessa. Eihän, hyvät ystävät, kadoteta sitä. — Kiitos, tack.

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme vuoden 27 talousarviota tilanteessa, jossa Suomen taloudessa näkyy pitkän vaikean jakson jälkeen paljon rohkaisevia merkkejä. Talouskasvu on vihdoin alkamassa, investoinnit kasvussa ja työllisyyden näkymät vähitellen vahvistumassa.

Tämä kehitys ei ole syntynyt itsestään. Hallitus on kuluneella vaalikaudella tehnyt määrätietoisesti työtä yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, työllisyyden parantamiseksi, julkisen talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Työtä on tehty aikana, jolloin geopoliittiset jännitteet ja kansainvälisen talouden epävarmuus ovat haastaneet kasvua.

Ratkaisut eivät aina ole olleet helppoja, mutta vastuullinen taloudenhoito on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Vahva talous on väline, jonka avulla voimme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, lapsista, ikäihmisistä, perheistä ja turvallisuudesta.

Talouspolitiikan tärkeimpiä mittareita on se, miten tavalliset suomalaiset pärjäävät arjessaan. Siksi pidämme tärkeänä, että tässä budjetissa tuetaan työn tekemistä ja kotimaista yrittämistä. Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen jättää työntekijöille enemmän rahaa omaan käyttöön, vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon.

Tänä vuonna takautuvasti voimaan tuleva kotitalousvähennyksen korotus jatkuu ensi vuonna. Kotitalousvähennys tukee kotimaista työtä, vahvistaa palveluyrittäjyyttä ja helpottaa arkea. Se kannustaa sekä remonttien toteuttamiseen että hoiva-, siivous- ja kotipalvelujen käyttöön. Tällä on erityisen suuri merkitys ikääntyneiden kannalta. Kun kotiin saatavia palveluita voidaan hyödyntää nykyistä paremmin, voidaan tukea kotona asumista, vahvistaa turvallisuuden tunnetta sekä helpottaa omaisten ja omaishoitajien arkea.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille perhe on yhteiskunnan tärkein perusyksikkö. Suomi tarvitsee enemmän lapsia ja enemmän uskoa tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain väestökehityksestä tai taloudesta vaan siitä, että ihmiset uskaltavat rakentaa tulevaisuutta ja toteuttaa perhehaaveensa.

Kristillisdemokraateille on tärkeää, että budjetissa huomioidaan lapsi- ja opiskelijaperheet. Perheellisten opiskelijoiden asemaa parannetaan korottamalla opintotuen huoltajakorotusta toisesta lapsesta lähtien. Opiskelun ja vanhemmuuden tulee olla mahdollista myös samanaikaisesti.

Myös nuorten hyvinvointi vaatii määrätietoisia toimia. Liian moni nuori kamppailee yksinäisyyden, mielenterveyden ongelmien tai liikkumattomuuden kanssa. Liikunta tukee fyysistä terveyttä mutta myös mielenterveyttä, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa, liikkua ja kokea kuuluvansa yhteisöön. Siksi panostukset liikuntaan ja nyt lisäpanostukset liikuntapaikkarakentamiseen ovat tervetulleita.

Mielenterveyspalvelujen saatavuutta vahvistetaan osoittamalla 10 miljoonaa euroa kaksiportaisen psykoterapiakoulutuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja vastata kasvavaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikaisiin kehittämishankkeisiin esitetään 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueille muun muassa omaishoidon, hoidon jatkuvuuden, omalääkärimallien sekä lasten, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien palvelujen kehittämiseen, myös keliakiakorvaus saadaan viimein palautettua.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi tämän ajan keskeisimmistä teemoista. Nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä on tärkeää huolehtia siitä, että Suomen puolustuskyky, rajaturvallisuus ja viranomaisten toimintakyky ovat vahvoja.

Vuoden 2027 budjetissa puolustukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia puolustusmäärärahoja ja puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksia kasvattamalla. Panostukset Rajavartiolaitoksen toimintaan vahvistavat rajaturvallisuutta ja parantavat tilannekuvaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Ukrainan tukemista jatketaan.

Turvallisuus näkyy myös ihmisten arjessa ja siinä, kuinka hyvin yhteiskunta kykenee suojelemaan kaikkein heikoimpia. Siksi pidämme tärkeänä, että turvakotitoiminnan rahoitusta vahvistetaan ja turvakotipaikkojen määrää lisätään. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja siihen, että yhteiskunta suojelee häntä väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönneiltä. Myös lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen selvittämiseen osoitettu lisärahoitus on tärkeä panostus. Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan on oltava nopeaa, laadukasta ja tehokasta.

Turvallisuus rakentuu myös vahvoista yhteisöistä, toimivista palveluista ja hyvästä varautumisesta. Huoltovarmuuden ytimessä on oma ruuantuotanto. Tässäkään budjetissa ei leikata ruokaa tuottavasta maataloudesta. Myös paikallisten yhteisöjen varautumiseen eli kylävaraan, mikä vahvistaa kriisinkestävyyttä koko Suomessa, osoitetaan rahoitusta.

Pidämme myös tärkeänä, että järjestöjen toimintaedellytyksiä helpotetaan. Lahjoitusvähennys kannustaa yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä tukemaan yleishyödyllistä toimintaa ja auttaa järjestöjä hankkimaan uusia rahoituslähteitä.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on edelleen haastava. Työtä on edelleen paljon tehtävänä, mutta Suomen suunta on oikea. Suomen menestys rakentuu vastuullisesta taloudenpidosta, vahvoista perheistä ja ihmisestä välittämisestä jokaisessa elämäntilanteessa. Vahvistuva talous luo perustan yhteiskunnalle, jossa ihmiset voivat luottaa tulevaisuuteen, perustaa perheen, tehdä työtä ja elää turvallista arkea myös ikääntyessä. Tällaisen Suomen rakentamisessa kristillisdemokraatit haluavat olla mukana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ärade talman! Kuten olemme nyt kuulleet, niin ongelmia meillä riittää. Siksi en enää toista niitä, vaan esitän ratkaisuja. Ja ratkaisu ei nyt ole se, että perustetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt kaikki energia menee liikaa siihen, että yritetään vain säästää ja leikata ja ajaa alas, kun kaikki energia pitäisi suunnata siihen, että tehdään rohkeita valintoja ja uudistuksia niin, että saadaan talous pysyvään kasvuun. Vain kuihduttamalla ja kuluja leikkaamalla ja veroja korottamalla emme tästä selviä — niitä pitää kuitenkin tehdä. Tarvitsemme myös elinvoimaa lisääviä toimia ja verokannustimia ja investointeja. Liike Nyt on ainoana puolueena tehnyt kattavan säästöohjelman ja selkeät suunnitelmat rakenneuudistuksista ja talouskasvusta. Suomi tarvitsee toimitusjohtajan. Mallia pitää ottaa liiketoiminnasta. Pitää olla selkeät tavoitteet, pitävät aikataulut, ja niitä pitää johtaa numerot edellä. Suomelta puuttuu strateginen ajattelu.

Meidän on keskitettävä voimavaroja kaivos- ja puolustusteollisuuteen. Suomen on panostettava korkean katteen tuotteisiin ja palveluihin tietoliikenteessä, tekoälyssä, teollisuuden digitalisaatiossa sekä terveys- ja koulutusteknologiassa. Koko julkinen sektori on mahdollista rakentaa tekoälyn avulla sellaisille digitaalisille alustoille niin, että palvelusta syntyy varma vientituote. Osaamista meillä on. Onko meillä tahtoa?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Pienen Humppilan kunnan pystyvä kunnanjohtaja hoitaa tekoälyn avulla kolmen ihmisen työt. Meillä pitää olla tavoitteena sata kuntaa Tanskan mallin mukaan. Julkisella sektorilla työskentelee 700 000 ihmistä, ja heistä 100 000 jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Jos meillä on kokonaissuunnitelma tekoälyn hyödyntämisestä, on meillä ilman irtisanomisia mahdollista samaan aikaan säästää kustannuksia merkittävästi ja parantaa palveluita. Nyt olemme amerikkalaisten digijättien monopolihinnoittelun armoilla ja julkiset palvelut, esimerkiksi sotessa, ovat hajallaan kuin varpusparvi. Tästä on mahdollista päästä irti tekoälyn ja uusien alustojen avulla.

Arvoisa puhemies! Meidän pitää panostaa kotimaiseen kaivosteollisuuteen, sillä nyt ruotsalaiset ja kanadalaiset kaivavat arvokkaat mineraalit maaperästämme ja tekevät satojen miljoonien eurojen voitot ja maksavat minimaaliset verot Suomeen. Kanadalaiset ovat kaivaneet Kittilästä tuhansia ja tuhansia kiloa kultaa ja ostivat lisää esiintymiä 2,3 miljardilla eurolla toisilta kanadalaisilta. Kaivosteollisuus kertoo, että 110 miljoonan euron vuotuisella investoinnilla pystyisimme kattamaan kaivosteollisuuden tarpeet — ja tätä pidetään niin suurena, vaikka pelkästään kanadalaisten maksama 2,3 miljardia olisi 20 vuoden investoinnit. Nyt kannattaa herätä. Nyt voitot ja kalleudet menevät muihin maihin. Kun kanadalaisten maksamia summia katsoo, olisi kotimainen investointi kannattanut tehdä aikoja sitten.

Länsimailla tulee olemaan vaikeata saada riittävästi raaka-aineita tuulivoimaloihin ja sähköautoihin. Suomi tuottaa ainoana maana EU:ssa kobolttia, nikkeliä, platinaa, palladiumia ja fosfaattikiveä. Lisäksi Suomi alkaa ainoana EU-maana tuottaa litiumia. Varsinkin koboltin ja litiumin kysyntä kasvaa moninkertaiseksi tulevina vuosina. Tähän kehitykseen Suomen pitää päästä kiinni ja hyötymään siitä kunnolla. Pitää panostaa myös siihen, että suomalaiset yritykset ovat mukana koko tuotantoketjussa ja saavat sen jalostusarvosta osansa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen etu pitää ottaa aina huomioon luvituksessa, sääntelyssä, verotuksessa ja yritysten tukemisessa. Kaikessa pitää ottaa myös ympäristöasiat huomioon. Tarvitsemme useita uusia suomalaisia kaivosyhtiöitä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhteisöveron alennuksesta sen verran, että miljardin euron panostus olisi pitänyt selkeämmin kohdistaa yritysten kasvuun ja alentaa yhteisöveroa enemmän silloin, kun yritys investoi. Vain yritysten kasvu ja investoinnit tuovat lisää työpaikkoja ja palkkoja, joilla ihmiset tulevat paremmin toimeen. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, neljä minuuttia. — Jo pääministerin vastauspuheenvuoron aikana edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja nousemalla seisomaan ja painamalla v-painiketta.

Arvoisa puhemies! Kun puheenvuoroja olen kuunnellut, niin varsinkin täältä vasemmalta tulevien puheenvuorojen perusteella tuntuu, että tämä on kovin synkkä päivä opposition kaikille pessimisteille. Voisi ajatella näiden perusteella, että Suomessa on kaikki pielessä, mutta onneksi todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Kauan odotettu työllisyyden käänne on nyt oikeasti tapahtunut. Helsingin Sanomat tänään: ”Kauan odotettu työllisyyden käänne näyttää vihdoinkin koittavan.” Kauppalehti: ”Nyt tuli Suomen taloudesta luku, jota ei rohjettu edes odottaa.” Demokraatti: ”Nyt tuli pirteä merkki työmarkkinoilta — ’Nousukäänne saattaa vihdoinkin olla läsnä.’ [Oikealta: Kuulitteko?] Eli siis hyviä uutisia, ja päivä päivältä. Tuntuu, että niistä iloitsevat kaikki muut paitsi vasemmisto-oppositio. No, muodon vuoksi muutama tyytyväinen lausahdus tuli, mutta perusääni on kyllä kovin mollivoittoinen. Minusta tuntuu, että kun viime talvena VM:n asiantuntijat arvioivat, että on joku tuntematon jarru, niin tällä hetkellä se talouden tuntematon jarru tuntuu istuvan täällä vasemmalla. [Aino-Kaisa Pekonen: Ohhoh! — Välihuutoja vasemmalta] Minä toivon, että te näette niitä positiivisia merkkejä, joita taloudessa on kaikkialla, ja iloitsette siitä, että Suomen talous on lähtenyt kasvuun, koska se on kaikki: ilman talouden kasvua ei ole Suomea hyvinvointiyhteiskuntana. [Timo Heinonen: Väärin kasvettu!]

Tämä on hallituksen viimeinen talousarvioesitys, ja sitä pitää arvioida siis hallituksen talouspolitiikan kokonaisuuden osana. Kun hallitus aloitti työnsä, niin talous oli kuralla. [Vasemmalta: On edelleen!] Me ollaan nyt tehty rakenneuudistuksia. Me olemme pistäneet kilpailukykyä kuntoon. Me olemme pitäneet huolta valtion julkisesta taloudesta ja säästäneet nettona miljardeja. Myös ensi vuonna säästetään, noin 900 miljoonaa säästöjä. Edelleen voi sanoa, että koko kauden luku on bruttona lähes viisi miljardia, nettona yli kolme miljardia. Siis me otettaisiin niin paljon enemmän velkaa, jos hallitus ei olisi tehnyt määrätietoisia säästötoimia. Me emme ole tehneet vaalibudjettia. [Joona Räsäsen välihuuto] Se on väärä todistus, varsinkin porukalta, joka teki oman viimeisen budjettinsa lisäten satoja miljoonia euroja vaalirahoja omille kannattajilleen. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Miksi me ollaan tehty näitä töitä talouskasvun eteen? No, muun muassa siksi, mitä me tänään saimme lukea: 34 000 ihmistä enemmän on töissä kuin vuosi sitten elokuussa. [Timo Heinonen: Paljon?] — 34 000. [Arto Satonen: Rauman väkiluku!] — Ne ovat ihmisiä, jotka ovat saaneet töitä, isiä, äitejä, suomalaisia. Heidän tilanteensa on parempi, ja tätä käännettä pitää nyt jatkaa ja tukea. Siksi suunta ei saa muuttua, ei tarvita veromoukareita eikä kasvua tukehduttavia uusia toimia eikä epävarmuutta. Mutta on selvää, että tämä kasvu ei yksin korjaa Suomen taloutta. Siksi me tarvitsemme velkajarrun. Nyt jo luottoluokittajat antavat erittäin suuren arvon sille, että Suomessa on pystytty laajalta pohjalta näin sopimaan, niin että älkää kyseenalaistako sitä, älkää lipsuko, pitäkää jalka sillä velkajarrulla. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Nyt tämä näyttää hyvältä, mutta totta kai aina on edessä haasteita, niin on ollut koko tämän reilun kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä harmina ovat korkeat polttonesteiden hinnat ja huoli sähkön riittävyydestä. Mutta, arvoisat suomalaiset, me tulemme pitämään huolta siitä, että sähkön hinnat pysyvät riittävinä. Me tulemme käymään keskustelua siitä, onko jotain tehtävissä niukalla liikkumavaralla polttonesteiden osalta. Mutta meidän pitää tämän talouden kasvun osalta olla rohkeita. Emme voi sanoa investoinneille, että älkää tulko tänne, siksi, että me pelkäämme emmekä usko itseemme siinä, pystymmekö saamaan riittävästi energiantuotantoa. Hyvät suomalaiset, hyvät edustajat, kyllä me pystymme. Me tarvitaan rohkeita päätöksiä ja linjakkuutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te, edustaja Lindtman, ette selvästikään halua puhua tästä taloutemme hyvästä käänteestä, mutta juuri siksi minä haluan puhua siitä. Nyt Suomen talous kasvaa, isoja investointeja saadaan Suomeen, tilauskirjat täyttyvät, ostovoima on korjaantunut, ja samaan aikaan te, edustaja Lindtman ja SDP, esitätte ensi vaalikaudelle työntekijöille, yrityksille, suomalaisille kotitalouksille, viisi miljardia euroa lisää veroja. Toistan: kokoomus ei tule kiristämään työntekijöiden työn verotusta, se ei meille käy.

Työpaikat syntyvät yrityksiin. Tänään tuli hyviä tietoja: 34 000 työllistä enempi kuin vuosi sitten, 5 000 työtöntä vähemmän. Suunta on nyt oikea. [Joona Räsänen: Paljonko on matkaa tavoitteeseen?] Työministeri Marttinen, kysyn teiltä: miten te näette talouden tilanteen ja työllisyyden tämän aamuiset hyvät numerot teidän rootelin osalta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on huomattavan paljon edelleen valitusta ja murhetta siitä huolimatta, että madonluvut ovat hyvin selvät: Suomen talous kasvaa, ostovoima kasvaa, työllisyyskin on hyvässä kasvussa vihdoin. Siitä huolimatta vasemmalta kuullaan lähinnä valitusta ja murehtimista ja esitetään jatkuvasti vain toimia, joilla kiristettäisiin verotusta — siis rangaistaisiin ihmisiä ahkeruudesta, toimeliaisuudesta ja yrittämisestä.

Toinen puoli valitusta on se, että esitetään jatkuvasti uusia menoja. Jokainen meistä ymmärtää, että on ikävää todeta kansalaisille eioota, raha ei riitä kaikkeen, mutta täytyy ymmärtää, että jokainen meno tarkoittaa myös veroa, joka otetaan jonkun työstä ja yrittämisestä, ja epäilenpä, että tuolla menojen ja verojen korotuksella saataisiin sitä työllisyyttä, ahkeruutta ja talouskasvua tähän maahan.

On luokatonta, miten vähän oppositiosta tuli mitään ratkaisuja, jotka vähentäisivät tätä meidän valtiollista ylikulutusta ja joilla pyrittäisiin saamaan Suomeen uutta työtä, uutta yrittämistä, uutta ahkeruutta, [Puhemies koputtaa] toimeliaisuutta ja talouskasvua — luokatonta! [Anne Kalmari: Älkää valittako köyhät, rikkailla menee hyvin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luulen, että tässä salissa ei ole yhtään edustajaa, joka ei olisi iloinen joka ikisestä positiivisesta uutisesta taloudessa, [Sanna Antikainen: No ei siltä vaikuta!] oli sitten kyse kasvusta... Toki on niin, että kasvumme on Saksaa lukuun ottamatta tänä vuonna ollut verrokkimaita heikompi, mutta näen, että mahdollisuuksia ripeämpään kasvuun on. Mutta, arvoisa hallitus, se edellyttää luottamuksen palauttamista.

Mitä tulee työllisyyteen, niin kun täällä kuunteli edustaja Heinosta ja valtiovarainministeriä, niin kyllä jään kysymään, mikä on se hallituksen tavoite ja kuinka paljon sinne on matkaa. 150 000 työpaikkaa teidän itse itsellenne asettamaan tavoitteeseen — koska siihen päästään?

Arvoisa valtiovarainministeri, teimme konkreettisia ehdotuksia, täsmätoimia, joilla nyt helpotetaan tilannetta, kun se diesel maksaa kaksi ja puoli euroa, [Jani Mäkelä: Mitkä ne toimet ovat?] kun te olette hallituksessa. Kelpaako työmatkavähennyksen tuntuva korottaminen? [Puhemies koputtaa] Ja olisiko vihdoin ja viimein aika palauttaa [Puhemies koputtaa] ne työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu on ilman muuta myönteinen asia, siitä meidän kaikkien pitää iloita. Mutta sitten joutuu kysymään, että no kuka se huolehtisi siitä, että tämä julkinen talous ei mene konkurssiin. Siis tämän hallituksen aikana joka vuosi on otettu velkaa vähintään 12 miljardia, yhteensä yli 50 miljardia. Nyt me olemme tehneet velkajarrusopimuksen. Arviointineuvosto ja Suomen Pankki totesivat, että jotta oltaisiin oikealla uralla, pitäisi sopeuttaa eli vahvistaa julkista taloutta vielä ensi vuonna 600 miljoonalla. No, mitä tekee hallitus tässä esityksessään? Heikentää julkista taloutta kolmella- ja puolella sadalla miljoonalla. Ei siis vahvista, vaan heikentää yhteenlaskettuna. Ja nyt kysyn teiltä vielä, pääministeri: tapahtuiko tämä heikentäminen vahingossa? Jos se oli vahinko, mehän voimme eduskunnassa sen korjata. Mutta jos te teitte sen tarkoituksella, miten voidaan yhtä aikaa puhua, että me sitoudumme velkajarrusopimukseen? Eli ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet — puhutaan toista ja tehdään toista. Eihän näin voi olla, uskottavuus menee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te puolustelitte yhteisöveron laskua viittaamalla siihen, että Tanskassa on samankaltaisia aikeita. Te varmasti valtiovarainministerinä hyvin tiedätte, missä suhteissa Tanskan ja Suomen talouden tilanteet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Tanskassa viime vuonna talous kasvoi 2,9 prosenttia. Valtiontalouden tasapaino oli hieman toisella tolalla, niin ikään 2,9 prosenttia ylijäämää, ei alijäämää. Valtionvelka Tanskassa oli viime vuonna 27,9 prosenttia, ja sen ennakoidaan laskevan ensi vuonna 26,2 prosenttiin.

Olisiko kuitenkin niin, että kun Suomen talouden tilanne on aivan todella paljon tukalampi ja kun me velkaannumme niin kovaa vauhtia, kun meidän alijäämämme on niin korkea, että meillä on täysi työ saavuttaa EU:ssa yhteisesti sovitut tavoitteet, niin juuri tässä tilanteessa julkisen talouden heikentäminen tällä verolaskulla ei ole perusteltua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmassa ryhmäpuheenvuorossa edustaja Vigelius pohti, missä ja milloin on saatu hyvinvointia tai kasvua aikaan sillä, että lisätään menoja ja korotetaan veroja. Vastaus on, että Suomessa. [Arto Satonen: Jaha!] Silloin, kun Suomea ryhdyttiin rakentamaan sotien jälkeen, Suomi oli hyvin köyhä maa. Silloin lisättiin menoja nimenomaan hyvinvointivaltion keskeisiin palveluihin, rakennettiin neuvolajärjestelmä, yhteinen peruskoulu, [Oikealta: Peruskoulu tuli paljon myöhemmin!] äitiysavustukset, sosiaalituet saivat silloin suunnilleen sen muodon, mitä ne nykyäänkin ovat.

Hallitukselta on puuttunut täysin visio siitä, mihin tätä hyvinvointivaltiota viedään, ja siksi te olette sohineet ympäriinsä, ja räiskimällä te olette saaneet pysyvää haittaa aikaiseksi hyvinvointivaltion rakenteisiin leikkaamalla niistä palveluista, mitkä meille ovat sotien jälkeen suuremmat ikäluokat hankkineet.

Millaisen hyvinvointivaltion me haluamme? Oletteko te kertaakaan kysyneet itseltänne tätä kysymystä, koska se ei näy [Puhemies koputtaa] teidän teoissanne missään vaiheessa? [Sari Sarkomaa: Työhön ja yrittämiseen perustuvan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Googlen 13 miljardin euron investointi on ilahduttava asia. Se tuo työtä ja verotuloja sekä osoittaa, että Suomi on houkutteleva maa, mihin investoida. Samalla moni suomalainen on huolissaan siitä, loppuuko sähkö ja nouseeko sähkön hinta. Huoleen tulee tietenkin suhtautua vakavasti, ja siihen on vastattava.

Samalla tiedämme, että teollisuuden vihreä siirtymä on Suomen talouden ja työpaikkojen kannalta kaikkein suurin potentiaali, mutta se edellyttää paljon puhdasta kotimaista sähköä. Itse ajattelen, että varmistamme sähkön kohtuullisen hinnan sillä, että saamme Suomeen lisää säästä riippumatonta, puhdasta sähköntuotantoa, ja lisäksi sillä, että pystymme esimerkiksi ohjaamaan teollisuuden ja datakeskusten hukkalämmön kaukolämpöverkkoon. Ministeri Multala, olenko oikeilla jäljillä, ja jos olen, niin miten varmistamme, että tämä toteutuu? — Kiitos, tack.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi tämän ajan keskeisimmistä teemoista. Turvallisuus näkyy myös ihmisten arjessa ja siinä, kuinka hyvin me voimme huolehtia kaikista heikoimmista, kuinka meidän ikäihmiset kokevat elämänsä ja olonsa turvalliseksi ja onko lastemme kasvuympäristö turvallinen ja kuinka ennen muuta pystymme suojelemaan lapsia väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönneiltä. Yksi asia, josta iloitsemme tässä budjetissa, on se, että turvakotitoiminnan rahoitusta vahvistetaan ja turvakotipaikkojen määrää lisätään.

Tähän liittyen on tietysti todettava, että on erittäin tärkeätä, että rikosepäilyt selvitetään nopeasti, ja erityisen tärkeää tämä on lasten kohdalla ajatellen, että heihin kohdistuvat rikokset ja epäilyt on selvitettävä nopeasti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Myös tähän toimintaan on osoitettu lisärahoitusta. Olisinkin halunnut kysyä ministeri Mereltä, miltä tämä kokonaisuus näyttää tietysti epäilyjen selvittelyn suhteen ja sitten oikeusprosessin suhteen. — Anteeksi, kysyn ministeri Rantaselta. Ministeri Meri tuossa istui aikaisemmin, mutta ministeri Rantaselle osoitan nyt kysymykseni.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Valtiovarainministeriö ennusti, että talous kasvaa 1,6 prosenttia, mutta lisäsi myös siihen, että on epävarmuustekijöitä, kuten polttoaineen hinta ja sähkön hinta. Jos polttoaineen hinta nousee kolmeen euroon ja sähkön hinta nousee, niin se varmaan tukahduttaa kuluttajien luottamuksen.

Pääministeri lupasi, että sähköä riittää ja hinta ei nouse. Kysyin tätä asiaa, että mikä on se hinta, mistä se ei enää saisi nousta. Kun kysyin kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kopralta, mikä se hinta olisi, niin hän ilmoitti, että 14 senttiä kilowatilta on se perushinta, mistä pääministeri on puhunut, että se ei saa nousta. — No, se varmasti pitää paikkansa, kun teidän puheenjohtajanne on sanonut sen. — Mutta kysyisin pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: mitä meinaatte tehdä, jos nämä hinnat nousevat ja tukahduttavat talouskasvun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron alennus. Yksittäinen veronkevennys ei kuitenkaan vielä kerro kaikkien päätösten yhteisvaikutuksesta. Polttoaineen hinnassa ei ole kyse vain tankkauslaskusta. Kallistuminen kasvattaa kuljetus- ja liikkumiskustannuksia, voi heikentää yritysten kannattavuutta ja välittyä kauppojen hyllyhintoihin. Energian kallistumisen välittyminen muihin kuluttajahintoihin on myös Suomen Pankin tunnistama vaikutus. Tarkasteluun kuuluvat siis yrittäjän kustannukset, autoilijan tankkauslasku ja kuluttajan ostoskori. Kysyn hallitukselta: mikä on polttoaineveron kevennyksen, jakeluvelvoitteen ja muiden polttoaineen hintaan vaikuttavien päätösten laskettu yhteisvaikutus vuonna 2027 yritysten kannattavuuteen, kauppojen hyllyhintoihin ja autoilijoiden maksamiin kustannuksiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näin kun vaalikausi alkaa olla jo lopuillaan, on paikallaan esittää arvioita harjoitetun politiikan tuloksista. Voimme arvioida niitä vaikkapa hallituksen omia tavoitteita vasten. Työllisyyslupauksesta tuli Euroopan ennätystyöttömyys. Velaksi eläminen piti lopettaa, mutta tulikin ennätysvelka. Näin se on, tulostaulu ei valehtele. Ja vielä kun viimeisessä budjettiriihessänne olisitte voineet kantaa vastuuta, niin mitä te teitte? Lisäsitte julkisen talouden vajetta. Sen te teitte ja yrititte sitä vielä pimittää, yrititte tätä piilotella.

Nyt kun näyttää siltä, että se kasvu vähitellen saattaa käynnistyä ja on hyviä merkkejä tästä, niin kyllä meidän oikeutettu kysymyksemme on, miten tämä näkyy tavallisten suomalaisten arjessa — miten se näkyy tavallisten suomalaisten arjessa. Pääministeri Orpo, kun se teidän työllisyyslupauksenne oli 100 000 ja te olette 150 000 siitä nyt takamatkalla, niin voitteko te nyt antaa tässä arvion, milloin te tämän tavoitteen saavutatte tällä harjoitetulla politiikalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous on nyt toden totta kääntynyt, ja Tilastokeskus tänäänkin kertoi, että elokuussa työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä ei ole sattumaa vaan hallituksen määrätietoisen työn tulos. Onkin aika nyt antaa siitä tunnustusta hallitukselle, joka teki vaikeat päätökset silloin, kun kukaan muu ei halunnut niitä tehdä, eikä varsinkaan oppositio niistä koskaan kiittänyt. Työn verotusta on kevennetty puolellatoista miljardilla, yhteisövero laskee 18 prosenttiin, yrittäjävähennys nousee, tappioiden vähennysoikeus pitenee 25 vuoteen, työsuhdeoptioiden verotus uudistuu, paikallista sopimista on laajennettu, pienyritysten riskiä palkata lisää ihmisiä on madallettu. Puolustukseen panostetaan ensi vuonna yli 600 miljoonaa euroa lisää. Kaiken tämän rinnalla kuitenkin sopeutetaan valtiontaloutta miljarditolkulla, [Joona Räsänen: Velkaa tulee!] ja tulokset näkyvät: tilauskirjat täyttyvät, investoinnit virtaavat, työllisyys kääntyy nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä valtiovarainministeri Purralta: onko nyt aika lyödä Lindtmanin veromoukarilla Suomi takaisin ankeisiin aikoihin, [Puhemies koputtaa] vai pitäisikö tämän nousun antaa jatkua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käsitellään vaalikauden viimeistä budjettia, niin voidaan summata yhteen koko vaalikautta. Tosiasiahan on se, että tällä vaalikaudella on Orpon hallitus ottanut enemmän velkaa kuin yksikään muu valtioneuvosto Suomen historian aikana, noin 50 miljardia euroa. Se on se saldo. Teidän tavoitteenne oli 100 000 uutta työpaikkaa, ja miinus 70 000 työpaikkaa on edelleen se saldo tällä hetkellä. Tämä on netto, tämä on tilinpäätös koko vaalikaudesta.

Herra puhemies! Keskusta on pitkin vaalikautta esittänyt useita vaihtoehtoja ja ideoita talous- ja työllisyyspolitiikkaan ja tämän yleistilanteen parantamiseksi. [Sanna Antikainen: Te jätitte tyhjän paperin!] Ne ovat aika vähän saaneet vastakaikua sieltä hallituksen riveistä, mutta yritän nyt edelleen: Arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri, miten te suhtaudutte siihen keskustan ajatukseen, että me kannustaisimme yksinyrittäjiä työllistämään sen ensimmäisen työntekijän alentamalla työnantajan sivukuluja ensimmäiseksi vuodeksi? Ja miten te suhtaudutte siihen, että yhteisövero uudistettaisiin kokonaan niin, että kun jättää yrityksen taseeseen rahaa, niin Viron malliin se verotetaan kevyemmin? [Puhemies koputtaa] Tämä kannustaisi investoimaan ja työllistämään. Kelpaisiko, Orpo ja Purra?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikka talouskasvun hedelmiä onkin vähän näkyvillä, niin opposition eväisiin asti ne eivät ole päätyneet. Kuuntelin tuossa herkällä korvalla, että edelleenkin sieltä tulee pelkkää ilkkumista, vahingoniloa ja saavutusten vähättelyä ja ratkaisuksi tarjotaan pelkkiä menolisäyksiä ja valitusta kaikesta. Huipentuma tässä oli demareiden neljä toimea polttoaineen hinnan alentamiseksi, joista yksikään ei alenna polttoaineen hintaa, [Välihuutoja] ja vihreiden valitus siitä, että on leikattu pyöräilystä. Polkupyöräily ei enää onnistu ilman veronmaksajien miljoonia tässä maassa — aivan käsittämätöntä. [Eduskunnasta: Tarvitsetteko apupyöriä?]

Hallitukselle antaisin kaksi neuvoa: Ensinnäkin sen, että nyt olisi syytä viimein ottaa järki käteen ja pakittaa etupainoisista ilmastotoimista. Niihin ei tässä tilanteessa enää ole varaa. Meidän täytyy ymmärtää realiteetit tilanteestamme. Ja toisena, että datakeskusten ja muun energiaintensiivisen teollisuuden suhteen on oltava realisti. Kyllä ne investoinnit maahan tulevat ilman tukemistakin, ja päinvastoin meidän täytyisi pystyä ottamaan niistä rahat ulos oman kansantaloutemme hyödyksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joskus Suomi oli maa, jossa solidaarisuus oli ylpeyden aihe eikä pilkan kohde. Meistä aika monelle isänmaallisuus on nimenomaan sitä, että seistään heikomman puolella. Ja kun täällä puhujapöntöstä kuvattiin, miten irtisanotaan ammattilaisia, jotka tekevät vaikeassa asemassa olevien nuorten kanssa työtä, ja sieltä reunalta pilkattiin, huumoria heitettiin ja naureskeltiin, niin en voinut olla miettimättä, käyköhän perussuomalaisilla koskaan mielessä, että se järjestöstä irtisanottava ammattilainen saattaa olla perussuomalaisia äänestänyt pienituloinen, joka luotti, että pienituloisimmilta ei leikata. Ja ei, ei sillä ole mitään väliä, ketä hän äänesti, sillä hallituksen tehtävä on rakentaa hyvää Suomea kaikille, yhteistä Suomea, jossa tehdään päätöksiä, jotka tukevat myös niitä ihmisiä, jotka eivät näytä samalta kuin itse tai joilla ei ole yhtä paksua lompakkoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Älkää viitsikö!] Suomalaiset arvostavat ja ansaitsevat suoraa puhetta. Hallitus puhuu, miten se luo työtä. Kysynkin suoran kysymyksen valtiovarainministeri Riikka Purralta: Onko hallitus tehnyt päätöksiä, joiden seurauksena suomalaisia on irtisanottu? Kyllä vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio keventää työn verotusta, ja samalla yhä useammalla on mahdollisuus työhön. Kesän aikana olemme nähneet merkkejä siitä, että vienti vetää, että yritykset investoivat, että tilauskirjat täyttyvät. Tämä kehitys näkyy myös työllisyydessä, kun uusia työpaikkoja syntyy ja yhä useampi pääsee töihin.

Det är bara så som vår rekorddåliga statsekonomi kan bli bättre. Då företag investerar, säljer och exporterar, då föds nya jobb.

Talousarvio sisältää myös useita valitettavia leikkauksia: kansalaisjärjestöjen avustuksia vähennetään, kuntien valtionosuuksia pienennetään, ja viranomaisemme joutuvat jatkamaan toimintaansa entistä niukemmalla resurssilla.

Värderade talman! Det som ändå oroar finländarna mest just nu är de höga energipriserna. Även om regeringen klokt har sänkt drivmedelsskatten och fortsätter sänka den nästa år, tror jag alla vi som tankar bilar och tunga fordon är överens om att det inte räcker. Regeringen borde signalera att man har beredskap att göra mer, för annars riskerar tillväxten att avta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos sitä talouskasvua on, niin se ei kyllä näy kaikille. Tässäkin valtion talousarviossa te esitätte korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja leikkauksia palveluihin. Pahin esimerkki tästä ovat eilen eduskuntaan tuodut sosiaalihuollon säästöt, jotka koostuvat sekä vanhuspalveluiden asiakasmaksujen korotuksista että leikkauksista erityisesti lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluihin. Toisin kuin täällä on väitetty, nämä asiakasmaksukorotukset eivät kohdistu vain pelkästään hyvätuloisiin, vaan te nostatte lähes kaikkien kotihoidon asiakkaiden maksuja. Lasku suuryritysten jättiveroalennuksista on nyt sysätty paitsi suomalaisille vanhuksille myöskin vaikeimmassa asemassa oleville lapsiperheille. Nämä hallituksen esitykset siirtävät yli 5 000 lasta lastensuojelusta sosiaalihuoltolain palveluihin, mikä tarkoittaa näiden lasten oikeuksien ja aseman heikentämistä. [Puhemies koputtaa] Tämä on täysin käsittämätöntä ja julmaa politiikkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on nyt kasvanut nopeammin kuin moni on ennakoinut. Tämä on myönteinen viesti suomalaisille kotitalouksille, yrityksille ja koko meidän yhteiskunnallemme. Samalla on hyvä muistaa, että julkisen talouden haasteet eivät ole poistuneet. Ne haasteet kun eivät poistu itsestään vaan ovat vaatineet sopeutustoimia tällä hallituskaudella ja vaativat edelleen pitkäjänteistä työtä myös seuraavalla hallituskaudella.

Oppositio syyttää hallitusta usein siitä, että olisimme luvanneet lopettaa velaksi elämisen. Rohkaisen teitä lukemaan hallitusohjelmaa. Siinä lukee: ”Konkreettinen tavoite on velkaantumisen hillitseminen.” [Eduskunnasta: Mitenkäs se meni?] Lopulta kyse on tasapainosta, siitä, että tehdään ratkaisuja, jotka ovat sekä taloudellisesti kestäviä että ihmisten kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisia nyt ja tulevaisuudessa. [Vasemmalta: Onpa ollut oikeudenmukaista!] Suomalaiset ansaitsevat enemmän kuin tyhjiä lupauksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä kuuntelin tuossa keskustelussa, että täällä ministerit ja hallituspuolueet kovasti moittivat oppositiota ja myös vähän naureskelivat. Minusta vähän tuntuu, että tämä johtuu siitä, että hallituksella nyt täytyy olla huono omatunto siitä, että kaikissa taloustavoitteissa on epäonnistuttu. [Sanna Antikainen: Tunne ei ole tiedon väärti!] Velkaa otetaan ennätysmäärä, ja tähän työllisyystavoitteeseen on vielä matkaa 150 000 työpaikkaa. Tuore otsikko Aamulehdessä kertoo, että Pirkanmaalla oli taas enemmän työttömiä, yli 5 000 työtöntä enemmän, pitkäaikaistyöttömyys huolestuttaa.

Kaiken kukkuraksi tämän päälle hallitus nyt tässä budjetissa omin toimin heikentää julkista taloutta. Teillä riitti rahaa suuryritysten veronkevennykselle ja osingonsaajien veronkevennykselle, mutta te samaan aikaan nostatte esimerkiksi vanhustenhoivan asiakasmaksuja, terveyskeskusmaksuja, poliklinikkamaksuja. Ne iskevät työttömiin, pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin, ja tämä on hyvin ikävää politiikkaa, arvoisa hallitus. Nämä ovat niitä ihmisiä, ministeri Purra, keille te ennen vaaleja sanoitte, [Puhemies koputtaa] että pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy. Mutta kyllä se kävi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Lindtman, jos ymmärsin oikein, totesi, että tämä talouskasvu on pitkälti sen ansiota, että tämä toimintaympäristö on poikkeuksellisen hyvä. Jos ajatellaan nyt, missä tilanteessa ollaan, niin meillä on jatkuva Ukrainan sota, joka varmaan tässä lähialueella vaikuttaa enemmän kuin se vaikuttaa vaikka Espanjassa. Meillä on Lähi-idän kriisi, joka heijastuu tällä hetkellä meidän polttoainehintoihin. Meillä on USA:ssa Trumpin tullipolitiikka, joka heijastuu meidän tärkeimmille vientimarkkinoille. Jos tällaisessa tilanteessa on saatu aikaan talouskasvua ja myös työllisyys paranee nyt ja myös työttömyys alenee, niin se on aikamoinen saavutus. Tämä ei ole tapahtunut nyt ihan tyhjästä, vaan tämä on tapahtunut johdonmukaisella politiikalla, jossa on uudistettu työmarkkinoita, verotusta, luvitusta, tehty Suomesta kansainvälisesti kiinnostava investointikohde. Se on aikamoinen saavutus, joten on äärimmäisen tärkeätä, että jatketaan johdonmukaisesti tällä tiellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Satoselle, jolla monesti on kyllä teräviä huomioita: [Sari Sarkomaa: Kuten oli nytkin!] kannattaa ottaa kertauskurssi tähän puheeseen. On selvää, että tämä toimintaympäristö haastaa koko Eurooppaa. Kysymys on siitä, miten me vertaudumme meidän muihin verrokkimaihin, [Arto Satonen: No niin, no niin!] esimerkiksi itäisen reunan muihin maihin, Baltiaan, Ruotsiin, Tanskaan ja niin edelleen. [Juho Eerola: Onko 1 300 kilometrin raja?] Arvoisa hallitus, näyttää siltä, että niin iloisia kuin näistä kasvuluvuista olemmekin, näistä verrokkimaista lukuun ottamatta Saksaa nyt olemme jäämässä jälkeen, mutta toivotaan, että tämä ei ole pysyvä tilanne.

Mitä tulee siihen toimintaympäristöön, edustaja Satonen, niin missäs se koko muu Eurooppa elää, jos puhutaan, että mistä se saavutus, kun siis koko muu Eurooppa on takonut työllisyysennätyksiä, ja tämä hallitus on takonut työttömyysennätyksiä. Te aloititte ennätystyöllisyydestä, ja lopputuloksena on se, että te olette 150 000 työpaikkaa jäljessä omasta tavoitteestanne, [Puhemies koputtaa] ja ennätystyöllisyys muuttui koko EU:n korkeimmaksi työttömyydeksi. [Puhemies koputtaa] Se on, arvoisa puhemies, käsittämätön saavutus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näitä lukuja on täällä käyty läpi moneen kertaan, ja itsekin muistan ne vanhastaan. Me tiedämme sen, että tämä työllisyyden aleneminen lähti kääntymään jo siellä Marinin hallituksen loppuvaiheessa, ja viimeisten kahden vuoden aikana, sikäli kuin muistan oikein, ei enää tehtyjen työtuntien määrä kasvanut. Se on kyllä totta, että hieman enemmän ihmisiä teki saman työpanoksen kuin tehtiin aiemmin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä, tulihan se sieltä!] mutta tehtyjen työtuntien määrä, joka vaikuttaa siihen, miten taloudessa menee, ei enää kasvanut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miten nyt?]

Nyt on olennaista se, että kun vihdoin ja viimein tämä työllisyyden käänne on tapahtunut, niin me nyt jatketaan tällä linjalla eikä tehdä sellaisia verouudistuksia tai veromoukareita, miksi niitä kutsutaankaan, joilla me vaarannetaan tämän positiivisen kehityksen jatkuminen. Se on nyt tässä kaiken a ja o. 34 000 ihmistä on nyt enemmän töissä. Se on iso asia niissä perheissä. [Antti Lindtman: Enemmän töissä kuin milloin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa aina välillä kuulee, että tässä maassa ei ole ollut kasvua 20 vuoteen. Kyllä muistelisin, että Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017 kasvu oli 3,3 prosenttia. Silloin taidettiin muuten tehdä viimeisen kerran aika lähelle nollaa menevä velkaantuminen. Mutta fakta on myös se, että tämä budjetti on 13,2 miljardia miinusmerkkinen, koko kausi 51 miljardia miinuksella — järkyttäviä lukuja, sitä ei pysty kukaan kiistämään.

Olen huolestunut siitä, että puolueet, jotka istuvat hallituksessa, ovat samaan aikaan sitoutuneet velkajarruun. Nyt ei tehty mitään toimia, joilla ennakoitaisiin tämä velkajarrun tarve. Tehtiin niitä, joista aiemmin oli päätetty. Me tiedetään se, että tämän hallituksen aikana on nettosopeutettu alle kolme miljardia. Nyt me ollaan siinä tilanteessa, että tuleva hallitus joutuu ensimmäisenä vuonna tekemään samankokoisen sopeuttamisen kuin te teitte neljässä vuodessa. [Puhemies koputtaa] Muuten me emme ole EU:n nettomenopolulla. Ja olen edustaja Anderssonin kanssa [Puhemies koputtaa] täsmälleen samaa mieltä: seuraavan hallituksen luominen vaatii kyllä [Puhemies koputtaa] joustavuutta meiltä kaikilta. [Jenna Simula: Keskusta joustaa kyllä, vasemmalle!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Minäkin olen huolestunut. Olen huolestunut opposition talousreseptistä, ja vuodesta vuoteen se on aina ollut sama: jos jokin liikkuu, verotetaan sitä, ja jos se pysähtyy, otetaan lisävelkaa ja laitetaan se liikkeelle sillä. Te syytätte hallitusta ostovoiman murentamisesta, mutta teidän oma vaihtoehtonne olisi korottaa työn ja yrittämisen verotusta entisestään. Hallitukselle ja valtiovarainministeri Purralle tämä ei kyllä käy. Me haluamme, että suomalaiselle ahkeruudelle jää enemmän tehdystä työstä käteen — siis enemmän tehdystä työstä käteen. Siksi me kevennämme työn verotusta erityisesti pieni- ja keskituloisilla, kuten olemme täällä tänään kuulleet. He ovat siis 20 000—55 000 vuodessa tienaavia. Se tarkoittaa siis suomalaista työmiestä, sairaanhoitajaa, kaupan kassaa. He tulevat saamaan enemmän tämän hallituksen tekojen jälkeen. Teidän verolinjanne kuristaisi suomalaisten ostovoimaa lopullisesti ja pysäyttäisi talouden rattaat.

Lopettakaa se tyhjästä puhuminen ja huutelu ja myöntäkää, [Puhemies koputtaa] että teidän ainoa todellinen vaihtoehtonne on suomalaisen palkansaajan kyykyttäminen veroilla. Mitä mieltä pääministeri on tästä? Olemmeko oikeilla linjoilla? Pitääkö tätä jatkaa? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat sitoutuneet puolueiden väliseen yhteistyöhön ja julkisen talouden vahvistamiseen, mutta kysymys kuuluu, onko hallitus siihen enää sitoutunut. Tämä hallituksen julkista taloutta heikentävä budjetti ja kokoomuksen hövelit verolupaukset kaivavat maata yhteisten sopimusten alta ja syövät viimeisetkin rippeet etenkin kokoomuksen talouspolitiikan uskottavuudelta.

No, uskottavuuden kannalta vielä kohtalokkaampaa on silmien sulkeminen ympäristökriiseiltä ja niiltä riskeiltä, joita ne aiheuttavat niin turvallisuudelle kuin taloudellekin. Viime kesän helleaalto Euroopassa ja siitä koituneet massiiviset kustannukset tämän jo kouriintuntuvasti osoittivat, ja siksi vihreät ovat esittäneet, että käytämme kaikkia mahdollisia keinoja, myös järeitä taloudellisia ohjauskeinoja, ympäristöturvallisuuden vahvistamiseen Euroopassa. Kysyn, pääministeri Orpo: te olette tyrmännyt nämä puheet vetoamalla velkajarruun, mutta kuvitteletteko te, että ympäristöriskit voidaan siis jättää huomioimatta, ja kuvitteletteko te, [Puhemies koputtaa] että sillä ei olisi mitään vaikutusta meidän taloutemme kestävyyteen? Tämä on [Puhemies koputtaa] pään työntämistä pensaaseen, ja siitä on vastuullisuus kaukana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tänään saimme lukea hyviä uutisia, kun me pystyimme toteamaan sen, että tällä hetkellä meillä on 34 000 työllistä enemmän kuin tasan vuosi sitten. Se, mitä tämä hallitus on tehnyt koko tämän hallituskauden ajan, on ollut se, että on haluttu vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Se on koostunut ennen kaikkea kolmesta kokonaisuudesta: on haluttu uudistaa työmarkkinoita, verotusta on tehty yritysmyönteisemmäksi ja samaan aikaan luvitusta parannettu. Kaikki nämä ovat johtaneet siihen, että nyt Suomen talous kasvaa, ja se näkyy nyt myöskin työllisten määrän kasvussa. Tätä rataa pitää jatkaa, ei tätä pysäyttää, niin kuin moni tässä salissa tällä hetkellä haluaa ja vetoaa.

Tärkeintä tässä on vaikkapa ottaa esimerkkiä Tanskasta. Mitä uusi hallitus siellä teki, demarivetoinen hallitus? He lähtivät ensimmäiseksi esittämään sitä, että yhteisöveroa pitää lähteä alentamaan. Tämä on osoitus siitä, että maailmanpolitiikka on muuttunut ja jokaisen maan pitää huolehtia oman maan kilpailukyvystä. Sen takia myöskin ensi vuodelle hallitus tekee poikkeuksellisen paljon sellaisia verotustoimia, joilla halutaan ennen kaikkea luoda kuluttajille luottoa tulevaisuuteen mutta samalla myöskin vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Moni meistä varmasti luki Helsingin Sanomista Janne Saarikiven kriittisen puheenvuoron Suomen mittavista asehankinnoista, joita yksikään puolue ei rohkene täällä kyseenalaistaa. [Juho Eerolan välihuuto] Velkajarrun kanssa kipuilevat jo niin vihreät kuin demaritkin, mutta ennätysmäisiin asehankintoihin ei uskalleta kajota, vaikka ne ovat leikkausten ja velan keskeinen syy. Ensi vuonna puolustusministeriön budjetti on tarkoitus nostaa jo yli seitsemän miljardin, korotus yli 600 miljoonaa euroa. Luvut ovat vielä tylymmät, kun tarkastellaan, [Juho Eerola: Daavidin linko!] paljonko kenraaleille annetaan valtuuksia aseiden ostoihin. Tänä vuonna puolustusministeriölle on jo annettu yhteensä 7,3 miljardin euron tilausvaltuudet. Ensi vuodelle esitetään yli 1,3 miljardin uusia valtuuksia. [Juho Eerola: Puolue, joka tilasi Daavidin lingon!] Kaiken kaikkiaan 2020-luvulla valtuudet on annettu jo lähes 27 miljardin euron tilauksiin.

Pääministeri Orpo, tiedoksi sinne kypärän alle, että en hyväksy tällaisia miljardikorotuksia, ja toivon tietenkin, että suomalaisten hyvinvointi olisi muillekin edustajille tärkeämpi [Puhemies koputtaa] kuin Yhdysvaltojen ja Trumpin vaatimuksiin vastaaminen hinnalla millä hyvänsä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja nyt valtiovarainministeri Purra, viisi minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jotenkin havaitsin tuossa ryhmäpuheenvuorokierroksella täällä salissa, että oli jonkinlaista väsymystä ja ponnettomuutta ilmassa, sillä näin hiljaista oppositiota en muista tällä kaudella edes nähneeni tässä salissa, ja otaksun, että sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että tässä maassa pitkästä aikaa moni asia näyttää edes hieman paremmalta.

Mennään sitten näihin valtiovarainministerille tulleisiin asioihin.

Ensimmäisenä yhteisövero ja sen kevennys.

Tässäkin tilanteessa, vaikka te, arvoisa oppositio, näette, että maahan virtaa investointeja ja meidän taloudessa näyttää hyvältä, te olette valmiit valtaan päästyänne peruuttamaan yhteisöveron kevennyksen. Paitsi että se on yrityskentän ja elinkeinoelämän sektoreiden investointisuunnitelmien kannalta äärimmäisen väärää politiikkaa, se on nimenomaan poukkoilevaa politiikkaa, joka heikentäisi — pelkästään siitä puhuminen heikentäisi — Suomen tulevien vuosien tilannetta. Samaan aikaan, kuten täällä kerrottiin, esimerkiksi Tanskassa sosiaalidemokraattinen hallitus on alentamassa yhteisöveroa, Saksa on suunnittelemassa sen alentamista, ja aika monissa muissakin maissa tämä tuntuu toimivan tai näyttävän hyvältä vaihtoehdolta.

Väitteenne siitä, että yhteisövero on suuryrityksille tai jopa osingonsaajille, kuten täältä myös esitettiin, jonkinlainen kultainen kädenojennus, on kyllä erikoista politiikkaa tai väitettä, koska esimerkiksi Suomessa vähän vuodesta riippuen jopa 40 prosenttia yhteisöverosta kuitenkin maksetaan nimenomaan paljon pienemmistä yrityksistä. Sen lisäksi aika vasta tuli uusi eurooppalainen, muistaakseni saksalainen tutkimus, jossa kuvattiin sitä, miten yhteisöveron kevennyksen hyödyt valuvat työntekijätasolle, erityisesti naisvaltaisille aloille ja matalammin koulutetuille. En ymmärrä, mikä tässä on huonoa.

Edustaja Tynkkynen, te luettelitte juuri niitä ongelmia Suomessa, joihin kasvutoimilla ja esimerkiksi veronkevennyksillä tämä hallitus haluaa kohdistaa toimia juuri siksi, että me emme olisi ankeudessa lopun aikaa vaan voisimme päästä jopa Tanskan ja Ruotsin tielle talouden kasvussa. Juuri siksi me näitä toimia teemme. Jos taas huolenne kohdistuu julkisen talouden tilaan, niin huomauttaisin, että teidän kannattaisi myös tarkastella omia, jatkuvia menolisäyksiänne ja näiden säästöjen vastustamista, mitä te myös teette.

Arvoisa puhemies! Eteenpäin, sitten työn verotuksen kevennys: Täällä väitettiin jälleen, että teemme veronkevennyksiä rikkaille. Tämän hallituksen kaudella työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa. [Eduskunnasta: Kerro euroina!] Sen lisäksi kaikkein yleisimmät asiantuntijat, ekonomistit — kuunnelkaa, edustaja Kalmari — ovat sitä mieltä, että ylimpien marginaalien lasku on kaikista paras kasvutoimi. Te todennäköisesti ette löydä tai korkeintaan ihan äärivasemmalta löydätte sellaisia ekonomisteja, joiden mielestä se ei ole hyvä kasvutoimi. [Anne Kalmari: Kyllä rikkaat tarvitsee kahdeksan tonnia, että pääsee etelään!] Ensi vuodelle suhteessa tähän vuoteen veroaste laskee kaikkein eniten pieni‑ ja keskituloisilla, kuten puheenvuorossani totesin.

Edustaja Lindtman, myös polttoaineiden veroja me olemme todella keventäneet, ja te muuten vastustitte jokaista kevennystä ja esititte jopa kiristyksiä niiden sijaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho, mitä ihmettä?] Yksikään luettelemanne toimi, jonka otitte esille polttoainepuheenvuorossanne, ei vaikuta polttoaineiden hintaan lanttiakaan. Mutta toki ymmärrän, että ette viitsinyt esittää sitä käytännössä ainoaa mahdollista lisätoimea eli jakeluvelvoitteen alentamista, koska maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka ei anna anteeksi, vaikka bensa maksaisi yli kolme euroa. [Antti Lindtmanin välihuuto — Anne Kalmari: Koska nostitte bensan veroja!]

Arvoisa puhemies! Sitten julkisen talouden korjaamiseen.

Kuten vasemmistosta me olemme tottuneet tätä kuulemaan liittyen siihen, että hallitus ei säästä tarpeeksi, niin nyt sitä kuultiin myös keskustasta, edustaja Tuppuraiselta ja jonkin verran vihreistäkin. Tähän täytyy sanoa, että ihan uskomatonta. Tämä olisi uskottavaa, jos oppositio ei olisi koko kauden vastustanut käytännössä jokaista tämän hallituksen tähän saliin tuomaa säästötoimenpidettä [Mikko Savolan välihuuto] — mikäli te ette koko kauden ajan olisi vastustaneet sopeuttamista, mikäli te ette koko kauden ajan olisi kertoneet, kuinka hallituksen massiiviset säästöt tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan, tuhoavat vaikka ja mitä tässä maassa.

Suorat sopeutukset ensi vuoden budjetissa ovat 4,8 miljardia. [Joona Räsänen: Mikä on se netto?] Päätösperäiset menolisäykset ja veronkevennykset ovat 1,7 miljardia. Ensi vuoden sopeutukset plus veronkevennysten ja päätösperäisten menolisäysten jälkeen viivan alle julkisen talouden rahoitusasemaan jää yli kolme miljardia nettona positiivista.

Mihin sitten on lisätty rahaa? Haluan tämänkin keskustelun teidän kanssanne käydä, mikäli saisin tänään näihin kysymyksiin vastauksen. Määräaikaisia menolisäyksiä — huom., säästöt ovat pysyviä — tämä hallitus on tehnyt investointeihin eri puolille Suomea — muun muassa väyliin — Ukrainaan, puolustukseen, turvallisuuteen ja korkoihin. Olkaa hyvä, rakas oppositio, kertokaa näistä ensi vuoden budjetin menolisäyksistä ne, joita te vastustatte. [Arto Satonen: Aivan!] Ei, te ette koskaan vastaa tähän kysymykseen. Silti irvailette sille, että säästäminen ei olekaan niin helppoa. Ei se totta vie ole helppoa tällaisessa maailmassa varsinkaan, kun suhdanne on ollut hankala ja myös työttömyysmenot ja muut suhdanteeseen liittyvät menot ovat kasvaneet. [Joona Räsänen: Ei pidä kuitenkaan kiihtyä!]

Te vastustatte samaan aikaan, kun te kehtaatte puhua julkisen talouden tilasta, kaikkia leikkauksia ja haluatte perua niitä. Tämä teidän veivinne on ehkä hullunkurisin talouspolitiikassa koskaan tässä salissa nähty, [Mika Lintilä: On kyllä nähty monenlaista!] ja sen uskottavuus on puhdas nolla.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Kiitokset valtiovarainministerille. — Otetaan pääministeri vielä tähän, ja sen jälkeen jatketaan hetki debattia. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin näyttää olevan täällä epäuskoa siitä, kasvaako se talous vai eikö se kasva. Siis valtiovarainministeriö eilen tuplasi ennusteensa tälle vuodelle, ja se perustuu jo kaikkeen mahdolliseen statistiikkaan alkuvuodesta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Sen lisäksi työllisten määrä on parantunut 34 000 viime elokuusta. Se on merkittävä määrä suomalaisia, ja se on totta. Se ei ole ennuste, vaan se on toteutunut. Näitä tulee koko ajan. Tutkimuslaitokset vuoron perään nostavat ennusteitaan, mutta puheenjohtaja Lindtmanin on pakko löytää joku kohta, mistä voi kyseenalaistaa tämän. Minusta se on käsittämätöntä, halpaa politiikkaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri sitä!] kun ne faktat ovat jotain muuta.

Miten tämä sitten tapahtuu? Mistä se kasvu tulee? Se on täysin hallituksen suunnitelman mukainen. Ensin kilpailukykyä kuntoon: työmarkkinauudistuksia, verotusta, luvitusta, energiantuotantoa sekä tutkimusta ja tuotekehitystä, mihin me ollaan panostettu. Sen jälkeen lähtee vienti liikkeelle. Sen jälkeen lähtevät investoinnit liikkeelle, niin kuin on käynyt: ennätysinvestoinnit Suomessa, ja tilauskirjat ovat täynnä. Työllisyys lähtee kasvuun. Sen jälkeen kotimainen kysyntä on lähtenyt kasvuun, mutta siinä on vielä petrattavaa, ja siihen tarvitaan positiivisuutta. [Antti Lindtman: Kyllä!] Se tarkoittaa lisää työpaikkoja, se tarkoittaa verotuloja valtiolle ja ostovoimaa kodeille — ostovoimaa kodeille ja parempaa toimeentuloa. Näillä me saadaan se viimeinen tavoite, mikä on kauimpana tavoitteesta, eli se velkaantuminen taittumaan ja julkinen talous tervehtymään. Tämä on hallituksen määrätietoinen suunnitelma, [Joona Räsäsen välihuuto] mitä te olette vastustaneet alusta lähtien, joka ainutta, ja esitätte pieniä yksityiskohtia, niin kuin te muka tekisitte jonkun isomman muutoksen. Ei ole mitään muuta isoa muutosta teidän suustanne esitetty kuin mielikuva reilummasta — reilummasta. [Naurua] Nostetaan reilusti veroja. Siihen se mielestäni tiivistyy.

Arvoisa puhemies! Tämä on se tie, jolla suomalainen hyvinvointi pelastetaan. Tämä on se tie, jolla meillä on varaa pitää yllä meidän puolustustamme, turvallisuutta. [Antti Kurvinen: 50 miljoonaa velkaa!] Tämä on se tie, jolla meillä on varaa pitää meidän heikoimmista huolta ja myöskin turvata se hyvinvointiyhteiskunnan ydin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä, mitä tulee tähän kasvuun, näyttää siltä, että Suomi on päässyt nyt viimeisten joukossa EU:ssa siihen kasvuun — mikä on hieno asia, että vihdoin ollaan päästy. [Sanna Antikainen: Kyllä on katkeraa!] Se näyttää meidän verrokkimaihin verrattuna tämän hetken tietojen mukaan olevan Saksaa lukuun ottamatta hiukan jäljessä, mutta toivotaan ja tehdään töitä sen eteen, että se tästä vielä kiihtyy.

Arvoisa pääministeri, tiedän, että se saattaa teitä hiukan nyt harmittaa, mutta en voi olla palaamatta siihen, onko todella niin, että teidän hallituksenne saldo on se, että sen sijaan, että tulee 100 000 uutta työpaikkaa suomalaisiin yrityksiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Lapsellista!] jotka te lupasitte, saldo on EU:n korkein työttömyys ja matkaa tähän teidän tavoitteeseenne on 150 000 — EU:n nopeimmasta päästä oleva velkaantuminen ja tämän päivän tiedolla lähes 100 000 uutta työtöntä. Kysyn nyt teiltä, [Puhemies koputtaa] arvoisa pääministeri: onko todella niin, että ette katso, että mitään tämä hallitus [Puhemies koputtaa] olisi voinut tehdä toisin, etteivät nämä tulokset olisi niin surkeita kuin ne ovat?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kun me aloitettiin, niin hallitusneuvotteluja käytiin, mihin te ette olleet kovinkaan innokkaita osallistumaan. Me saatiin Suomi, jossa työttömyys oli lähtenyt vuonna 22 nousuun ja työllisyys heikkenemään. Me saatiin julkinen talous, johon te olitte lisänneet miljardeilla pysyviä menoja. Tätä lähdettiin ratkomaan. Me olemme tehneet päätösperäiset päätökset yli 100 000 työpaikasta. [Välihuutoja vasemmalta] Valtiovarainministeriö tämän vahvistaa. Se on ikään kuin potentiaali, joka nyt alkaa näkymään keskipitkällä aikavälillä, pitkällä aikavälillä. Kun talouden kasvu alkaa, niin Suomen työllisyys ja talous kasvavat nopeammin kuin ilman näitä toimia.

Edelleen palaan, puheenjohtaja Lindtman, siihen, että minä en ole kuullut sitä teidän todellista vaihtoehtoanne, ainoastaan arvostelua ja yksittäisiä esityksiä sinne tänne — ei ole todellista linjaa, tai jos kuuntelen, [Suna Kymäläisen välihuuto] niin linjoja on useampia. [Naurua — Välihuutoja — Timo Heinonen: Ei nyt saivarrella siellä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, jos käydään vielä näitä faktoja läpi: Kun te saitte vallan tässä maassa keväällä 23, niin silloin toukokuussa mitattiin Suomessa ennätystyöllisyys, minkä entinen työministeri Satonen täällä taisi jo myöntää. Te lähditte liikkeelle tämän hallituskauden kohdalla ennätyksellisestä työllisten määrästä, ja nyt saldona on EU:n korkein työttömyys, ettekä pysty vastaamaan siihen, onko todella niin, että mitään ette olisi voineet tehdä toisin.

Ja sitten, arvoisa pääministeri, mitä tulee tähän velkaantumiseen, paljonko te jälleen saarnasitte edellisestä hallituksesta? Kaikki on taas edellisen Marinin hallituksen vika. Kohta on hallituskausi kulunut. Kuinka kauan aiotte tätä levyä pyörittää? Muistutan nyt tästä velkaantumisesta: te otatte lähes 10 miljardia enemmän velkaa kuin se teidän haukkuma edellinen hallitus. [Juho Eerola: Mut ei ilman korkoja!] Sen jälkeen kun vielä viimeisessä budjetissa teidän päätöksenne yhteensä heikentävät julkista taloutta, [Puhemies koputtaa] lisäävät velkaantumista, niin kyllä teidän vekselinne puhua velkaantumisesta on loppunut. [Vasemmalta: Ja kaikki ilman koronaa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Yritetään pysyä minuutin puheenvuoroissa. — Pääministeri Orpo, yksi minuutti, ja sen jälkeen edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta bruttona yli viidellä miljardilla, nettona noin kolmella miljardilla, tehnyt samaan aikaan miljardeilla panostuksia investointeihin ympäri Suomen, lisännyt neljä miljardia sosiaali- ja terveyspalveluihin, miljardeja puolustukseen ja maksanut korkoja. Olen todellakin tyytyväinen siihen, mihin me olemme pystyneet.

Sosiaalidemokraatit eivät olleet valmiita neuvottelemaan mistään tasapainottamistoimista neljä vuotta sitten — ei. Siitä keskustelusta ei edes tullut mitään. Te olette vastustaneet täällä jokaista meidän säästöä, jokaista kasvutoimea. Kyllä, pitkä matka on julkisen talouden tasapainoon, hyvin pitkä matka, mutta se, minkä me olemme saavuttaneet, on se, että nyt talous kasvaa, työllisyys paranee, ja se johtaa vääjäämättä siihen, että jonain päivänä se julkinen talouskin voi olla tasapainossa. Sitä politiikkaa pitää jatkaa, ei teidän velkapolitiikkaanne. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! On totta kai sanottava, että moni asia menee Suomessa tällä hetkellä hyvään suuntaan, mutta se ei kiistä sitä tosiasiaa, että meillä on edelleen ennätysmäinen työttömyys, ja se on yhteinen ongelma. Haluan kuitenkin todeta ihan vakavasti tästä yhteisöverosta, valtiovarainministeri Purra: Olen itse toiminut kymmenen vuotta yrittäjänä — no, se ei ollut iso yritys, 15 henkeä —, olen perustanut noin 150 yritystä, ja minulla on erittäin laaja yrittäjäverkosto, ja kun olen jutellut heidän kanssaan, eri toimialoilla erikokoisten yritysten johtajien ja omistajien kanssa, kukaan ei sano, että tällä yhteisöveron alennuksella olisi jotain myönteistä vaikutusta heidän toimintaansa. Totta kai he sanovat, että jos minulle pienenevät verot, niin onhan se kiva juttu, mutta jos pk-sektorin yritys tuottaa 100 000 voittoa ja sillä jää nyt tämän jälkeen 2 000 enemmän sinne viivan alle, niin ei sillä investointeihin ole yhtään mitään vaikutusta, vaan ainoastaan silloin, jos tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi, palkataan työntekijöitä ja investoidaan. Tämä raha menee nyt hukkaan, ja se on julkiselle taloudelle, joka on valumassa kohti konkurssia, valtavan vahingollinen. [Puhemies koputtaa] Hallitus itse totesi, että vain maksimissaan noin 40 prosenttia se maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin, eikä näitä dynaamisia vaikutuksia edes oteta huomioon meidän nettomenopolussa EU:ssa. [Puhemies: Aika!] Voiko olla vahingollisempaa veropolitiikkaa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Jos hiukan tätä kohinaa oppositiosta otetaan pois ja mietitään sitä isoa kuvaa ja nyt katsotaan, mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi: Ensinnäkin työmarkkinareformit, joita ei ollut 20—30 vuoteen Suomessa tehty. [Aki Lindén: 50 miljardia lisää velkaa!] Yli puolellatoista miljardilla veronalennuksia työntekijöille painottuen pieni- ja keskituloiseen. Ilmeisesti investointiympäristökin on tällä hetkellä kunnossa, koska historiallisesti tällä hetkellä tulee investointeja. Olemme panostaneet turvallisuuteen, ja laitamme muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan yli miljardin enemmän kuin edellinen hallitus. Nyt haluaisin itse asiassa pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä arvion siitä, että kun Säätytalolle mentiin vuonna 23, niin ovatko nämä nyt niitä toimia, mitä silloin päätettiin ja mitä kohti olemme määrätietoisesti edenneet.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Kun katsotaan tätä talouden kehityksen pitkää linjaa, niin kesän aikana julkaistut tilastopäivitykset osoittavat sen, että tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 24 alusta. Eli siis tämän hallituksen jokainen budjetti on kasvattanut tuotantoa, ja ennen kaikkea tänä vuonna talouskasvu on nopeutunut. Meillä bkt kasvaa, inflaatio on hidastunut, kuluttajaluottamus on palautunut, ennen kaikkea työllisyys kohenee. Yhteiskuntaan tehdään enemmän työtunteja. Yksityiset investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Matkailun hyvä kehitys jatkuu Lapissa ja muuallakin Suomessa. Meillä on vahva vientikasvu menossa kaiken aikaa. Jos katsotaan sähköä: kulutuksen osalta 100 gigawattia liittymiskyselyitä mutta samaan aikaan 400 gigawattia tuotantoon liittymiskyselyitä ja 30 gigawattia akkuihin. Kansalaisten ostovoima on se keskeinen, mitä pitää pitää yllä. Sen takia hallitus kasvattaakin pieni- ja keskituloisten osalta työtulovähennystä. Polttonesteitten hinta puhuttaa kansalaisia paljon. [Puhemies koputtaa] Jakeluvelvoitteen lasku väliaikaisestikin voisi olla hyvä tie.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hyrkkö.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te syytätte muita velkaantumisesta, mutta tosiasia on se, että teidän hallituksenne saldona on ennätysmäinen velkavuori, unohtamatta tietenkään sitä inhimillistä ja luontovelkaa, joka perintönänne tälle maalle jää.

Ministeri Purra moitti täällä vihreitä hallituksen sopeutustoimien vastustamisesta. On paikallaan muistuttaa ministeriä, että olemme vihreiden vaihtoehtobudjetissa joka vuosi esittäneet vaihtoehdon, joka vahvistaa julkista taloutta samassa mittaluokassa tai jopa enemmän kuin hallitus. Kyse on arvovalinnoista, ja kyllä olemme vastustaneet leikkauksia koulutuksesta, lapsilta, nuorilta, järjestöiltä, luonnolta, mutta olemme vastustaneet myös hövelejä veronalennuksia, joilla on kasvatettu eriarvoisuutta ja kytketty Suomea entistä tiiviimmin kiinni fossiilidiktatuureihin.

Edustaja Vigelius täällä aikaisemmin kuvasi veroja rangaistukseksi, ja tällä logiikalla kai myös leikkaukset ovat rangaistuksia, joten minä kysyn teiltä: miksi te haluatte rankaista lapsia, nuoria, köyhiä ja kipeitä?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Talousarvioon sisältyvä yhteisöveron alennus syö uskottavuutta sekä hallituksen talouspolitiikalta että julkisen talouden kestävyydeltä. Veroale heikentää valtion tulopohjaa lähes miljardilla ja lisää velkaantumista. Suomella ei todellakaan ole tähän varaa. Yhteisöveroalen kasvua hyödyttävään vaikutukseen ei monikaan usko, mutta varmaa on, että alijäämä kasvaa sen vuoksi tulevina vuosina. Jos ja kun, toivottavasti, me haluamme pitää Suomen hyvinvointivaltiona, joka huolehtii sen ikääntyvästä väestöstä, niin ei tämmöisiin holtittomiin veronalennuksiin yksinkertaisesti ole varaa. Moni suomalainen kysyy nyt aivan ymmärrettävästi, että miten rahat olivat silloin loppu, kun köyhiltä leikattiin, ja miten sitä rahaa nyt yllättäen taas onkin, kun pitäisi saada hyvätuloisille ja pankeille uusi veroale. Mutta, hyvät ystävät, valta on lopulta tällä salilla. Me voimme vielä päättää, että tätä yhteisöveroalea ei tehdä, ja veroalea ei sitten tarvitse seuraavan hallituksen perua, jos sitä ei ensinkään tehdä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiuru.

Arvoisa rouva puhemies! Talous on myös psykologiaa mitä suurimmassa määrin. Näillä verotuspuheilla ei kannata nyt pelottaa pois sitä hyvää virettä, mikä selvästi talousuutisissa päivittäin, myös tänään, on näkynyt. Älkää pelotelko kansalaisia ja yrittäjiä. Se verotuspuhe on äärimmäisen kovaa, kun sitä katsotaan pienen yrittäjän näkökulmasta, joka työllistää, tekee pitkää päivää, pistää itsensä likoon, perheensä likoon ja säästönsä likoon ja luottaa, että se työ kantaa.

Puolustusteollisuudesta, puolustuskuluista on puhuttu paljon, ja se näkyy myös tässä budjettikirjassa. Maailmantilanne on se mikä on, ja lisäyksiä on talousarvioon sen vuoksi pakko tehdä. Mutta siellä on myös se toinen puoli, joka liittyy puolustusteollisuuden lisääntyviin työpaikkoihin, korkean osaamisen insinöörityöpaikkoihin. Puolustusteollisuus kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Kysyn sieltä ministeriaitiosta: miten voimme vielä lisätä vauhtia puolustusteollisuuden kasvulle?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Reijonen.

Arvoisa puhemies! Tärkeintähän on turvallisuus, terveydenhuolto ja yleensä elämisen edellytykset. Elämisen edellytyksiä on myös polttoaineiden hinta, ja onneksi nyt verotusta alennetaan. Ja tosiaan myös se jakeluvelvoitteen alentaminen olisi varmasti aika järkevä teko, ettei tähän ilmastonsuojeluun liian paljon mennä, niin että suomalaiset siinä kärsivät. Kehitysyhteistyöstä ulkomaille on karsittu, se on ollut äärettömän hyvä asia. Ja onneksi verokarhu ei enää pure niin kovasti duunaria. Nimittäin nyt alkavat purra nämä verojen alennukset palkansaajille, ne tosiaan alkavat purra. Duunareille jää enemmän käteen, perheet saavat enemmän käyttöön rahaa ja voivat ostaa omalla rahalla enemmän. Ei mene veroja niin paljon. Se on hirveän järkevä teko.

Yrittäjät ovat mielissään näistä YEL-muutoksista ja myös siitä, että tämä hallitus on yrittäjämyönteinen, mutta yrittäjät miettivät sitä, että jos seuraava hallitus ei olekaan yrittäjämyönteinen. Osa on sanonut suoraan, että he jopa harkitsevat yrityksen muuttamista ulkomaille, jos seuraava hallitus ei ole niin yrittäjämyönteinen, ja se jos mikä on vakava asia. [Puhemies koputtaa] Meidän pitää saada pysymään yritykset täällä Suomessa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Tuossa kun pääministeriä ja valtiovarainministeriä kuuntelin, te kuulostitte vähän siltä, että kiihdytte siellä aitiossa samaan tahtiin kuin tämä Suomen velkaantuminen tässä teidän kaudellanne on pahentunut. Moni on iloinnut täällä näistä hyvistä uutisista niin taloudessa kuin työllisyydessä, ja se on todella hieno juttu. Sitten kun on sanottu, että toivottavasti jatketaan samalla tiellä, niin uskallan kuitenkin sanoa, että ehkä pitäisi kuitenkin hieman tahtia kiristää, koska jos tällä tiellä jatkamme, niin valtiovarainministeriön mukaan hallitus saavuttaa lähtötilanteensa työllisyydessä vuonna 29, siis lähtötilanteensa. Se, että hallitus saavuttaisi tämän oman tavoitteensa 100 000 lisätyöllisestä, taitaa tällä tiellä olla siellä seuraavan vuosikymmenen puolella. Ei taida olla työttömillä aikaa odotella, että tämän hallituksen politiikalla kymmenen vuoden päästä päästäisiin tavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän velkaantumiseen, niin totean kyllä, että se edellinen hallitus, jota te arvostelitte, on ollut ihan todellinen harjoittelija tässä velkaantumisessa. Te olette kyllä ammattilaisia. [Puhemies koputtaa] Ei kukaan koskaan aikaisemmin näin paljon ole velkaa kuitannut tulevien sukupolvien piikkiin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kalli.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan, kyllä kaukaisilta kuulostavat nyt ne viime vaalien alla kuullut puheet, jolloin nykyinen pääministeripuolue kokoomus kampanjoi sillä, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen, tai kun nykyinen valtiovarainministeripuolue perussuomalaiset kampanjoi lupauksella saada polttoaineiden hinnat kuriin. [Keskustan ryhmästä: Euron bensa!] Kun tämä hallitus sitten aloitti, niin se lupasi suomalaisille enemmän työtä ja vähemmän velkaa, ja kun tämä hallitus ensi keväänä lopettaa, Suomi saa perinnöksi enemmän työttömyyttä ja enemmän velkaa.

Puhemies! Hallitus esittää nyt siis budjettia, joka ei vahvista vaan heikentää julkista taloutta entisestään. Ymmärrätte ministeriaitiossa varmasti itsekin, miten erikoiselta tämä ratkaisu kuulostaa tilanteessa, jossa olemme juuri päässeet yhteisesti sopuun velkajarrusta. Pääministeri Orpo, yhteistyötä tarvitaan, ja keskusta on siihen valmis, mutta on pakko kysyä: onko hallitus vielä sitoutunut velkajarruun?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on peloteltu veromoukarilla mutta oltu hipihiljaa leikkausmoukarista, vaikka kansantalouden näkökulmasta sekä isojen veronkorotusten että leikkausten välittömät vaikutukset ovat samansuuntaisia, eli ne molemmat hyydyttävät kansantaloutta. Tärkeä ero on kuitenkin se, että kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, niin aika merkittävä osa valtion menoista liittyy enemmän tai vähemmän suoraan sellaisiin palveluihin tai turvaan, jotka hyödyttävät ja tukevat ja auttavat yhteiskunnan kaikkein heikoimpia ja köyhimpiä. Sen sijaan, jos veroja korotetaan, on mahdollista korottaa myös ja erityisesti haittaveroja. Jos vihreät saavat päättää, niin paljon mieluummin korotamme ympäristöveroja kuin leikkaamme köyhimmiltä, ja kun pääministeri Orpo kantoi huolta siitä, että maksetaan reilusti veroja, niin maksetaan nyt ennemmin reilusti veroja kuin leikataan suomalaisilta epäreilusti.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kivelä.

Arvoisa puhemies! Oliko Suomessa 2000-luvun alussa liian korkea verotus? Vastaus on, että ei ollut. Hallitus haluaa nyt kaikesta perustellusta kritiikistä huolimatta vielä tähän päälle tämän suuryritysten veronalennuksen, jonka kustannus on lähes miljardin.

Mutta millä hinnalla tämä kokonaisveroasteen romahdus tehdään? Sillä hinnalla, että Suomessa eriarvoisuus kasvaa, sillä hinnalla, että sotesta leikataan satoja miljoonia ja sairastuneet joutuvat maksamaan näitä Rydmanin hintoja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] sillä hinnalla, että meillä on köyhyyskriisi ja lisää lapsia joutuu kasvamaan köyhyydessä. Tämä on arvovalinta, ja tämä on siis oikeiston mielestä ok. Toki myös sillä hinnalla, että valtiontalous on vaikeuksissa ja muut ryhmät kipuilevat nyt tämän velkajarrun kanssa, johon ei kukaan kuitenkaan näytä enää oikein uskovan. Ministeri Purra, onko tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] teistä varaa kokonaisveroasteen laskuun?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Andersson.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten tuossa äsken ruotsiksi totesin, kotimainen maatalous on jo pitkään ollut rakenteellisessa kannattavuuskriisissä. Siksi on ollut täysin välttämätöntä, että hallitus on tällä kaudella antanut kauan kaivatut esitykset, joilla parannetaan tuottajien asemaa suhteessa päivittäistavarakauppaan.

Nyt maailmanpoliittisen tilanteen ja erityisesti Iranin konfliktin takia polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja tämä näkyy monen suomalaisen arjessa ja lompakossa. Se vaikuttaa myös suoraan suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuteen. Sama tilanne on rakennusalalla, merenkulussa ja kuljetussektorilla. Tähän tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti. Olisin kysynyt pääministeriltä, mutta hän ei ole tässä, ja kysyn siksi valtiovarainministeriltä: miten voimme reagoida tähän vaikeaan tilanteeseen?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Otetaan tähän väliin kaksi ministerin puheenvuoroa, ja sen jälkeen jatketaan debattia, ja sitten palataan niihin ministereihin, jotka eivät vielä ole vastanneet. — Elikkä ministeri Marttinen.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman totesi puheessaan jotenkin niin, että viittasi hallitukseen ja siihen, että hallitus olisi istunut hanskojensa päällä. No, nyt kun täällä on muisteltu vanhoja, niin, edustaja Lindtman, muistellaanpa pikkuisen vanhoja, sitä, miten taas vastaavasti teidän aikana Marinin hallituksessa te asetitte vain laajasti erilaisia työryhmiä, jotka eivät kyenneet tekemään minkään kaltaisia rakenneuudistuksia tai työllisyysuudistuksia, mutta samaan aikaan kyllä lisättiin voimakkaasti menoja ja kiristettiin verotusta. Me taas vastaavasti olemme tehneet laajasti kymmeniä erilaisia uudistuksia meidän työmarkkinoille ja verotukseen, ja on sujuvoitettu myös luvitusta — on tehty niitä uudistuksia, mitä taas muissa Pohjoismaissa on vuosikymmenten aikana kaikkinensa tehty. Tämä on, rouva puhemies, se keskeinen ero näiden kahden hallituksen välillä.

Te samoin tiedätte, edustaja Lindtman, että kyllä, vuoden 22 loppupuolella työllisyys kääntyi siis laskuun — kääntyi laskuun. Oliko niin, että tuolloin maata hallitsi Marinin vasemmistohallitus? Kyllä näin vastaavasti oli. No, oliko tämä työllisyyden kääntyminen laskuun sitten täysin Marinin hallituksen vikaa? En usko siihen. On varmasti myös niin, että myös suhdanne on vaikuttanut asiaan. Toivon myös, että tässä katsomme näitä faktoja reilusti kaikkinensa silmiin.

Nyt me näemme, rouva puhemies, että viimein talous on kasvanut vahvasti, investoinnit ovat lähteneet vahvaan kasvuun, kuluttajan luottamus on korkeimmillaan moneen vuoteen ja nyt viimein tämä luottamus on välittymässä myös työmarkkinoille. Ja kyllä, uusimpien lukujen valossa näyttää siltä, että meidän työmarkkina on elpymässä. 34 000 työllisen lisäys kuukauden aikana verrattuna aikaisempaan vuoteen on, hyvät edustajat, aika suuri määrä. Se on ollut jopa yllättävää meille ministeriössä, että työmarkkinoilla tapahtuu tällä hetkellä niin paljon, mutta on selvää ja on ollut vain ajan kysymys, milloin tämä vahva talouskasvu, joka on liikkeellä, välittyy työmarkkinoille. Nämä henkilöt ovat isiä, äitejä, nuoria henkilöitä, jo pitkään työuralla olleita, ja iloitsen jokaisesta, joka on nyt päässyt vastaavasti työmarkkinoille, ja toivon todella, että tämä vahva kehitys jatkuu eteenpäin.

Rouva puhemies! Loppuun minun täytyy todeta, että minusta tuntuu, edustaja Lindtman, että teitä hieman huolestuttaa. Teitä huolestuttaa se, että tämä vahva talouskasvu, joka on lähtenyt liikkeelle ja joka on laajentunut jo investointeihin ja nyt myös työmarkkinoille, tuo myös niitä hyviä vaikutuksia, mitä maan hallitus on sanonut. Voi myös hyvin olla niin, että ensi keväänä tilanne työmarkkinoilla on vielä täysin erilainen kuin se on tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Jos näin käy, niin se on voitto Suomelle ja se on voitto meille kaikille.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, kun tässä oli puhetta sosiaalihuoltolain uudistamisesta: Tämä hallitushan uudistaa sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain. Nämä ovat erittäin tarpeellisia uudistuksia nimenomaisesti näiden asiakkaiden kannalta, koska näiden kahden lain välinen rajapinta on ollut varsin epäselvä, ja se on johtanut siihen, että lapsia on epätarkoituksenmukaisten palveluiden piirissä sen sijaan, että he olisivat siellä, mistä he saavat sen oikean, tarvittavan avun. Se säästövaikutus, joka näillä saavutetaan, perustuu ennen kaikkea siihen, että tässä karsitaan byrokratiasta, tarpeettomista kirjaamisvelvoitteista. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijällä saattaa mennä päivittäisestä työajasta jopa puolet erilaisten kirjaamisvelvoitteiden täyttämiseen, ja kun karsimme näitä byrokraattisia velvoitteita, saamme ohjattua työntekijöitä sen oikean, varsinaisen työn piiriin. Päinvastoin kuin täällä esitettiin, tämä nimenomaan parantaa lasten asemaa asiakkaina sosiaalihuollon ja sitten vaikeammissa tapauksissa lastensuojelun parissa.

No, sitten nousivat keskusteluun jälleen kerran järjestöt: Tämä hallitus on jo tähän mennessä leikannut sitä järjestöjen vuosittaista avustustasoa yli sadalla miljoonalla eurolla siitä, missä se oli tämän vaalikauden alkupuolella, ja kyllä, se ei ole käytännössä osunut kohtaavaan työhön. Tämä ei ole mikään ministeri Rydmanin keksintö, vaan se on STEAn virkamiesten oma arvio, että vaikka näin paljon, neljäsosa ja enemmänkin, on jo leikattu pois, niin se ei ole varsinaisesti kohtaavaan työhön osunut. [Suna Kymäläinen: Ei hyvänen aika!] Se kuvastaa erinomaisen hyvin sitä, miten löysäkätisesti tätä poliitikoille niin rakasta järjestörahoitusta on jaettu. No, nyt tulee lisäleikkauksia, ja hallitus on kriteereissään, joilla avustuksia jaetaan, nimenomaan lähtenyt siitä, että painopisteenä on konkreettinen, kohtaava työ, ja se on nostettu nyt jopa asetuksen tasolle. [Puhemies koputtaa] Jos oppositio todella on huolissaan siitä konkreettisesta, kohtaavasta työstä, niin silloin varmaankin pitäisi olla tyytyväinen niihin hallituksen linjauksiin, joita tässä on tehty. — Eikö ministeri Marttisella ollut kolme minuuttia myöskin?

No, ehkä saan vähän jatkoa kuitenkin vielä tämän toteamiseksi, että nythän tämä hallitus, päinvastoin kuin täällä puheenvuoroissa todettiin, ei ole tehnyt vielä minkään näköistä ratkaisua siitä, miten nämä järjestöjen rahat ensi vuodelle jakautuvat, vaan se päätös tulee vasta myöhemmin. Järjestöillä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten ne leikkaukset kohdentuvat, koska, kuten olemme järjestöille ilmoittaneet, mikäli he laativat uskottavat suunnitelmat hallinnon karsimiseksi ja yhdistymiseksi saman alan toimijoiden kanssa — siellä on nimittäin todella paljon päällekkäisyyttä — niin silloin sitä määrärahaleikkausta pystyy välttämään. [Puhemies koputtaa] Sitten taas jos järjestöt kohdistavat kuitenkin ne leikkauksensa jonnekin muualle kuin siihen varsinaiseen työhön, niin se todistaa juuri siitä, mistä tämä hallitus on näiden järjestöjen kohdalla usein varsin kriittisesti puhunut.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Piti olla kaksi molemmilla, mutta...

Nyt se kolmekin minuuttia on jo kulunut. — Edustaja Kaarisalo.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, viitaten aikaisempaan puheenvuoroonne on kyllä hullunkurista se, että tämä hallitus ei ole yhtä mieltä edes siitä, kuinka paljon on sopeutettu, kun kokoomus jankkaa tästä kymmenestä miljardista ja te puhutte rapiasta neljästä. Te jäätte historiaan ministerinä, jonka kaudella Suomi velkaantui kaikista eniten ja työttömyys kasvoi Euroopan suurimmaksi — matkaa tavoitteeseenne on nyt 150 000 työpaikkaa. Viimeisenä vuonna heikennätte julkista taloutta entisestään. En ole lainkaan varma, oletteko juuri te oikea henkilö parjaamaan oppositiota saamattomuudesta tai pääministeri parjaamaan velkapolitiikasta. VM on juuri varoittanut, että Suomen asema EU:n alijäämämenettelyssä uhkaa eskaloitua, ja te tiedätte varmasti, että Tanskassa yhteisövero on 22 ja Saksassa 30 prosenttia. Jätätte vuodelle 28 järkyttävän sopeutustarpeen. Kysyn teiltä: oliko tämä tietoinen ratkaisu vai vahinko?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kosonen.

Arvoisa rouva puhemies! Te, valtiovarainministeri Purra, sanoitte, että ensi vuoden budjetissa on mittavasti kasvua tukevia investointeja ja erityisesti itäinen Suomi korostuu. Mainitsitte esimerkkeinä Ylämyllyn liittymän ja Karjalan radan. Haluaisinkin nyt kuulla ministeri Ranteelta tarkennuksen, kun olen itse laskenut, että Karjalan rataan piti tulla 215 miljoonaa tällä hallituskaudella — se lukee hallitusohjelmassa — mutta ensi vuosi mukaan lukien se tulee olemaan 110 miljoonaa yhteensä. Eli missä on 115 miljoonaa euroa Karjalan radasta?

Muutenkin kieltämättä odotimme itäisessä Suomessa tältä budjetilta todella paljon muutakin kuin sitä, että saamme joitakin samoja etuja kuin mitä muu Suomi on saanut. Tässä on juuri toisteltu, [Puhemies koputtaa] että raja on kuitenkin 1 300 kilometriä, [Puhemies koputtaa] ja se raja on siellä itäisen Suomen puolella.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, minua hymyilytti aamulla, kun katsoin uutisia. Ne kertoivat työllisten määrän nousseen, työttömien määrän laskeneen, työllisyydessä tapahtuneen myönteisen käänteen ja niin poispäin. Näyttää siltä, edustaja Lindtman, että vähän ovat nämä Orpon marjat teille happamia.

Nyt täällä kinataan siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, kun te, edustaja Lindtman ja SDP, nyt esitätte, että ensi vaalikaudella pitää työntekijöiden, yritysten ja suomalaisten kotitalouksien verotusta kiristää viisi miljardia. Te siis haluatte leikata suomalaisten työntekijöiden tuloja. Jos käyttäisin samaa kieltä kuin teidän edustaja Razmyar, niin voisin todeta, että SDP näyttää vihaavan suomalaista työtä. [Vasemmalta: Ohhoh! — Suna Kymäläisen välihuuto]

Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: jos oikeasti sosiaalidemokraatit valtaan pääsevät ja lyövät tällaisella viiden miljardin veromoukarilla suomalaisia työntekijöitä ja yrityksiä, miten se vaikuttaa tämän maan työllisyyteen ja talouteen? [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä nykyinen positiivinen muutos nimenomaan tässä maailmantilanteessa selittyy vain sillä, että hallituksen toimet ovat nyt nimenomaisesti alkaneet purra. Tässä tilanteessa, kun katsoo vasemmisto-oppositiota, ei voi todeta kuin että happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista — vai pitäisikö sanoa ennemminkin, että ”sanoi Lindtman”? Kun teitä kuuntelee, niin tuntuu sille, että te ette osaa iloita, ette sitten yhtään, siitä, että vihdoin talous on lähtenyt nousuun ja nyt työllisyys on lähtenyt nousuun. [Pia Lohikosken välihuuto]

Edustaja Tuppurainen kysyi, miten tämä tulee näkymään ja näkyy tavallisten kansalaisten arjessa. No, näkyisikö se vaikkapa työpaikkoina? Näkyisikö se esimerkiksi ostovoiman kasvuna? Näkyisikö se siellä perheissä? Kun ostovoima nousee, niin perheillä on enemmän rahaa ynnä muuta.

Joten toivon todella, että vasemmisto-oppositio vihdoin [Puhemies koputtaa] pistäisi isänmaan ja suomalaisten asiat heidän oman etunsa [Puhemies: Aika!] edelle. — Kiitos. [Suna Kymäläinen: Voi hyvänen aika!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, se, mikä erottaa meitä ja teitä veropolitiikassa, on se, että meidän painopisteemme on aidosti pieni‑ ja keskituloiset, teidän painopisteenne on suurituloiset, ministereiden tuloluokka. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] 5 000 euroa vuodessa puhtaana käteen samalla, kun te opettajaa tai hoitajaa vielä erityisesti rankaisette, mikäli kuuluu esimerkiksi ammattiliittoon, tekemällä erityisen veronkiristyksen sinne ainoana ryhmänä, jolta kielletään tulonhankkimiskustannukset. Tässä on se ero. Tänäkin syksynä, Heinonen, tulette näkemään, että on mahdollista tehdä reilumpi vaihtoehto, jossa tavalliselle palkansaajalle jää enemmän käteen.

Mutta varsinaisesti, kun puheenvuoron mahdollisuus tuli, työministeri Marttiselle, jolla oli erilaisia arvioita edellisestä hallituksesta ja nykyisestä hallituksesta: Hän työllisyyden osalta unohti vain yhden ainoan asian. Edellisen hallituksen saldo taisi olla lähes 100 000 työllistä lisää, ja työllisyystavoite ylittyi. [Puhemies koputtaa] Tämän hallituksen työllisyystavoitteeseen [Puhemies koputtaa] on matkaa 150 000 työllistä. [Puhemies: Aika!] Nyt on 50 000 tähän mennessä menetetty. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä ne työtunnit?] Sen te unohditte.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hoskonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän meidän aikamme iso ongelma on todella tuo valtion velkaantuminen. Sitä on yritetty hoitaa, mutta pitäisikö meidän ruveta kotimaassa tekemään semmoisia toimenpiteitä, jotka aidosti taloutta elvyttävät vielä lisää? Meillä on energian hinta maailman kalleinta tällä hetkellä, ja hintahan nousee. Tämän päivän sähkön hintamaksimi on yli 40 senttiä plus verot plus siirtomaksut — aivan järkyttävää. Ja nyt kun tehtiin vielä sopimus, että yksi Olkiluoto myytiin amerikkalaisille yhtiöille, ja meillä on ensi talvena... Sähkön hintaennätys on 2 euroa 35 senttiä sisältäen alvin, se menee ensi talvena rikki. Eihän tämä näin voi olla.

Meidän pitää ruveta tekemään nyt aitoa politiikkaa, että kotimainen isokin teollisuus elpyy. Tällä hetkellä metsäteollisuus purkaa laitoksia, sellutehtaita lakkautetaan, sahoja lakkautetaan, metsäomaisuutta myydään ulos, isoja yrityksiä menee Suomesta ulos. Meistä on tulossa tytäryhtiöyhteiskunta, kun ei kannata tämä iso teollisuus enää ollenkaan ja kotimaista energiaa väheksytään. Turve pitää saada takaisin, että ne puut menevät sinne sahalle ja sellutehtaalle. Tällä menolla Suomi kuihtuu.

Käykää katsomassa tätä meidän ilmastopolitiikan tuhoa. Valtavat kustannukset, [Puhemies koputtaa] eikä mitään hyötyä. Me emme voi Välimeren maiden lämpöä muuttaa minnekään. [Puhemies koputtaa] Vaikka sinne muuttaisimme asumaan, niin edelleen [Puhemies: Aika!] siellä on kuumaa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! On tietenkin hienoa, että työllisyystilanne on vähän parantunut, mutta meillä on yhä yli 200 000, pitkälti yli 200 000, työtöntä. Pitkittyneen työttömyyden seuraukset näkyvät perheissä, ne näkyvät lasten elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset taas kasautuvat myös erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajille ja yksin asuville. Hallituksen toimien muodossa meille on tullut 26 000 uutta köyhää lasta tähän maahan. Hallituksen veroalet taas ovat syventäneet tuloeroja. Eikö teistä tämä maa jakaannu ihan liikaa jo ilman tällaisia lisääviä toimia?

Velka ei tällä budjetilla vähene. Yhteisöveroaleen näyttää olevan varaa, mutta heikoimpien palveluista, kuten järjestöiltä, ollaan valmiita leikkaamaan. Ministeri Rydman, SOSTEn kyselyssä järjestöt kertovat, että kolmanneksella on irtisanomisia, kolmannes on lopettanut kokonaisia toimintamuotoja [Puhemies koputtaa] ja yli puolet on joutunut supistamaan toimintamuotoja, siis muuta kuin hallintoa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Aika. — Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä viimeinen budjetti kuvaa tarkasti hallituksen arvomaailmaa. Siinä missä yhteisöveroalennukseen uppoaa yli 800 miljoonaa euroa valtion kassasta, samalla nostetaan sotepalveluiden asiakasmaksujen enimmäismääriä ja leikataan järjestökenttää henkihieveriin. Nuoret, sairaat, vammaiset sekä muut tukea tarvitsevat ihmiset maksavat hyvinvoinnillaan nämä suuryrityksille kohdistuvat veronalennukset. Annan esimerkkejä: vammaisperheiden tuetut lomat loppuvat, nuorten mielenterveystyö vähenee, riippuvuuksista kärsivien ja heidän läheistensä tuki vähenee, vaikeassa tilanteessa olevien nuorten jalkautuva työ supistuu. Hyvä hallitus, kysynkin teiltä: miksi apua ja tukea tarvitsevat ihmiset joutuvat jatkuvasti joustamaan, jotta suuryrityksille ja hyvätuloisille riittää enemmän jaettavaa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Zyskowicz

Arvoisa rouva puhemies! Oppositiolle sanon, että te pelaatte kyllä kaksilla korteilla. Kolme vuotta olette vastustaneet käytännössä kaikkia hallituksen esittämiä säästötoimia, ja nyt te arvostelette hallitusta siitä, että ensi vuoden budjettiin ei budjettiriihessä päätetty uusista julkista taloutta vahvistavista toimista. [Antti Lindtmanin välihuuto] Kuitenkin ensi vuonna julkinen talous vahvistuu hallituksen aikaisemmin tekemillä uusilla säästöpäätöksillä noin miljardilla, ja veikkaanpa, että tulemme pitkin syksyä näkemään, että näitäkin päätöksiä te lähes kaikkia vastustatte.

Sitten lopuksi edustaja Lohi sanoi, että moni asia tällä hetkellä menee hyvään suuntaan, ja näinhän se on, mutta samanaikaisesti keskusta, demarit ja muut vaativat suunnanmuutosta. Onko tässä tilanteessa todella järkeä vaatia suunnanmuutosta, kun suunta näyttää olevan hyvä?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Strandman.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on nyt kehittynyt odotettua vahvemmin. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet liki 70 prosenttia vuoden takaisesta. Bkt:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Kasvu on Euroopan mittapuulla ripeää. Hallituksen pitkäjänteinen työ talouden perustusten vahvistamiseksi alkaa purra. Myös työllisyydessä on juuri tänään nähty myönteistä kehitystä. Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan työllisiä on 34 000 enemmän kuin viime vuonna. Näistä pitää iloita, ja tällä nimenomaan, hyvät edustajakollegat, pitää luoda tulevaisuudenuskoa niin yrityksille kuin kotitalouksillekin sekä suomalaiselle työntekijälle. Vain sinnikkäällä yrittämisellä saavutamme tuloksia. Sosialismi ei ole ratkaisu.

Alijäämä on edelleen suuri. Puolustusmenot, valtionlainojen korkomenot sekä sotemenot kasvavat merkittävästi. Sopeutuksia ja rakenteellisia uudistuksia [Puhemies koputtaa] tarvitaan edelleen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Eskelinen.

Arvoisa rouva puhemies! Signaaleja on monenlaisia. Tänään myös KEHA-keskus julkaisi työllisyysluvut, jotka on kerätty TE-alueilta. Ne kertovat vähän toisenlaista: 18 500 työtöntä on tullut vuoteen lisää, 14 200 pitkäaikaistyötöntä, ja alle 25-vuotiaita on 40 000 työttömänä. Niitäkin on 3 900 lisää. Samaan aikaan hyvinvointialueilla on yt:t ja järjestöiltä leikataan.

Kuntatalous on ihmeissään. Esimerkiksi Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna seitsemän miljoonaa lisää sakkomaksuja tähän työttömyyden laskuun, kaksi miljoonaa lisää perustoimeentuloa, ja samalla sitten hallituksen vuoden 27 budjettiesitys heikentää kuntataloutta 150 miljoonaa. Mitä se tarkoittaa? Jälleen uusi sopeutusrumba kunnissa käyntiin, just kun edellinen saatiin. Ja tiedätte, mistä se leikataan: se leikataan sieltä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ja kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kalmari.

Arvoisa rouva puhemies! Istun velkajarrutyöryhmässä, ja yhdessä sitouduimme siihen, että taloutta sopeutetaan. Siksi minusta se pettäminen, minkä teidän hallituksenne nyt teki, että otattekin lisää velkaa, näytätte tällaista esimerkkiä, voi olla kohtalokas Suomen tulevaisuudelle. Voi olla, että muutkaan eivät siihen enää pysty sitoutumaan, jos hallitus ei sitoudu siihen, mitä ollaan tehty.

Toinen asia, missä minun mielestäni on iso virhe, on se, että ylimielisyydellänne ette tunnu ymmärtävän lainkaan, mitä siellä kentällä tapahtuu. Ei siellä ole sellainen riemuhehkutus nyt päällä. Siellä mietitään, pääseekö kauppaan, riittävätkö rahat ostoksiin, riittävätkö rahat polttoaineisiin tai lääkkeisiin. Siellä vanhukset miettivät, kun palvelut on viety, miten meidän tulevaisuudessa käy. Haluaisin, että myös hallitus osoittaisi ymmärrystä ja toivoa, ei ylimielisyyttä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Jukkola.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt meidän pitää varmistaa, että siitä tulee pysyvää. Orpon hallitus on vahvistanut merkittävästi Suomen kilpailukykyä, parantanut yrittämisen ja työnteon edellytyksiä ja houkutellut investointeja Suomeen. Kysynkin SDP:ltä: haluatteko jatkaa tätä kilpailukykyä vahvistavaa linjaa vai peruuttaa sen?

Yritysten täyttyvät tilauskirjat ja Suomeen tulevat investoinnit ovat todella hyviä uutisia. Niillä syntyy työpaikkoja, verotuloja, parempaa ostovoimaa suomalaisille, ja juuri kasvulla me rahoitamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Siksi nyt tarvitaan pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa eikä SDP:n esittämiä veronkorotuksia ja päätöksiä, jotka heikentävät työnteon, yrittämisen [Puhemies koputtaa] ja investointien kannustuksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Eerola.

Arvoisa rouva puhemies! Talous on viimein kääntynyt nousuun, niin kuin tässä on tänään kuultu. Suomeen sataa investointeja, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, ja jopa kotimainen kulutus on kääntynyt nousuun. Tämän päivän uutiset vielä lisäksi kertoivat siitä, että työllisyys on alkanut vuoden takaisesta kasvamaan, ja työttömyyskin laskee. Tämä on erityisen hieno seikka, kun tiedostamme sen, että työvoiman määrä on myös kasvanut, eli on enemmän väkeä, kun tästä tempputyöllistämisestä on pyritty pääsemään eroon, eli nämä hallituksen toimet ovat viimenään alkaneet purra.

Tätä taustaa vasten on kyllä tavallaan surullista ja vastenmielistä kuunnella, kun täällä yhä vieläkin korostetaan niitä asioita, jotka ihan vielä eivät ole kääntyneet parempaan suuntaan. Mielestäni suomalaiset kaipasivat positiivisempaa viestiä: ”Pois voihke ja itkun hyrske, käy työhön ja toimintaan!” Näin J. H. Erkkokin aikanaan runoili. Tämä sinne oppositioon vinkiksi.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on aika paljon puhuttu työttömyystilastoista, niin tosiasiallinen tilanne niissä on se, että 329 600 työtöntä työnhakijaa on työnvälityksessä tällä hetkellä. Se on se oikea tilanne. Se on kasvanut 18 500:lla vuoden takaiseen elokuuhun verrattuna. Tämä on se tilanne, mikä on, ja tästä menevät kuntien ja valtion ja kassojen menot työttömyyden osalta. Tästä asiasta pitää olla huolissaan. Meidän pitäisi puhua paljon enempi siitä, miten me saadaan nämä 329 000 takaisin työelämään, mitä osaamista siellä vaaditaan, että he pääsevät takaisin, koska tässä pienessäkin kasvussa, mikä meillä tässä on ollut, työttömyys on vain huonontunut. Joka kuukausi se on ollut huonompi kuin vuosi aikaisemmin, koko hallituskauden ajan. Minkälainen kasvu ja osaaminen meidän pitäisi tässä saada aikaiseksi, että me oikeasti palautamme ihmisiä takaisin työelämään? Minä olen erittäin huolestunut siitä, saammeko me ihmiset takaisin työelämään. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Savola.

Arvoisa rouva puhemies! Ne yritykset, joidenka kanssa itse keskustelen tuolla maakunnan reuna-alueilla, ovat hyvin pieniä yrityksiä. Ne huolet liittyvät tällä hetkellä esimerkiksi siihen, mitkä ne kustannukset sille yritykselle ovat, kun polttoainehinnat ovat korkealla. On mahdotonta laittaa näitä urakkahintoihin, jos on esimerkiksi koneyrittäjä. Sitten toisaalta ne huolet liittyvät myös siihen, että kun on ikääntyvä yrittäjä, niin kuinka tuon yrityksen saisi seuraavalle sukupolvelle tai myytyä. Vakuusarvot, mitä pankit myöntävät, ovat käytännössä nolla tai jopa miinusmerkkiset, ja on mahdotonta saada rahoitusta. Nämä ovat semmoisia isoja kasvun esteitä, jotka liittyvät maakuntiin ja jotka ovat vielä ratkaisematta. Tässä vetoaisin teihin, arvoisa hallitus, että siihen tulisi muutos.

Sama homma koskee myös yksityisiä kuluttajia, eli se, mikä sen omakotitalon vakuusarvo on tai kuinka työmatkoihin riittävät oman rahapussin rahkeet, kun polttoainehinnat ovat näin korkealla. Näihin toivoisin [Puhemies koputtaa] nopeaa muutosta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Holopainen.

Arvoisa puhemies! Minua kyllä huolestuttaa tuleva, kun hallituksesta sanotaan, että ainoastaan leikkauksin tulee edetä. Kahdeksan miljardia vähintään leikkauksia, mistä se tullaan ottamaan? Sotesta, koulutuksesta, tutkimuksesta. Tämä ei valitettavasti ole se tie, jolla Suomi pärjää, mutta ilmeisesti ainakin kokoomuksen suulla se on se ”oikea” keino. No, asiantuntijathan eivät tätä tue. On suorastaan populismia olla jättämättä verot tästä keskustelusta pois, kuten hallitus on nyt tehnyt ja madaltanut yhteisöveroa ja aiheuttanut ison loven valtiontalouteen, joka sitten tullaan jostain muusta leikkaamaan tai korjaamaan verotuksella. Ei kovin vastuullista toimintaa. Täällä myös ilmastokriisi jätettiin täysin mainitsematta puheenvuoroissa hallituksen suunnalta. Kuitenkin tiedämme, että planetaariset rajat on jo pitkälti ylitetty, ja tämä tulee myös kalliiksi.

Lyhytnäköistä politiikkaa kyllä riittää. [Puhemies koputtaa] Aikovatko hallituspuolueet [Puhemies: Aika!] siis todellakin leikata koulutuksesta ja tutkimuksesta, jos vielä jatkatte hallitusvastuussa tulevaisuudessa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lohikoski.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole lunastanut lupaustaan 100 000 uudesta työllisestä, olette yhä reilusti miinuksen puolella. Eilen esitellyt työllistämistoimet sisälsivät ristiriidan. Te paikkaatte nyt laastarilla niitä syviä ongelmia, joita teidän omat aiemmat leikkaukset ovat pahentaneet. Hallitus ilmoitti panostavansa nyt palkkatuen kehittämiseen, vaikka te olette ensin itse heikentäneet palkkatukea ja kiristäneet sen ehtoja. Ministeri Marttinen, ihmettelen erityisen kovasti pitkäaikaistyöttömien palveluiden sysäämistä järjestöille tilanteessa, jossa järjestöjen resursseja on leikattu. Kaikkein huolestuttavinta on hallituksen usko siihen, että pitkäaikaistyöttömyys ratkeaa sanktioilla. Tutkimusten mukaan suojaosien palauttaminen olisi askel oikeaan työllisyyspolitiikkaan, samoin lisäpanostukset koulutukseen koulutusleikkausten sijaan.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kymäläinen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on vastuussa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus jakautuu oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue valitti vuoden 25 rahoituksesta, ja viime viikolla Vaasan hallinto-oikeus tuomitsi tässä valtiovarainministeriön ja palautti tämän rahoituksen uudelleen käsiteltäväksi ministeriöön. Tämä on vakava ennakkopäätös, jolla on vaikutuksia myös muiden tulevien valitusten osalta.

Nythän arviointimenettelyssä on alueita, jotka ovat hoitaneet hyvin rahoitustaan, ja valituksia on oikeuslaitoksissa olemassa. Eikö nyt, arvoisa hallitus, kun tämä oikeudellinen tilanne on epäselvä ja näitä valituksia on tosiaan vielä lisää tulossa oikeuslaitoksilta, olisi aika tehdä johtopäätös ja pysäyttää nämä arviointimenettelyt, jotka nyt ovat käynnissä, jottei vakavampia virheitä tule? Tällä ei ole vaikutusta seuraavan vuoden talousarvioon, ja sen osalta [Puhemies koputtaa] tämä olisi oikeudellisesti ja perustuslaillisesti perusteltua.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Otetaan tähän väliin nyt ministerit Purra ja Partanen, ja sitten sen jälkeen siirrymme pääministerin — miksi tätä nyt kutsuisi? — blokkiin. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan näihin kysymyksiin, joita tänne on tullut ja joita edellisessä puheenvuorossa en ehtinyt ottaa.

Ensin finanssipoliittiset säännöt ja komission toimet ja nettomenopolku: Kuten aiemminkin on sanottu, niin mikäli komissio meiltä vaatii lisätoimia, lisää säästöjä, niin me niitä teemme. Mitä ilmeisimmin oppositio sitten niitä voimakkaasti kannattaa, puheidenne perusteella.

Edustaja Virta, te kysyitte suoran kysymyksen, ja vastaan siihen suoraan, mitä te peräänkuulutittekin. Kyllä, hallitus on tehnyt sellaisia päätöksiä, jotka pienentävät muun muassa valtion julkista taloutta, ja se on itse asiassa ollut meidän tarkoituksemmekin. Pelkästään valtion toimintamenoihin kohdistetut noin 750 miljoonan säästöt vaikuttavat tässä taustalla. Vaikka mietitään, että tässä ikääntyvässä yhteiskunnassa meidän hoiva- ja hoitomenot koko ajan tulevat kasvamaan, niin samaan aikaan meidän julkinen sektori on tähän tulopohjaan nähden kokonaisuudessaan liian suuri, erityisesti kun mietitään puolustukseen ja turvallisuuteen tarvittavia toimia.

Edustaja Lohi käytti erittäin voimakkaan puheenvuoron yhteisöveron kevennystä vastaan. Hän kertoi, että hänellä on verkostoja yritystoimijoissa ja kaikki vastustavat sitä. Minun täytyy hieman hämmästellä, minkälaisissa verkostoissa edustaja Lohi kiertää, [Arto Satonen: Syvissä vesissä!] sillä itsekin tapaan kaiken kokoisia yrityksiä aivan jatkuvasti, ja päinvastoin siellä kiitetään tämän hallituksen linjaa. Mutta kysytään nyt sitten yrityksiltä itseltään eikä edustaja Lohen arviota. Pk-yritystutkimus tältä keväältä: Suurten yritysten investointihalukkuus 86 prosentilla nousee yhteisöveron kevennyksen myötä. Pk-yrityksistä yli 30 prosenttia sanoo, että yhteisöveron kevennys lisää investointeja. Mielestäni nämä eivät ole lainkaan huonoja prosentteja. Tämä tutkimus on tehty keväällä, kun meidän taloudesta ei vielä ollut tällaisia hyviä tietoja niin paljon kuin nyt. Edustaja Lohi, te muutamaan kertaan totesitte, että tämä on vahingollinen, vahingollinen, vahingollinen teko, alentaa veroja. En muista, että te olisitte noin painavin sanoin kritisoinut edes mitään vaikeimpia leikkauksia tässä salissa. Koen sen hieman oudoksi, että keskusta näin voimakkaasti kritisoi veronkevennyksiä.

No sitten, arvoisa puhemies, mennään tähän velkaennätykseen, jota täältä vasemmalta on kuvattu. Katsotaan pelkästään tätä korkotason nousua, jota olen itse kaikissa puheenvuoroissani pyrkinyt esille tuomaan. Kun yhdistetään velkakannan kasvu ja tämä korkotason nousu, joka nyt siis edelleenkin jatkuu, niin kyllä, tämä korkoriski aktualisoitui tälle hallituskaudelle, ei edelliselle. Kun katsotaan, minkä verran korkoja edellinen hallitus maksoi versus tämä hallitus, niin ero on huikea. [Suna Kymäläisen välihuuto] Edellinen hallitus maksoi koko kaudellaan valtionlainan korkomenoja suurin piirtein saman verran kuin tämän hallituskaudella maksetaan yhdessä vuodessa. Kokonaisuudessaan tämä ero on noin 10 miljardia euroa. Ja kun sitten katsotaan sitä kokonaisvelkaa, millä edustaja Lindtmankin täällä ilkkui, että kuinka paljon sitä velkaa otetaan ja kun vähennetään siitä tämä korkoeroon liittyvä summa, niin tilanne kääntyykin toisinpäin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä yleisesti veronkevennysvarasta tässä tilanteessa. Vasemmiston puolelta sitä kovasti kritisoitiin. Kyllä, pidän tarpeellisena nimenomaan kasvun saavuttamiseksi sitä, että tehdään uudistuksia, parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja tavoitellaan veronkevennyksiä. Sen sijaan yhdeksän miljardin veromoukarit tai viiden miljardin vihamoukarit, mitä nimiä täällä nyt käytettiinkään, eivät varmasti oikeaan suuntaan vie.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaarisalon kysymykseen: Ymmärrän, että sosiaalidemokraatteja jonkin verran hirvittää tuleva sopeutustarve sen jälkeen, mitä te olette tällä kaudella tehneet eli vastustaneet jokaista hallituksen tänne tuomaa sopeutustoimea. Eli saattaakin olla siis parempi, että ensi kaudella hallitukseen menee sellaisia puolueita, jotka pystyvät hallitusneuvotteluissa päättämään näistä vaadittavista säästöistä ja viemään tarvittavan määrän myös ensimmäiseen budjettiin. [Suna Kymäläinen: Karjalan rata epäonnistui! Ei hyvinvointialueesta sanaakaan!]

Edustaja Savola, kiitos asiallisesta puheenvuorosta. Juuri mainitsemanne ongelmat ovat niitä, jotka tarvitsevat ratkaisuja. Aivan kaikki narut eivät ole hallituksen käsissä, mutta teemme parhaamme.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Valitettavasti me siirrymme kohta seuraavaan blokkiin, joten nyt otetaan minuutin puheenvuoro ministeri Partaselta, ja sen jälkeen pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tuli esille turvakotien rahoitus, ja esitettiin kysymys lapsiin kohdistuvien rikosten selvittämisestä. Voin ilokseni tosiaan kertoa, että lisäsimme tähän rikosten selvittämiseen yhteensä 2,7 miljoonaa euroa rahoitusta. Meillä on käytössä tämmöinen Barnahus-malli, joka toimii siten, että lapsen ei tarvitse kuin kerran rikoksen selvittämisvaiheessa kertoa viranomaisille tapahtumankuluista. Tämä on todella havaittu hyväksi malliksi, ja sen takia myös sen rahoitusta nyt jatketaan ja vahvistetaan ja lisätään.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa olemme pystyneet koko hallituskaudella jokaisessa budjetissa lisäämään turvakotien rahoitusta. Nytkin lisäämme turvakotien rahoitusta 2,6 miljoonalla eurolla, ja se tarkoittaa sitä, että tämän seurauksena jokaisella hyvinvointialueella tulee olemaan turvakoti. Saamme niin Espooseen kuin Keski-Uudellemaalle turvakodit, ja lisäksi lisäämme paikkoja saamelaisalueille ja Kainuuseen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Kiitokset vastauksesta. — Sitten pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä, ja sen jälkeen käymme taas debattia.

Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa optimismilla, joka ei ole katteetonta, koska tosiaan näitä hyviä uutisia tulee nyt taloudesta ihan päivittäin. Tämä on valtava muutos Suomen taloudessa, mikä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana. Nyt nähdään, että talous on kasvanut käytännössä jo paljon pidempään, mutta tämä muutos on kiihtynyt ja se menee erittäin hyvään suuntaan. Nämä uutiset ovat todella hienoja: työllisyystilanne paranee, investointeja ennätysmäärä, ja tosiaan tämä työmarkkinoiden käännös on ehkä se, mistä tällä hetkellä kaikkein eniten iloitsen.

34 000 työllistä enemmän kuin viime elokuussa on merkittävä määrä. Se on merkittävä määrä koteja, se on merkittävä määrä ihmisiä, isiä, äitejä ja nuoria, jotka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Tätä me halutaan jatkaa, jotta me tehdään tämä mahdolliseksi yhä useammalle työttömälle ihmiselle ja niille nuorille, jotka haaveilevat siitä ensimmäisestä työpaikasta. Tämän eteen on tehty töitä. Eivät nämä asiat puusta putoa, vaan me ollaan laitettu kilpailukykyä kuntoon, jolla me ollaan saatu vienti vetämään, jolla me ollaan saatu investoinnit liikkeelle, jolla me ollaan saatu niitä työpaikkoja, ja se työpaikka tarkoittaa sitä parempaa ostovoimaa. Kun me ollaan huolissaan kaikki ihmisten pärjäämisestä ja vähävaraisemmista, niin se oma palkka ja oma työ on kaikkein paras ja kestävin tapa. Kun meillä on mahdollisimman monella töitä, niin silloin valtiolle syntyy verotuloja, jolloin meillä on mahdollisuus pitää huolta niistäkin, jotka eivät kykene työntekoon tai jotka eivät sitä työpaikkaa ole saaneet. Tämä on ainut tapa, näin minä ajattelen, miten hyvinvointi turvataan.

No, tässä nyt on puhuttu päivä tästä julkisen talouden velkaantumisesta, ja se on kieltämättä se asia, mikä on kesken. Alun perinkin, kun hallitus aloitti, puhuimme siitä, että tämä on vähintään kahden vaalikauden urakka, mutta tämä maailma ei ole mennyt niin kuin me ajateltiin: sotia, suljettu raja, öljyn hinta tällä hetkellä, Yhdysvaltojen tempoileva politiikka ja niin edelleen, nämä kaikki ovat vaikuttaneet meidän toimintaympäristöön, ja se on kiistatonta. Siitä huolimatta Suomen talous kasvaa tällä hetkellä erittäin voimakkaasti, ja siitä pitää olla tyytyväinen. Me ollaan tehty rakenneuudistuksia, panostettu kasvutoimiin ja tehty paljon asioita, joilla tätä kasvua tuetaan.

Työpaikat syntyvät yrityksiin. Ne ovat yrittäjien päätöksiä investoinneista ja palkkaamisesta. Sitä me olemme omalla työllämme pyrkineet tukemaan, jotta investointiympäristö on houkutteleva ja työntekijöiden palkkaaminen on järkevää, ja sen kynnystä alennetaan. No, miksi me ollaan tehty näitä? Vain siksi ja vain siksi, että me saataisiin suomalaisille töitä ja hyvinvointia, jotta meillä olisi varaa tulevaisuudessakin pitää huolta.

Sitten edelleen, kuten olen todennut, kasvu ei yksin korjaa Suomen julkista taloutta. Sen nyt näkevät kaikki. Näinkin kovat kasvuluvut laskevat nyt jo ennusteissa tulevien vuosien alijäämätasoja, mutta ne ovat edelleen aivan liian korkeat. Siis näinkin kovat, jopa historiallisen kovat kasvuluvut, mitä tuleville vuosille valtiovarainministeriö ennustaa, eivät korjaa meidän alijäämää. Meidän julkinen sektori on kroonisesti liian kallis — meillä ei ole siihen varaa — ja kun nollakorkojen aika on takana, se tarkoittaa kasvavia korkomenoja, ja entistä suurempi osa menee siis korkojen maksuun eikä siihen, mitä me haluamme yhdessä suojata, eli hyvinvointiyhteiskuntaan. Siksi tämä velkajarrusopimus ja siitä kiinni pitäminen on aivan kaikki kaikessa — julkisen talouden tervehdyttäminen.

Voi olla niin, että nyt ensi vuoden talousarvio on hallituksen toimin miinus sata miljoonaa, eli sen verran 92 miljardista, tai 350 miljoonaa heikentävä, jos siihen tulevat sitten nämä työllisyysvakuutusmaksut — okei, näin on, mutta jos te katsotte koko hallituksen toimia, niin nettosopeutus on edelleenkin noin kolme miljardia euroa ja bruttosopeutus viisi miljardia euroa. Sitä pitää arvioida. Hallituksen ohjelma on kokonaisuus, jossa toinen osuus on julkisen talouden tervehdyttäminen ja velkaantumisen hillitseminen ja toinen on se kasvu, kasvu, kasvu. Tämä ensimmäinen on nyt hoidettu. Se on kunnossa, kiitos suomalaisten yrittäjien ja yritysten. Tässä toisessa pitää tehdä töitä, ja se on meidän kaikkien vastuu. Se on meidän kaikkien vastuu. On totta, että se ei peruutuspeiliin katselemalla nyt parane, vaan eteenpäin katsomalla, ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että tässä salissa on vasemmistoliittoa ja tietenkin ”velka nyt ‑liikettä” lukuun ottamatta yhteinen näkemys siitä, että velkajarruun pitää sitoutua. Siitä ei voi lipsua. Jos siitä lipsutaan, se tarkoittaa melko varmasti, että luottoluokittajien usko Suomen taloudenhoitokykyyn heikkenee. Se tarkoittaa korkeampia korkoja, ja se tarkoittaa paljon korkeampia velanhoitomenoja. Meillä ei ole siihen varaa. Siksi tämä velkajarrusopimus on niin tärkeä, ja vetoan voimakkaasti jokaiseen eduskuntapuolueeseen, että pidetään siitä kiinni.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Kiitokset pääministerille. — Nytten avaamme uuden debatin. Elikkä jos olette pyytäneet puheenvuoron äskeiseen, niin pyydän, että painatte uudelleen V-painiketta. Puheenvuoroja on pyydetty kerrassaan paljon, ja kaikki eivät äskeisessä keskustelussa niitä voineet saada. — Nyt menemme siis tähän debattiin, ja edustaja Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette paljon vartijana pääministerinä. Myös siitä henkisestä ilmapiiristä, joka tässä maassa on, teillä on iso vastuu. On kiistaton tosiasia, että väestöryhmien väliset vastakkainasettelut ovat kärjistyneet tämän vaalikauden aikana. Olemme nähneet valitettavan useita rasistisia ulostuloja teidän hallituksenne piiristä, [Välihuutoja oikealta] teidän hallituskumppaneidenne toimesta. On sanottava täysin selvästi, että Suomi ei menesty, jos täällä on rasismia, maahanmuuttovastaisuutta, joka on muukalaisvihamielisyyttä, [Välihuutoja oikealta] ja sen kaltaista vastakkainasettelua, joka luo Suomeen ilmapiiriä, jossa vihapuhetta normalisoidaan ja jossa siitä tehdään salonkikelpoista. Pääministeri Orpo, te olette itse todennut, että jos tällaista vielä kertaakaan esiintyy, hallituksenne ei ole enää toimintakykyinen. Miten te nyt näin vaalikauden lopussa arvioitte omaa onnistumistanne vihapuheen ja rasismin kaitsemisessa ja sen vähentämisessä? Millaisen perinnön te jätätte tuleville vuosille?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kalmari.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan ottaa kantaa ihmisten elinkustannuksiin tai kysyä siitä: Onko hallitus asettanut jotkut rajat sille, mitä sähkö saa maksaa tai mitä polttoaine saa maksaa, ilman että hallitus edelleenkään tekee toimia? Meillä on todellakin iso riski siihen, että ensi talven aikana sähkön hinta voi nousta ennätyskorkealle, jos tulee tyven, iso pakkasjakso. Ja meillä on todella iso riski myös siihen, että polttonesteitten hinta vielä vaan kallistuu. Tämä on omiaan myös taittamaan kasvua, jolloin mielestäni pitäisi etukäteen asettaa joku raja, jolloin hallituskin sitten toimisi. Ihan itse mietin sitä, miksi esimerkiksi bensaa halutaan verottaa paremmin kuin bittiä. Eikö vaikka digivero olisi [Puhemies koputtaa] paremmin kohdistettu kuin bensan verotuksen lisääntyminen, mitä tällä kaudella on tapahtunut?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Aika. — Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, edellisessä keskustelussa sanoitte, että ei voi sanoa investoinneille ”älkää tulko tänne”, ja olen siitä samaa mieltä. Kestävät investoinnit ovat Suomeen tervetulleita. Mutta nyt kun Suomeen on vireillä koko joukko myös muunlaisia investointeja, niin haluan kysyä teiltä, pääministeri Orpo: toivotatteko te kaivoshankkeet tervetulleiksi luonnonsuojelualueille? Hyväksyttekö te sen, että jopa kahdesti suojellulle Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle viritellään kaivostoimintaa? Se on teidän hallituksenne käsissä, ja toivon, että te pystytte siihen vastaamaan.

Te myös sanoitte, että suunta ei nyt saa muuttua, ja olen siltä osin samaa mieltä, että työllisyyden kasvussa ja investointien kasvussa tämä suunta on hyvä, ja toivon, että sitä voidaan jatkaa, mutta eriarvoisuuden kasvussa, köyhyyden kasvussa, asunnottomuuden kasvussa, niissä suunnan pitää muuttua.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Pekonen.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo, te totesitte tuossa puheenvuorossanne, että tällä hallituskaudella on laitettu kilpailukykyä kuntoon. Mutta, pääministeri, kysyn teiltä: Kenen kustannuksella kilpailukykyä on laitettu kuntoon? Ketkä tämän maksavat? Maksajina ovat tärkeää työtä tekevät järjestöt, jotka tekevät vapaaehtoistyötä, kohtaavaa työtä, auttavat vaikeassa asemassa olevia ihmisiä. Maksajina ovat lastensuojelun asiakkaat, maksajina ovat vanhukset ja paljon sairastavat henkilöt.

Teidän hallituksenne on nyt näillä toimilla kasvattamassa suomalaisten hyvinvointivelkaa. Onko teillä, arvoisa pääministeri, tässä budjetissa mitään annettavaa heille, jotka ovat tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt opposition taholta on kritisoitu ja arvosteltu tätä työllisyyttä tai työttömyyttä, ja oppositio on kyllä siinä oikeassa. Työttömiä on liikaa, ja minä uskon, että me kaikki tässä salissa olemme tästä asiasta samaa mieltä, emmekä ole tyytyväisiä tilanteeseen. Mutta opposition puheenparressa yleensä — tai käytännössä aina — jää kertomatta se, mistä tämä kaikki johtuu: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, korkojen nousu, talouden romahtaminen ja rakentamisen romahdus ovat iskeneet Suomeen kovemmin kuin mihinkään muuhun Euroopan maahan. Suhdanteet eivät ole samat kaikissa maissa, ja kun hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa kannustavammaksi, yhä useampi ihminen on lähtenyt hakemaan töitä. Se tarkoittaa sitä, että työvoiman ulkopuolella olevan väen määrä on vähentynyt, ja se on hyvä asia, vaikka se tietysti näkyy ensin tilastoissa työttömyytenä. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] No, nyt työttömyys ja suunta ovat kääntyneet. Työllisiä on 34 000 enemmän kuin vuosi sitten, ja työttömyyden trendi on kääntymässä laskuun.

Mikä nyt on sitten, oppositio — erityisesti SDP — vastaus tähän? Veronkorotukset, jotka iskevät just niihin yrityksiin, joiden pitäisi palkata ihmisiä töihin. Ja sitten on kuultu SDP:ltä ehdotus, että pitkäaikaistyöttömät siirrettäisiin eläkkeelle, jotta he katoaisivat tilastoista. [Pia Viitanen: Lex Taipale! — Puhemies koputtaa] Minusta ei kyllä työttömän kannalta ole reilua, että hänet siivotaan tilastoihin. [Puhemies koputtaa] Häntä auttaa työpaikka, ja niitä juuri [Puhemies: Aika!] syntyy hallituksen politiikalla. [Tuula Haatainen: Työkyvyttömät!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Junnila.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on nyt käytännössä sama kuin viisi vuotta sitten. Ajatelkaa, sitä ei oikein kuullut täällä keskustelussa. Nimittäin ulkomailla syntyneiden osuus työttömyyden kasvusta on itse asiassa 45 prosenttia tutkimuslaitoksen mukaan.

Tämä juontaa juurensa tietenkin siihen, että SDP- ja keskustajohtoinen hallitus toi maahan merkittävästi humanitaarista maahanmuuttoa, teki auliita perheenyhdistämisiä, piti erittäin alhaista tulorajaa ja muutenkin teki toimia, jotka tämän tilanteen aiheuttivat. On hävytöntä syyttää nykyistä hallitusta siitä, sillä me olemme nimenomaan tukkineet nämä porsaanreiät, joissa on, Lindtman, teidän peukalonjälkenne.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin hyvin mielelläni jatkanut yleiskeskustelua talouspolitiikasta. Mutta olen tämän verran vakava ihminen: Käsittelemme valtioneuvoston kanslian pääluokkaa 23, jossa on momentti 21, jonka nimi on Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan tiedonannon toimeksipano. Ja kun eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Tuppurainen viittasi siihen, syntyi salin oikealla laidalla kummallista mölinää — suoraan sanottuna — siitä, että nyt puhutaan jostakin muusta kuin tähän kuuluvasta. Se kuuluu juuri tähän pääluokkaan, [Timo Heinosen välihuuto] koska se koko tiedonanto on siellä.

Pyytäisinkin pääministeriltä näkemystä siitä, mitenkä tämän tiedonannon toimeenpano on tapahtunut. Viimeisen 15 sekunnin aikana sanoisin, että kun olen tätä budjettia viikonloppuna tutkinut, niin täällä on kaksi lukua, joista olen erityisen huolestunut. Se on se 12,3 miljardia lisää velkaa ja 4,4 miljardin korkomenot. Jokainen ymmärtää, että ei tämä talous mene tasapainoon — vaikka meillä olisi hyvä kasvu, niin kuin [Puhemies koputtaa] pääministeri äsken sanoi — ilman että me teemme erillisiä toimenpiteitä, [Puhemies: Aika!] joissa myös verotuksella on osuutensa. Ei niin paljon pystytä leikkaamaan. [Puhemies koputtaa] Kyllä siinä tarvitaan myös verotoimia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Aalto-Setälä.

Arvoisa rouva puhemies! Helposti puhumme täällä bkt:stä ja tilastoista. On kuitenkin niin, että nämä 34 000 ihmistä, joista me täällä oikeutetusti tänään iloitsemme, ovat saaneet työtä. Joku isä, joku äiti tai joku nuori pystyy työllistymään ja tuomaan sitten hyvinvointia ja leivän pöytään. Minusta meidän tulisi täällä kiittää yrityksiä, kaikkia niitä, jotka nyt uskaltavat investoida, investoida rakennuksiin, investoida ihmisiin.

Ja mistä tämä johtuu? No, paljon yrittäjien rohkeudesta. Heitä meidän tulee täällä erityisesti muistaa ja kiittää, mutta kyllä myös Orpon hallituksen toimet ovat auttaneet siinä, koska ne asiat, jotka ovat mahdollistaneet nämä investoinnit ihmisiin ja rakennuksiin, ovat syntyneet tämän hallituksen aikana. On kevennetty verotaakkaa, jotta työ kannattaa, on autettu investoinneissa, on rohkaistu tulemaan yhteisen pöydän ääreen rakentamaan Suomea sellaisena kuin me sen haluamme olevan: missä työ kannattaa aina.

Väkisin tulee mieleen täällä, kun syytetään siitä, että ovat hanskat pudonneet, kun ei ole tehty riittävästi säästöjä, että kaikkia näitä säästöjä te olette vastustaneet, kaikkia niitä kasvuhankkeita, mitä on täällä tehty, [Puhemies koputtaa] te olette vastustaneet. Jos rukkaset ovat jollain pudonneet, [Puhemies koputtaa] niin varmaan sillä, joka ei ole niihin koskaan koskenutkaan.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Aika. — Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Äsken edustaja Lindén sanoi, että ihmeellistä mölinää syntyi syrjinnästä. No, eihän se ole kumma. Kun täällä istuu ainut syrjitty kansanedustaja, niin totta kai sitä mölinää syntyy. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden ja varautumisen tärkeyttä pitkään painottaneena kansanedustajana tervehdin ilolla Suomen kylien varautumiseen eli kylävaraan panostamista. Kiitos siitä hallitukselle. Suomen Kylät ry:n alkuvuodesta 26 julkaisema laajassa verkostoyhteistyössä koottu kylävaratoimintamalli tukee paikallisissa yhteisöissä, kylissä ja naapurustossa tehtävää varautumis‑ ja turvallisuustyötä. Konkreettisia esimerkkejä kylävara-ajattelusta ovat esimerkiksi häiriötilanteiden kokoontumispaikoiksi valittavat kylävalmiustalot generaattoreineen ja varaviestintäverkoksi perustettava kyläradio. Päätös korottaa kylätoiminnan vuosittaista valtionapua miljoonalla eurolla. Se antaa lisävauhtia tälle työlle. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Werning.

Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin iloitsen niistä uusista työllisistä, joista pääministerikin omassa puheenvuorossaan sanoi, ehdottomasti. Mutta olen myös äärettömän surullinen niiden ihmisten puolesta, vaikka Kaakkois-Suomesta, joilta olen saanut lähiaikoina useita viestejä, kun heillä ei ole mahdollisuutta käydä töissä, ja loppukuusta ei ole varaa käydä tankkaamassa autoa, ja sen takia joudutaan jäämään sairauslomalle. Minä luulen, että... [Hälinää] — Nyt on kyllä sellainen palpatus siellä, että... [Eduskunnasta: Hiljaa!] — Kiitos. — Jos ihminen joutuu tekemään valinnan, meneekö töihin vai hakeeko sairauslomaa sen takia, kun ei ole rahaa loppukuusta tankille, niin eihän se ole sellaista työllisyyspolitiikkaa, mitä tekään haluatte.

Minä toivon, että nyt aidosti mietitään. Olette tehneet toimia polttoaineen hinnan alentamiseksi, mutta koettakaa löytää vielä niitä, mitkä aidosti vaikuttavat hintaan, niin että ihmiset pystyvät menemään töihin ja voidaan iloita heidänkin puolestaan.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Meriluoto.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, hallituksen viimeisen budjettiriihen jälkeen totesitte, että Suomi on nyt saatu jaloilleen. Tämä saattoi kuulostaa vähän piittaamattomalta, jos olet esimerkiksi yksi niistä noin 300 000 työttömästä tai 150 000 pitkäaikaistyöttömästä suomalaisesta, jotka hallitus on jättänyt tuuliajolle, tai jos kuulut niiden noin 100 000 ihmisen joukkoon, jotka ovat jo tähän mennessä pudonneet köyhyyteen teidän päätöstenne myötä, jos olet yksi niistä 26 000 lapsesta näiden 100 000:n joukossa, tai etenkin jos olet yksi niistä aivan liian monista ihmisistä, jotka ovat menettäneet kotinsa teidän päätöstenne seurauksena. Joten, pääministeri Orpo, voiko tosiaan sanoa, että Suomi on nyt nostettu jaloilleen, niin kauan kuin meillä köyhyys ja eriarvoisuus kasvavat ja maamme työttömyystilanne on koko Euroopan pahin? Eikö näihin ongelmiin olisi pitänyt etsiä ratkaisuja nyt edes tässä viimeisessä budjetissanne sen sijaan, että keskitytte heikentämään entisestään pienituloisten asemaa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Löfström.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna näkemämme talouskasvu on ollut laaja-alaista ja pitkään odotettua. Myös tämänpäiväiset työllisyysluvut ovat ilahduttavia. Tämä osoittaa, että hallituksen uudistuksilla ja toimenpiteillä on vaikutusta.

Samaan aikaan huoli polttoaineiden hintojen nopeasta noususta kasvaa nyt Lähi-idän sotien vuoksi. Ahvenanmaan yhteiskunta on erityisen riippuvainen fossiilisista polttoaineista, sillä olemme riippuvaisia meri- ja lentoliikenteestä, eikä niiden käyttöön ole tällä hetkellä riittävästi vaihtoehtoisia polttoaineita liikenteen käytännön tarpeisiin. Polttoainekustannusten nousu kasvattaa kuljetuskustannuksia Ahvenanmaalta, ja jos kustannusten nousu jatkuu, on olemassa myös riski, ettei meriliikennettä voida kokonaisuutena ylläpitää nykyisellä tasolla. Tämä koskee myös maanviljelijöitä, kuljetusyrittäjiä, nosturinkuljettajia sekä kaikkia kotitalouksia. On tärkeää, että hallituksella on valmius toteuttaa tässä tilanteessa myös ylimääräisiä toimenpiteitä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Otetaan tähän väliin ministeri Ranne — teille tuli jo äskeisessä keskustelussa kysymyksiä. Kaksi minuuttia, ja sen jälkeen jatketaan debattia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan oikeastaan jälleen sillä, että meillä on väylien rakentamisessa siirrytty nimenomaan siitä siltarumpupolitiikasta koko Suomen rakentamiseen.

Itäisen Suomen osalta voin todeta, että meillä oli tämä määräaikainen iso investointipaketti alun perin infraan eli teihin ja raiteisiin ja ajateltiin, että laitetaan kolme miljardia, mutta tätä infrapakettia on kasvatettu neljään miljardiin. Tästä neljästä miljardista yli 700 miljoonaa kohdistuu itse asiassa itäisen Suomen investointeihin. Tämä on erittäin iso painotus ja hyvin hieno asia.

Eli me katsomme koko Suomen investointeja, millä tavalla niitä pitää pistää tärkeysjärjestykseen, ja se on nyt näkynyt myöskin meillä tässä isossa paketissa. Me työllistämme siis kymmeniätuhansia suomalaisia ympäri Suomea, ja tämä on valtavan iso asia.

Sitten jos lähtee avaamaan hieman tarkemmin: Täällä kysyttiin Karjalan radasta. Karjalan radan osaltahan aikaisempi hallitus pisti sinne 30 miljoonaa, ja me ollaan nyt päätetty 149 miljoonasta. Tämä summa, joka meillä nyt siellä on, on rakentamisen aikataulun ja kokonaisuuden kannalta aivan asiallinen. Sellainen, johon sitten siellä idässä on pistetty enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin ajateltiin, on se vt 5, eli siellä on painotettu teitä, varalaskupaikkaa, sotilaallista liikkuvuutta, turvallisuutta ja taloutta.

Väylien osalta saimme juuri iloisen uutisen myöskin, eli väylien rakentamisessa ja kehittämisessä ollaan ennätyshyvässä näkymässä, kun katsotaan sitä pitkäjänteistä näkymää. Tällaista ei ole ollut pitkään aikaan, ja tämäkin tuo taas niitä työpaikkoja. Siis kymmeniätuhansia äitejä ja isiä täällä Suomessa saa töitä sen takia, että me satsaamme nimenomaan teihin, nykyiseen infraan, ei niihin uusiin, ei-niin-tärkeisiin hankkeisiin vaan nimenomaan näihin suomalaisille kaikkein tärkeimpiin.

Hyvältä näyttää, ja tätä suuntaa täytyy tietenkin jatkaa, eli siltarummuista koko Suomen rakentamiseen, työllistetään suomalaisia. [Aki Lindén: Julkisella rahalla, hyvä asia!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että Suomi on vaikeassa tilanteessa. Työttömyys on suurin ongelmamme, ja siksi on erinomaisen hyvä uutinen, että talous nyt kasvaa ja se näkyy jo työllisyydessä. Hallitus ja hallituspuolueet tekevät kovasti työtä sen eteen, että kasvu näkyisi jokaisen suomalaisen arjessa. Uudet työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin, mutta hallituskin on tehnyt oman osuutensa. Esimerkiksi työsuhdeoptioiden verotuksen muuttaminen niin, että verot maksetaan luovutusvaiheessa, on ollut merkittävä piristysruiske esimerkiksi startup-yrityksille. Ajatelkaa, jos talous kasvaa, on arvioitu, että nykyinen startupien osuus bruttokansantuotteesta on prosentti. Arvioidaan, että se voisi nousta jopa neljään prosenttiin, eli tämä on sama bruttokansantuoteosuus kuin mitä Nokialla oli kulta-aikoinaan. Eli oikeita toimia on tehty, ja niitä toimia pitää jatkaa.

Edustaja Lindtman, sanon teille, että jos halutaan lisää näitä menestystarinoita, joita Suomi tarvitsee, silloin pitää rohkeasti uudistaa ja pysyä kasvun tiellä. Me kokoomuksessa sanomme ehdottoman ein teidän veromoukarille. Kysyn nyt vielä kerran: Minkä takia juuri nyt, [Puhemies koputtaa] kun talous kasvaa, se näkyy työllisyydessä [Puhemies koputtaa] — 16 vuoden jälkeen talous kasvaa — te haluatte laittaa soraa talouskasvun rattaisiin ja myrkkyä yrittäjyydelle [Puhemies: Aika!] korottamalla verotusta, rankaisemalla ahkeruudesta ja yrittäjyydestä? Minkä takia? [Aki Lindénin välihuuto]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindtman.

Edustaja Sarkomaa, kannattaa tarkistaa, mitä mieltä startup-yhteisö on tästä yhteisöveroasiasta.

Arvoisa pääministeri, minäkin haluaisin kysyä hallituksen toiminnasta ja siitä, minkälainen yhteiskunnallinen ilmapiiri tässä maassa on tai mihin suuntaan se on hallituksen aikana mennyt. Mehän tiedämme, että te olette joutunut toistuvasti vastaamaan ja käymään keskustelua siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei esimerkiksi hallituspuolueiden edustajilta: voiko ihmisiä jakaa hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin syntyperän perusteella? Viime budjettiriihen jälkeen te totesitte, että mikäli vielä tulee hallituspuolueilta poikkeamia [Jani Mäkelä: Mikä on tämän budjettivaikutus?] hallituksen yhdenvertaisuusselontekoon, niin silloin niistä pitää sanktioida. Silloin niistä pitää sanktioida. [Aki Lindén: Se on täällä budjettikirjassa! — Jani Mäkelä: Missä kohtaa?] Tämän perään laitoitte kovimman ultimaatumin, jonka pääministeri voi laittaa. Sanoitte, että jos näin ei toimita, niin silloin [Puhemies koputtaa] hallitus ei ole toimintakykyinen. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa pääministeri, kysyn: Edustaja Peltokangas teki selvästi rasistisen päivityksen, joka kohdistui varapuheenjohtajaamme. [Sanna Antikainen: Ei kohdistunut, ei nimeltä!] Minkälainen sanktio [Puhemies: Aika!] tästä tuli?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rintamäki. — Anteeksi, hän on poistunut. — Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kalmari, joka jo poistui salista, levitteli täällä aivan täysin vääriä tietoja polttoaineen verotuksesta. Nimittäin toisin kuin edellinen hallitus, tämä hallitus on nimenomaan vähentänyt polttoaineen verotusta. Ensi vuonna yhteensä 270 miljoonaa euroa tulee olemaan veronalennusten määrä. Lisäksi ajoneuvoveroa on ensi vuonna alennettu yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Ennen tätä hallitusta edellinen hallitus vuonna 2020 korotti 250 miljoonalla eurolla polttoaineen verotusta. Mitä sanoo tähän edustaja Kurvinen? Te korotitte polttoaineen verotusta viime kaudella. Nyt kun tämä hallitus ja perussuomalaiset vähentävät sitä enemmän kuin te korotitte, niin te haukutte meitä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Mika Kari: Kaksi ja puoli euroa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Koskela

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te totesitte aloituspuheenvuorossanne, että velkajarrun uskottavuus horjuu, ja vetositte eduskuntapuolueisiin, että sopimuksesta pidettäisiin kiinni. Mutta vaikka ei olekaan mikään yllätys, että minä en tämän sovun pitävyyteen juurikaan usko, niin silti ja siksi toteankin, että velkajarruun sitoutuneista puolueista kaikkein eniten tätä sopua ovat horjuttaneet nykyiset hallituspuolueet, ja syynä on tämä vuodelle 27 laadittu vaalibudjetti, joka heikentää valtiontaloutta. Pääministeri, jos te oikeasti olisitte sitoutuneet tähän velkajarruun, niin te ette olisi haaskanneet lähes miljardia euroa hyödyttömään yhteisöveron alennukseen.

Minun kysymykseni kuuluu: kun teidän hallituksenne on nettosopeuttanut noin kolme miljardia euroa, jonka itsekin totesitte summaksi, niin miten te ajattelette, että ensi kaudella sopeutussumma voisi olla velkajarrusovun mukainen 8—11 miljardia? Minä en ihmettele, että kansalaiset ovat ymmällään tästä keskustelusta, kun tuntuu välillä, että poliitikotkaan eivät oikein tiedä, mihin ovat sitoutuneet ja mitä ovat luvanneet.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Castrén.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvää työtä on syytä jatkaa. Minä ajattelin tässä ihan lyhyesti kertoa muutaman positiivisen asian, koska kuitenkin loppujen lopulta osaamisen, yrittäjyyden, talouden ja puolustuksen kulmakivi on yksilö ja toimintakykyinen, hyvinvoiva ihminen.

Meillä on 40 miljoonaa laitettu siihen, että me saataisiin kehittää sotea ja hoidon jatkuvuutta, ja tällä me saadaan tehtyä hyviä asioita omaishoidolle, omalääkärimallille, lasten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin. Erityisen iloinen olen TANEn uutena puheenjohtajana siitä, että naisten terveyden strategiatyö etenee, ja toivon, että se jatkuu vielä ensi hallituskaudella. Pienellä summalla, 90 000, saadaan Duodecimin toimesta Käypä hoito -suositus endometrioosille, ja tyttöjen ja naisten silpomisen ehkäisemistyöhön on myös annettu pieni summa. Nämä ovat tärkeitä asioita, ja tiedän, että pääministeri on usein nimenomaan maininnut, kuinka tärkeää on naisten terveyden edistäminen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rasinkangas.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi saadaan uuteen nousuun työn, yrittämisen, koulutuksen, investointien ja ennen kaikkea vastuullisen talouspolitiikan kautta. Vastuuttomalla ja kasvun tappavalla himoverotuksella tämä jo valmiiksi korkean verotuksen maa ei nouse. Päinvastoin korkealla verotuksella ja vastuuttomalla menojen lisäämisellä Suomi on ajettu tilanteeseen, josta tämä hallitus lähti töihin. Nyt vaikeassa maailmanajassa olemme saaneet käännettyä talouden kasvuun. Investoinnit ovat lisääntyneet laajasti monilla eri sektoreilla, vientikirjat täyttyvät nopeammin kuin useisiin vuosiin, ja juuri nyt tulleen tiedon mukaan työllisten määrä on noussut viime vuodesta yli 30 000 työllisellä. Suunta on siis oikea, ja hallituksen toimet ovat alkaneet purra.

Arvoisa puhemies! Edelleen on töitä. Toissijaisista menoista tulee leikata lisää, velkajarrussa pitää pysyä. Vain näin turvataan suomalaisten peruspalvelut, sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus, turvallisuus, maatalous ja puolustus. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Haatainen.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tulisi omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valitettavasti nyt nämä uudet terveydenhuollon asiakasmaksut ovat ainakin naisten oikeuksia kaventamassa. Hallituksen päätös erotella omasta pyynnöstä tehtävät abortit lääketieteellisin perustein tehtävistä aborteista on yksinkertaisesti vaarallinen tie. Aborttioikeutta ei pidä ottaa välineeksi näihin poliittisiin kompromisseihin, niin kuin hallituksen neuvotteluissa nyt valitettavasti on käynyt. Suomessa ei pidä millään tavalla maksupolitiikalla vaikeuttaa omasta pyynnöstä tehtäviä abortteja — ei, vaikka olisi kyse nyt yhdestä prosentista koskien näitä toimenpiteitä.

Pääministeri, kysyn teiltä: ymmärrättekö te, että tämä helposti avaa tien ajattelumallille, jossa toiset abortit olisivat hyväksyttävämpiä kuin toiset? Nämä kaikki ovat laillisia, ja tällaiselle tielle ei pidä ryhtyä, sillä siitä on vain lyhyt matka siihen, mitä näemme [Puhemies koputtaa] tuolla maailmalla, että aborttioikeutta [Puhemies koputtaa] tosiasiallisesti kavennetaan samoilla perusteilla. [Puhemies: Aika!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vain toisesta asiasta puhua, mutta nyt kun täällä edustaja Antikainen halusi tämän polttoaineen käydä läpi, niin käydään se nyt läpi.

Tällä hetkellä yli kaksi ja puoli euroa maksaa diesel pumpuilla. Kyllähän Antikainen voi kertoa, että kaikenlaisia kikkoja perussuomalaiset ovat yrittäneet, mutta ei se tuolla pumpulla näy. Pumppuhinta ratkaisee, ja siinä te olette täysin epäonnistuneita. Se alkaa näkyä ihmisten elinkustannuksissa, kiihdyttää meidän inflaatiota, vaikuttaa pienyrittäjien toimintaan. [Jani Mäkelä: Mikä on teidän ratkaisu, mitä esitätte?]

Kysynpä nyt pääministeriltä, kun hän on täällä meidän kanssa keskustelemassa: aikooko, pääministeri, teidän hallituksenne tehdä nyt jotakin tälle polttoainekriisille, vai ettekö tee mitään? Kertokaa se.

Puhemies! Halusin oikeastaan EU-politiikasta hieman kysyä pääministeriltä. Meillä on nyt erittäin merkittävät kuukaudet edessä Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden ja seuraavan talousarvion osalta, ja on mahdollista, että tämä tulee juuri tähän saranahetkeen, kun nykyinen hallitus vaihtuu seuraavaan, eduskuntavaalien kohdalle. Mikä on nyt tilanne Suomen kannalta erittäin kriittisissä [Puhemies koputtaa] EU:n budjetti‑ ja ohjelmaneuvotteluissa: miten nykyinen hallitus [Puhemies koputtaa] aikoo turvata meidän maataloutemme, [Puhemies: Aika!] maaseudun aluepoliittiset rahat? Siellä on aika paljon paineita ja uhkakuvia olemassa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa puhemies! Haluan alkuun osoittaa vihreän eduskuntaryhmän tuen niille tärkeille kysymyksille, joita edustajat Tuppurainen ja Lindtman esittivät. Se, että rasistisesti hyökätään yhtä kansanedustajaa vastaan, ei ole puoluepoliittinen kysymys. Se on koko tämän eduskunnan yhteinen kysymys, ja se on koko demokratialle yhteinen ja tärkeä kysymys. Toivon, että hallitus ottaa tämän asian sen vaatimalla vakavuudella.

Edustaja Kopra omassa puheenvuorossaan kehuskeli, että hallituksen päätösten seurauksena meillä on kannustavampi sosiaaliturva. Sitten on kuitenkin niin, että kun hallitus on leikannut sosiaaliturvasta suojaosat, niin jos sattuu olemaan sosiaaliturvan varassa jonkin elämäntilanteen takia ja sitten tarjoutuisi joku pieni keikka tai osa-aikainen työ, niin hallituksen päätösten ansiosta nykyään on vähemmän kannattavaa ottaa vastaan sitä työtä. Ja kun me tiedämme, että tämä maassa ja etenkin tässä työmarkkinatilanteessa on paljon ihmisiä, jotka eivät sormia napsauttamalla pääse kokoaikaiseen pysyvään työpaikkaan kiinni, niin tämä on ollut täysin väärä ja kannustavuutta heikentävä päätös.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Pidän ristiriitaisena sitä, että täällä ilakoidaan laskevalla veroasteella samalla, kun julkisen talouden alijäämä on mittava ja velkajarrun nimiin vannotaan. Hallituskauden aikana veroaste laskee noin yhdellä prosenttiyksiköllä, ja se tarkoittaa noin kolme miljardia euroa vähemmän tuloja. Jos ensi vuoden veroaste olisi vuoden 23 tasolla, olisi ensi vuoden alijäämä kolme miljardia talousarviota pienempi. Jos veroaste olisi vuoden 2000 tasolla, olisi alijäämä staattisesti laskettuna lähes kuitattu. Veroaste on toki heittelevä suhdeluku, ja verotuloihin vaikuttaa keskeisesti talouden koko, mutta pääviesti on kuitenkin selvä: ikääntyvän maan julkinen talous ei kestä jatkuvasti laskevaa veroastetta. Ei ole uskottavaa, että samaan aikaan tavoitellaan julkisen talouden oikaisemista ja laskevaa veroastetta — ei ainakaan, jos Suomi halutaan pitää jonkinlaisena hyvinvointivaltiona, joka pitää huolta ikääntyvästä väestöstä. Veromoukarista puhuvien on syytä ymmärtää, että kaikki sopeutukset syövät kasvua. Joidenkin arvioiden mukaan [Puhemies koputtaa] leikkaukset heikentävät kasvua veronkorotuksia enemmän.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Otetaan tähän väliin pääministerin vastaus. Olkaa hyvä.

Puhemies! Nyt on niin paljon ja tärkeitä kysymyksiä, että yritän mahdollisimman moneen vastata ja jatkan sitten seuraavissa.

Aloitetaan näistä polttoaineiden hinnoista. Ensimmäinen viesti on se, että kyllä, järkyttävän korkeita hintoja, ja ne iskevät koteihin, kuljetusyrittäjiin, koko meidän talouteen, se on fakta. Se johtuu ennen kaikkea nyt tällä hetkellä Hormuzinsalmesta, ja siihen me emme pysty vaikuttamaan, ja meillä on rajallisesti resursseja vaikuttaa siihen pumppuhintaan. Mutta kyllä me keskustelemme koko ajan hallituksen piirissä, onko joitain keinoja, mitä me voidaan tehdä niiden lisäksi, mitä olemme tehneet. Polttonesteet maksaisivat noin 20 senttiä litralta enemmän ilman hallituksen jo tekemiä toimia. Mutta otamme tämän vakavasti, ja asia on pöydällä.

Sitten tähän sähkön hintaan, sähkön riittävyyteen. Sanon ensin sen, että kun sanon — edustaja Tynkkysen huomioon — että investoinnit ovat tervetulleita, niin eivät tietenkään kaikki investoinnit, vaan jokainen käydään läpi ja arvioidaan niiden vaikutukset, sekä hyvät että huonot vaikutukset. Mutta kyllä meidän täytyy olla esimerkiksi näitten isojen datakeskusinvestointien osalta rohkeita myös. Jos me emme edistä niitä siksi, että me pelkäämme, ettemme mahdollisesti pysty tuottamaan jatkossa energiaa, niin eihän tästä mitään tule. Meillä on kaikki mahdollisuudet huolehtia tästä, että energiaa riittää. Meillä on kymmenittäin toimenpiteitä käynnissä tai valmisteilla, ja kysyntä lisää myös tarjontaa sähkömarkkinoille. Minä olen varma, että me pystymme tämän hoitamaan ydinvoimalla, pumppuvoimalla, lisätuulivoimalla, aurinkovoimalla. Me tarvitaan sitä talvienergiaa, johon hallitus valmistelee tukea, näihin tuulettomiin päiviin. Tämä on täysin tehtävissä, ja me emme saa antaa pelon jättää meitä ottamatta vastaan Suomea massiivisesti hyödyttäviä investointeja.

Sitten tähän ilmapiirikysymykseen. Meillä on määrätietoinen työ hallituksessa tasa-arvon edistämiseksi ja rasismin kitkemiseksi. Me olemme siitä tiedonannon antaneet, ja se etenee. Sitä seurataan, se on pääministerin vastuulla. 60 toimenpidettä on liikkeellä. Ne ovat kaikki hyviä toimenpiteitä. Uskon, että tunnette ne ja olette tyytyväisiä siitä.

Mitä sitten tulee arvoihin, niin minun arvomaailmassani jokainen ihminen on tässä maassa tasa-arvoinen. Siinä ei ole kahta kysymystä. Sitten on niin, että jokaisen pitää vastata omista teoistaan ja omista puheistaan. Jos joku jotain näistä rikkoo, niin ensimmäinen asia on kysyä häneltä itseltään, mitä tuli tehtyä tai puhuttua. Tasa-arvo on niin arvokas asia.

Työtä jatketaan. Tämäkin keskustelu ja se, että me joudumme käymään tämän keskustelun, osoittaa sen, että meillä on vielä paljon tehtävää tässä yhteiskunnassa.

Sitten muihin asioihin. Aloitan tästä edustaja Sarkkisen puheenvuorosta. Meillä on siis hyvin suuri näkemysero siitä, onko korkea veroaste tie hyvinvointiin — ei ole. Suomessa on yksi korkeimpia veroasteita, eikä meidän hyvinvointimme ole kestävällä pohjalla alkuunkaan. Jos se veroasteella tehtäisiin, niin se olisi varmaan aikoja sitten nostettu vielä ylemmäs. Verotuksen rakenteen pitää olla sellainen, että se kannustaa yrittämiseen, työntekoon, investointeihin, ja juuri tätä me olemme tehneet.

Tästä jatkona edustaja Pekoselle — taisitte nostaa tämän kysymyksen siitä Suomen jaloilleennostamislauseesta. Kyllä Suomi maana on saatu ja sen talous jaloilleen. Nyt se on kilpailukykyinen, nyt se kasvaa. Se mahdollistaa sen, että me voidaan pitää sitten niistä heikompiosaisistakin huolta. Jos Suomi on lyöty maahan, mitä se oli lähes 20 vuoden ajan, kun Suomen talous ei kasvanut, niin se ei pitkän päälle mahdollista sitä heikommista huolen pitämistä. Eli kyllä, seison sanojeni takana edelleen. Minusta Suomen talous ja sitä kautta Suomi on saatu jaloilleen, ja se liike mahdollistaa heikommista huolen pitämisen.

Edustaja Kurvinen, jonka katseen tässä kohtasin, kysyi äärettömän tärkeästä asiasta eli MFF-neuvotteluista. Todella vaikeat neuvottelut tulossa. Meillä on uusia tarpeita, jotka ovat meille välttämättömiä puolustukseen, turvallisuuteen, sotilaalliseen liikkuvuuteen, kilpailukykyyn, ja sitten sen lisäksi meillä on meillekin todella tärkeää esimerkiksi ruuantuotanto ja huoltovarmuus. Kun me samaan aikaan haluamme nettomaksajana painaa kokonaistasoa alaspäin, niin sitten meidän pitää huolehtia sekä uusista tarpeista että vanhoista. Mutta ei huolta, se esitys on muistaakseni 600 miljardia suurempi tällä hetkellä kuin nykyinen, ja vaikka siitä puolet leikkaisi pois ja priorisoisi — kaikkea vanhaa ei tarvitse tehdä ja asioita voi myöskin Euroopan unionissa tehdä totta vie tehokkaammin — siitä on rakennettavissa MFF-budjettimme, joka huolehtii näistä molemmista tarpeista. Suomella on mahdollisuus, kun me onnistumme, saada paljon, koska ne asiat, joihin EU:n pitäisi nyt panostaa, ovat juuri niitä, mitä me tänne haluamme. Kaikkemme tehdään, työ on vielä kesken.

Sitten ihan vihoviimeisenä haluan vain todeta edustaja Castrénille, että kyllä, olen nostanut esille naisten terveyttä ja pidän sitä äärettömän isona kysymyksenä, josta liian vähän puhutaan ja joka ehdottomasti vaatii yhteiskunnan isompaa huomiota. [Tuula Haatainen: Mites se yhdenvertainen abortti?] — Rouva puhemies, saanko? [Puhemies: Olkaa hyvä!]

Arvoisa puhemies! Aborttioikeus on välttämätön oikeus. Sitä ei olla rajaamassa, eikä siihen saa koskea. Se on maksullinen jo nyt, ja tästä ei pidä tehdä nyt kysymystä naisten oikeuksista. Naisella on oltava oikeus aborttiin, omaan kehoonsa. Kysymys on poliklinikkamaksujen tasosta, ja tässä on kyse muutamista euroista. Hyvä oppositio, hyvä SDP, älkää tehkö tästä kysymystä naisten aborttioikeudesta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, jos näin on, niin voisimmeko nyt sopia, voisitteko te ilmoittaa, että tästä hallituksen linjauksesta, jossa nämä jaetaan syiden perusteella eri luokkiin, voitaisiin luopua? Minusta se olisi kaikista järkevintä — se olisi kaikista järkevintä.

Arvoisa puhemies! Vielä palaan tähän ilmapiirikysymykseen.

Arvoisa pääministeri, olen samaa mieltä siitä, että ensisijainen kohde on nimenomaan kysyä ja osoittaa heille, jotka yhdenvertaisuutta loukkaavia, rasistisia puheita pitävät... [Jani Mäkelä: Tämä ei liity mitenkään tähän aiheeseen!] — Arvoisa puhemies, saanko puhua? — [Vasemmalta: Miten niin ei liity aiheeseen? — Todellakin liittyy!] Olen siitä samaa mieltä, ja olen iloinen myöskin siitä, että tämän kommentin on tuominnut myös moni hallituspuolueen edustaja. Mutta teillä on se keskeisin valta vetää rajat hallituksen toiminnassa, ja viime syksynä moni näki toivoa siinä, kun te sanoitte, että nyt riittää. [Puhemies koputtaa] Jos rikotaan, niin tulee sanktioita, ja ultimaatumi perään: hallitus ei ole toimintakykyinen. [Puhemies: Aika!] Nyt kysymys kuuluu: mikä on se sanktio, joka tuli, vai onko niin, että tämä teidän ukaasinne [Puhemies: Aika!] ei koskaan ollutkaan voimassa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Valtola.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitosta on kerrottu, että korkea verotus on Suomen pelastus, ja edustaja Koskinen sanoi, että Suomessa rakennettiin sodan jälkeen hyvinvointia korkean verotuksen ja suurten julkisten menojen avulla. Suomen taloushistoria ei kuitenkaan tätä tue. Kun Suomi nousi köyhästä maasta hyvinvointiyhteiskunnaksi, julkinen sektori oli nykyistä pienempi. Vuonna 1960 julkiset menot ja veroaste olivat noin 27 prosenttia bkt:stä, vuonna 1980 noin 35 prosenttia ja nykyisin 42. Suomi siis vaurastui pitkälle ennen nykyistä veroastetta ja julkisten menojen kasvua. Myös 1990-luvun lama osoittaa tämän: Suomi ei noussut lamasta jatkuvasti veroja kiristämällä vaan tasapainottamalla julkista taloutta, hillitsemällä menojen kasvua ja vahvistamalla työtä, yrittämistä ja investointeja sekä vientiä ja tuottavuutta verotusta muuttamalla.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sillanpää.

Arvoisa puhemies! Me päättäjät puhumme talouskasvusta usein numeroina ja prosentteina, mutta mitä se tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle perheenäidille tai -isälle? Yksi iso asia on se, että yhä useampi ihminen on löytänyt töitä. Työllisyys näyttää vihdoin kääntyneen parempaan suuntaan, sillä elokuussa Suomessa oli 34 000 työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 5 000 vähemmän. Kun perheen vanhempi löytää töitä, se tarkoittaa perheelle säännöllisiä tuloja, taloudellista turvallisuutta ja uskoa siihen, että huomennakin pärjätään. Se tarkoittaa, että voidaan lyhentää asuntolainaa, ostaa perheelle tarvittavia asioita tai suunnitella tulevaa ainakin vähän luottavaisemmin.

Yksi ongelma meillä kuitenkin nyt on: polttoaineen hinta. Me perussuomalaiset olemme vaatineet jakeluvelvoitteen laskua jo pitkään, mikä helpottaisi edes vähän tätä bensan hintaa. Kristillisdemokraatit tuntuvat olevan mukana. Olisinkin nyt kysynyt vielä muilta hallituspuolueilta: kävisikö tämä teillekin?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kari.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tähän maanpuolustuksen tärkeään sektoriin puuttua. Tässä ryhmäpuheenjohtaja Kopra totesi, että hallitus laittaa puolustukseen 600 miljoonaa enemmän rahaa, mutta kun aukaisee tämän talousarviokirjan, niin siitä huomaa, että puolet tästä lisäyksestä on käytännössä arvonlisäverojen nousua. Jos taas katsoo sitä tärkeinta eli maanpuolustuksen vaikuttavinta momenttilohkoa, sotilaallisen maanpuolustuksen menoja, niin käytännössä hallitus laittaa ensi vuodelle vähemmän kuin vuoden 25 tilinpäätöksessä sotilaallisen maanpuolustuksen momentille.

Haluan tässä yhteydessä pääministeriäkin muistuttaa siitä, että kun hallitus perustelee talouspaineitaan puolustukseen satsaamisella, niin käytännössä se isoin paine puolustuksen määrärahojen noususta tulee vasta seuraavalle hallitukselle, yli kaksi ja puoli miljardia euroa. Eli käytännössä hallitus laittaa jopa vähemmän sotilaallisen maanpuolustuksen rahoitukseen kuin vuoden 25 tilinpäätöksessä. [Puhemies koputtaa] Meillä on tässä vielä paljon tehtävää, arvoisa pääministeri.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Ollikainen.

Arvoisa puhemies, ärade fru talman! Inledningsvis vill jag inleda med att konstatera att det finns en ljusning. Vi ser tillväxt och allt fler har arbete, och det här är väldigt glädjande. Arbete är det bästa socialskyddet, och det här ger framtidstro för familjer och för att bygga upp en ljusare framtid.

Samtidigt vet vi att det finns stora utmaningar då det gäller vardagsutgifter. Mycket har man pratat om elsidan och också om bränsle. Här vill jag lyfta fram framför allt kvinnor. Oftast är det män som pratar om det här med bränslekostnaderna, men man ska komma ihåg att en stor del av kvinnorna som jobbar inom den offentliga sektorn inte har möjlighet till distansarbete, och det här påverkar deras bränslekostnader.

Elikkä myös naisvaltaisilla aloilla se on tärkeätä, kun käytetään polttoainetta liikkumiseen työpaikoilla, joilla ei ole etätyömahdollisuuksia.

Vielä kun kulttuuri- ja tiedeministeri on täällä, haluan kiittää Taidetestaajista ja siitä, että se on tullut mukaan tähän budjettiin, koska se on ensisijaisen tärkeä juttu nyt tässä budjetissa. Eli vähän positiivista tähän keskusteluun kanssa mukaan. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Päivärinta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Talouden käänne on totta totisesti tapahtunut. Se on tapahtunut, vaikka SDP yrittää kaikin tavoin — kaikin tavoin — kääntää huomion kaikkialle muualle. Talous kasvaa kohisten, ja mikä parasta, viime kuussa oli 34 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten — siis 34 000 enemmän. Toivon, että tekin voisitte iloita tästä.

Ainoa, missä me emme ole nähneet käännettä, on salin vasen laita. Tuomiopäivän pasuuna soi edelleen. Siellä SDP:n resepti on yhä sama vanha veromoukari, jopa viiden miljardin veromoukari ensi hallituskaudelle. Te kyykyttäisitte yrittäjiä, te kyykyttäisitte kotitalouksia ja te kyykyttäisitte suomalaista palkansaajaa. Meidän resepti on tietenkin se, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän. Tuntuu siltä, että SDP haluaa erityisen vähän yrittämistä, erityisen vähän työllistämistä ja erityisen vähän omistamista tähän maahan. — Kiitos. [Mika Kari: Ihanko tosissasi olet?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kokko.

Arvoisa puhemies! On hieman ehkä erikoista, kun tässä nyt on jo tuntien ajan kuunnellut tätä keskustelua, että sieltä hallituspuolueiden riveistä se suurin argumentti tuntuu edelleen tänä neljäntenä vuotena tätä vaalikautta olevan se, että mutta kun edellinen hallitus, [Ben Zyskowicz: No ei ole!] ymmärtämättä sitä, että kaikki se, mitä edellinen hallitus teki tai jätti tekemättä, ei anna oikeutusta nykyhallituksen politiikalle, vaan ne ovat valintoja. Ei olisi ollut mikään pakko nykyhallituksen pudottaa kymmeniätuhansia uusia lapsia köyhyyteen teidän politiikkanne seurauksena. Ja kun ottaa nyt huomioon tämän velkaantumisasteen, reilusti yli kymmenen miljardia euroa jokaisena vuotena tällä vaalikaudella, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että kun hallitus on kumminkin kohdistanut miljardien leikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin, niin tämä taloudellinen epäsuhta johtuu ennen kaikkea siitä epäonnistuneesta veropolitiikasta, jossa meitä hyvätuloisia hyysäämällä on heikennetty ennen kaikkea sitä valtion tulopohjaa. Kysyisin ehkä tässä suhteessa pääministeri Orpolta: miten arvioitte perintöänne noin niin kuin Suomen historian kannalta, kun johdatte hallitusta, joka on eniten velkaannuttanut Suomea, 50,9 miljardia euroa neljän vuoden aikana?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hänninen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Talous on turvallisuutta, tulevaisuutta ja terveyttä. Yhteiskunnan turvallisuutta mitataan myös sillä, miten pidämme huolta lapsista ja nuorista. Siksi on ilahduttavaa, että lastensuojelun taloudelliset tuet säädetään nyt verovapaiksi, eli ne kohdistuvat jatkossa täysimääräisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Eli jotakin positiivista löytyy. Turvallinen lapsuus ja turvallinen kasvuympäristö ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Silloin tämä on erinomainen uudistus juuri tähän hetkeen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Honkonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä pitkin päivää on keskusteltu tästä hallituksen veropolitiikan linjasta, ja tietysti siitä voi olla monta mieltä. Nostan esille tämän yhteisöveron alennuksen. Ehkä itselleni suurin pettymys tässä nykyisen hallituksen osalta on ollut se, että olisi odottanut, että veropolitiikassa olisi tehty uudistavaa veropolitiikkaa. On kyllä tehty veronalennuksia, joilla varmasti jokin kansantaloudellinen vaikutus on ja kasvuvaikutuskin, mutta sen sijaan se, että olisi tehty kunnianhimoisesti uudistavaa veropolitiikkaa, on nyt valitettavasti jäänyt näkemättä. Esimerkiksi tämä keskustan esittämä yhteisöveron uudistaminen tämän Viron veromallin mukaan on jäänyt tekemättä. Sitä olisimme odottaneet.

Mutta se, mitä minä tässä eniten ehkä ihmettelen, on se, miksi te nyt tämän yhteisöveroalennuksen sijaan ette sitten poistaneet perintö- ja lahjaveroa. Se olisi ollut aidosti vaikuttava, Suomen taloutta uudistava toimi. Se olisi ollut yksi keskeinen ratkaisu siihen isoon ongelmaan, tähän meidän pääomaköyhyyteen, jossa Suomi häviää merkittävästi esimerkiksi muille Pohjoismaille. Nyt kun valtiovarainministeri ei ole paikalla, niin ehkä, pääministeri, voisitte vastata tähän.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027 on vastuullinen ja tulevaisuuteen katsova. Se yhdistää kaksi asiaa, jotka Suomessa ovat liian usein asetettu vastakkain: talouskasvu ja julkisen talouden vahvistaminen. Ensi vuoden budjetissa valtion menot ovat 92,5 miljardia euroa, mutta samalla alijäämä pienenee miljardi euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä osoittaa, että hallituksen määrätietoinen talouspolitiikka tuottaa tulosta. Suomi tarvitsee vakautta, ennustettavuutta ja uskoa tulevaan. Tämä budjetti vastaa juuri siihen tarpeeseen. Se vahvistaa julkista taloutta, tukee talouskasvua ja huolehtii siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja säilyy myös tuleville sukupolville.

Edustaja Tuppurainen luetteli pitkän litanian asioita, jotka heikentävät maatamme. Siellä oli muun muassa rasismi. Pohjanmaan peltolakeuksien laidalta katselleena voin kertoa, että vasemmistohallitus on maallemme haitallinen eikä uutta tämä yhteiskunta kestä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikka on niin oikeistolaista, että sitä ei olla edes yritetty naamioida yhteisiksi talkoiksi. Yhteiskunnan kaikkein varakkaimpien veroalet on rahoitettu leikkaamalla yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta: toimeentulotukea tarvitsevilta, vähävaraisilta perheiltä ja julkisia palveluja käyttäviltä. Me SDP:ssä emme hyväksy näin eriarvoistavaa politiikkaa, eikä mikään talouskasvu tule poistamaan sitä, että keinot ovat olleet räikeän epäoikeudenmukaisia.

Mutta, arvoisa puhemies, se, mikä ei maksa mitään, on yhteiskunnan ilmapiiri. Orpon hallituksen perintö ei ole talouden tasapainottaminen vaan se, että törkypuhe on tullut osaksi valtakunnan politiikkaa. Nollatoleranssi olikin vain kaunista puhetta.

Ja vielä mitä tulee aborttioikeuteen, laki uudistettiin viime hallituskaudella nimenomaan siten, että raskaudenkeskeytykseen riittää naisen oma tahto. Nyt kokonaisuus ollaan sallimassa siten, että jälleen aletaan eritellä abortteja syiden perusteella. Tämä vaarantaa yhdenvertaisen oikeuden terveydenhuollossa. Kysynkin nyt vielä pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] onko hallitus ymmärtänyt, mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa? [Kokoomuksesta: Käsittämätöntä! On aika törkeätä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kokko edellä sanoi, että hallitus on tehnyt miljardien leikkauksia hyvinvointipalveluihin. — Näkyykö edustaja Kokkoa täällä salissa? Ei taida just nyt näkyä. — En tiedä, mistä hyvinvointipalveluista hallitus on tehnyt miljardien leikkauksia. Kun täällä nyt on muita demareita kuitenkin leegio, niin ehkä joku teistä voisi selittää, mistä hyvinvointipalveluista tämä hallitus on tehnyt miljardileikkauksia.

Jos tarkoitetaan sotepalveluita, niin taas kerran pitää kertoa, että ensi vuonna hallitus käyttää sotepalveluihin noin neljä miljardia enemmän — siis vuoden aikana noin neljä miljardia enemmän — kuin käytettiin vuonna 23, joka oli se vuosi, jolloin tämä hallitus aloitti. Siis sen sijaan, että sotesta olisi tehty miljardien leikkauksia, soteen on laitettu miljardeja lisää.

Edustaja Kokko tuli juuri saliin. Sanon vielä uudemman kerran: Ei ole tehty hyvinvointipalveluihin miljardileikkauksia. Jos väitätte, että on, niin kertokaa mistä. Sen sijaan minä kerron teille [Puhemies koputtaa] ja muille, että esimerkiksi sotepalveluihin vuositasolla ensi vuonna l[Puhemies koputtaa] laitetaan neljä miljardia enemmän kuin sinä vuonna, kun hallitus aloitti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! "Näyttää siltä, että tämä on kyllä synkkä päivä kaikille opposition pessimisteille”, näin pääministeri riemuitsi tänään salissa. Samaan aikaan tämän päivän tilastot kertovat seuraavaa: [Antti Kurvisen välihuuto] Itä-Suomessa oli elokuun lopussa 29 875 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 031 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pohjois-Karjalassa lisää työttömiä tuli vuoden takaisesta 361 henkilön verran, ja Pohjois-Savossa työttömyys nousi 251 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden takaisesta Pohjois-Savossa peräti 15 prosenttia. Nuorten alle 25-vuotiaitten työttömien määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa niin, että se on nyt kokonaismäärältään 2 032.

Arvoisa pääministeri, mitä luulette, miltä tämä teidän riemunne tuntuu näistä nuorista työttömistä, mitkä vain lisääntyvät määrällisesti, sekä pitkäaikaistyöttömistä tällä hetkellä? Mitä heille haluatte kertoa juuri nyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikka kotitalouksien keskimääräinen luottamus on alkanut parantua, pienituloisten luottamus on heikointa 30 vuoteen. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta. Eriarvoisuus on kasvanut, asunnottomuus ja ihmisten ylivelkaantuminen ovat kasvussa. Sairastamisen kustannuksia on nostettu, terveyskeskusmaksut tulevat lähes kaksinkertaistumaan tämän hallituskauden aikana. Muitakin sairastamisen kuluja on nostettu rajusti. Suomessa on nyt myös pitkäaikaistyöttömiä enemmän kuin 1990-luvun lamassa. Samalla kun suurituloisimpia on lellitty suurimmilla veronkevennyksillä, te olette korottaneet pienituloisimpiin osuvaa arvonlisäveroa. Tämä hallitus on tehnyt Suomesta eriarvoisemman maan.

Arvoisa pääministeri Orpo, oletteko te kaikkien suomalaisten pääministeri vai [Puhemies koputtaa] ainoastaan hyväosaisten?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun on päivän kuunnellut nyt tätä verotuskeskustelua ja kun te moititte jatkuvasti yhteisöveron alennusta ja kun te moititte ylimpien marginaaliverojen alennusta, niin tulee käsitys, että te elätte yhä edelleen siinä harhassa, että mitä kireämpi on verotus, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Katsotaanpa nyt vaikka Irlantia. Irlannissa yhteisöveroprosentti on 12,5, ja meillä se on vielä 20. Irlannissa yhteisöveron tuotto on viisi kertaa suurempi, siis viisi kertaa suurempi kuin Suomessa. Se on siellä 27,6 miljardia suurempi kuin Suomessa. Me tienasimme 7,1 miljardia ja Irlanti 34,7 miljardia. Hyvä oppositio, toivon nyt, että päivitätte vähän käsitystä yhteisöverosta. Ja toinen on ylimpien marginaaliverojen alennus. Siitä on ihan tutkimusnäyttöä ja Ruotsista todellista näyttöä, että se kustantaa ihan itse itsensä. Joten ei kannata levittää näitä vääriä tietoja. Ja kansantalouskurssille sitten vain tai ekskursio Irlantiin, jos haluatte tutustua tarkemmin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa vaikkapa tähän keskusteluun yhteisöverosta haluaisin nostaa sen, kenelle yhteisöveron alennuksen hyöty lopulta kohdentuu. Oletteko tehneet siitä analyysiä? Suurimpien yhteisöveron maksajien joukossa on merkittäviä finanssialan yrityksiä, ja osa suomalaisyritysten omistuksesta on ulkomailla. Siksi osa veronalennuksen hyödyistä voi omistuksen kautta päätyä Suomen ulkopuolelle, ja tätä analyysiä ehkä en ole tarpeeksi kuullut.

Nyt kun olemme valtioneuvoston kanslian budjettiluokassa, olisin halunnut kysyä tästä isosta uudistuksesta, mikä on tehty. Eli kun ministeriöiden viestinnät on siirretty valtioneuvoston kanslian alle, niin oletteko kuullut, pääministeri, tämän uudistuksen toimeenpanosta, millä tavalla se on mennyt: onko se saanut osakseen jotakin kritiikkiä? Ja näettekö tässä riskejä demokratian kannalta siinä, että esimerkiksi viranomaisviestinnän ja poliittisen viestinnän raja jotenkin hämärtyisi tai poliittista ohjausta tulisi viestintään enemmän? Tällaisia kysymyksiä olisin halunnut kysyä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te sanoitte, pääministeri, aikaisemmin, että ihmisten huolia ja tähän talouteen liittyviä huolia ovat bensan hinta ja sähkön hinta, mutta haluaisin kyllä muistuttaa ja huomauttaa, että te sivuutatte ne paljon suuremmat talouteen liittyvät kriisit, sodat ja ympäristöuhkat. Euroopan metsät palavat, ja te olette tehneet hallituksessa pääosin päästöjä lisääviä vaikutuksia. Te toitte tänne eduskuntaan KAISU-suunnitelman, jossa on teidän vastaus ilmastolain mukaisiin vaatimuksiin, ja niiltä esityksiltä siis puuttui täysin rahoitus. No, nyt kun te olette tässä budjettiriihessä päättäneet teidän budjetista, niin näyttää siltä, että rahoitusta näille teidän itse esittämillenne ilmastotoimille ei vieläkään ole. Sen sijaan te lupaatte täällä lisää bensatukia ja olette nyt esittäneet tätä bensa-alennusta. Jos te olette kiinnostuneet suomalaisten tulevaisuudesta, meidän talouden riskien vähentämisestä ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta, niin te ette jättäisi jälkeenne tällaista päästövelkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä. — Taitaa olla poissa. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itäisen Suomen tulevaisuus nojaa vahvasti investointeihin, minkä vuoksi niitä vauhdittavia toimia tarvitaan ja täytyy viedä eteenpäin päättäväisesti. Se on elintärkeää koko Suomen talouskasvulle. EU:n ja Naton pisimpänä ulkorajana itärajan alueen elinvoima on paitsi talous- myös turvallisuuskysymys koko Euroopan näkökulmasta. Investointien houkuttelu vaarantuu, jos alueen saavutettavuutta ei paranneta, sillä ilman toimivia yhteyksiä ei synny investointeja eikä vientiä. Itäinen Suomi on lähes miljoonan suomalaisen kotiseutu ja vetovoimainen matkailukohde, ja jonka teollisuus ja luonnonvarat luovat uutta talouskasvua. Itäisen Suomen potentiaali tulisi nähdä mahdollisuutena.

Pääministeri, teillä oli itse nimeämänne Itä-Suomen erityisedustaja. Hänen esitystensä toimeenpano on jäänyt vielä näkemättä. Mikä mahtaa olla Itä-Suomi-ohjelman tilanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, tämä on tosiaankin hallituksenne viimeinen budjetti. Sitä varjostavat Euroopan korkein työttömyys sekä ennätyksellinen velka, mutta kasvusta, jokaisesta kasvun rippeestä, olemme äärimmäisen iloisia. Kasvun on kuitenkin oltava kestävää, ja erityisesti kuluttajien luottamusta on vahvistettava. Kuluttajien luottamus vahvistuu sillä, että ihmiset aidosti kokevat olevansa samassa veneessä. Silloin meillä on myöskin yhteinen luottamus.

Eilen julkaistiin ihmisarvobarometri. Se, mistä itse olen erityisen huolissani ja mikä myöskin näissä tuloksissa näkyi: suomalaiset kokevat syvästi, että meillä on ihmisarvovaje. Ihmisarvo ei toteudu tavalla, jolla sen tulisi tässä maassa toteutua. Arvoisa pääministeri, onko tämä lopulta se kaikista surullisin perintö, jonka olette jättämässä ennen kaikkea tuleville sukupolville? [Ben Zyskowicz: Oletteko nähneet vastaavaa tutkimusta aikaisemmin? — Inka Hopsun välihuuto — Ben Zyskowiczin välihuuto — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ne tulokset ovat hyvin huolestuttavia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä on poissa. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt vaikuttavia kasvutoimia ja sopeuttanut valtiontaloutta historiallisen paljon. Urakka on suuri, ja sitä on jatkettava seuraavalla vaalikaudella. Mutta mikä on erittäin arvokasta: ne arvovalinnat, joita jo hallitusneuvotteluissa teimme. Perusopetus, Suomen tulevaisuus, tehdään peruskouluissa. 200 miljoonaa euroa, lisää tunteja lukemiseen ja laskemiseen, oppimisen tuki on uudistettu, tasa-arvoraha on vakinaistettu, kouluihin on tuotu työrauhaa kännykkäkielloilla — toimia, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Peruskoulun kehittämistä täytyy jatkaa, se on tärkeää. Siellä tehdään Suomen tulevaisuus.

Omalääkärimalli, omahoitajamalli, omatiimimalli — sitä yritettiin. Asia jäi mappi ö:hön ministeri Lindénin aikana. [Aki Lindén pyytää vastauspuheenvuoroa] Nyt se etenee jokaisella hyvinvointialueella. Kehittämistyö on käynnissä, ja 40 miljoonaa euroa panostettiin siihen, että sitä työtä voidaan jatkaa. Ja se naisten terveysstrategia, josta täällä jo mainittiin: teemme työtä sen eteen, että siinä tilanteessa, mikä terveydenhuollossa on, jossa naisten terveyttä on tutkittu vähemmän ja siitä tiedetään vähemmän, naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia tässä asiassa.

Kiitos tästä työstä pääministeri Orpolle. [Puhemies koputtaa] Perusasioiden täytyy olla kunnossa, vaikka taloutta tasapainotetaan. Se on kokoomuksen tahto ja viesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kuittaan lyhyesti tämän omalääkäriasian: Ollessani ministerinä teetin omalääkäriselvityksen, joka kilpailutettiin ulkopuolisesti. Sen tekivät Oulun yliopiston yleislääketieteen tutkijat, ja sen nimi oli Omalääkäri 2.0. Se ilmestyi elokuussa 22. Kolme vuotta kului sitten seuraavalta hallitukselta, että se lähti tätä käynnistämään, mutta hyvä, että lähti, ja nyt on jaossa se 40 miljoonaa.

Kun tässä on vielä 35 sekuntia jäljellä, niin haluan tähän verokeskusteluun osallistua: Katsoin tätä meidän talousarviokirjaa, joka minulla oli viikonloppulukemisena myös, ja meillähän tässä 92 ja puolen miljardin budjetissa on 69 miljardia verotuloja. Sitten meillä on sekalaisia tuloja kahdeksan miljardia ja korkotuloja kaksi miljardia, ja sitten me otamme uutta velkaa 12,3 miljardia. Jokainen ymmärtää, että niin paljon me emme pysty valtion menoja leikkaamaan ja vähentämään, että se 69 miljardia valtion veroja riittäisi kattamaan. Kyllä me tarvitsemme tässä monta vuotta kestävässä sopeutumishankkeessa sekä lisää verotuloja että sitten menojen sopeutusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian ja sitä johtavan pääministerin tehtävä on kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria — näin täällä budjettikirjassa sanotaan — ja on varmaan kiistatonta, että toimintakulttuuri on muuttunut, kielenkäyttö on muuttunut karkeammaksi ja käytöstavat ovat rapautuneet. Se on suuri huoli, ja pääministeri, teillä on tässä myös vastuu. On aivan välttämätöntä puuttua kaikkeen rasistiseen vihapuheeseen. Suomessa jokaisen on voitava elää turvassa riippumatta ihonväristä tai riippumatta uskonnosta, ja pääministeri, se tarvitsee suojakseen jonkun, joka luo sitä ilmapiiriä ja puuttuu rasistiseen vihan lietsontaan.

Kun te olette itse todennut, että jos yhdenvertaisuutta ei kunnioiteta, niin siitä on tultava seuraamuksia tai kysymys on hallituksenne toimintakyvystä, ja kun nyt on esitetty puheenvuoro, ettei esimerkiksi afgaanimuslimilla olisi oikeutta toimia valtiollisessa virassa, niin pääministeri, mitä seuraamuksia tästä tuli, [Puhemies koputtaa] vai onko teidän sietorajanne yksinkertaisesti siirtynyt, ja mitä seuraamuksia sillä olisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt vaikka tuosta viestinnän uudistuksesta — tärkeä aihe: Kun uudistusta aloitettiin, muistaakseni valtioneuvoston palveluksessa oli 162 viestijää erilaisilla titteleillä eri ministeriöissä, ja yhteistä koordinaatiota tai ennen kaikkea resurssien järkevää käyttöä ei tehty riittävällä tavalla. Tämä on ehdottoman järkevä. Edelleenkin jokaisessa ministeriössä säilyvät omat viestijät, mutta tätä resurssia käytetään yhdensuuntaisesti. On aivan älytön ajatus, että me tehtäisiin jotain sensuuria tässä — mielestäni se on naurettava väite. Uskon, että tästä tulee parempi. 162:sta voidaan tiivistää varmasti pienempään väkimäärään ja samaan aikaan jopa parantaa meidän viestinnän laatua. Tämä työ on alussa, tämä uusi organisaatio aloitti 1.7., ja uskon, että siitä tulee ihan hyvä.

Sitten edelleen tähän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykseen: Se, mikä minusta jää tässä keskustelussa huomaamatta, on ne 60 toimenpidettä, jotka ovat sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman mukaisia ja joita viedään määrätietoisesti eteenpäin ja joilla on laajat vaikutukset tähän yhteiskuntaan. Se ei tietenkään estä jotain puhumasta törkeyksiä. Silloin pitää mennä jokaisen itseensä, joka rikkoo näitä, ja mitä tulee tähän kysymykseen, niin eduskuntaryhmät ovat tässä tapauksessa käsitelleet tämän asian ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä on osaltaan asian käsitellyt.

Mitä tulee tähän edustaja Razmyarin nostamaan ihmisarvobarometriin, niin se oli hyvä nosto. Se oli ensimmäinen laatuaan, Diakonissalaitoksen teettämä tutkimus, joka selvitti suomalaisten näkemyksiä ihmisarvon toteutumisesta yhteiskunnassa. Minusta on aivan erinomainen asia, että tätä selvitetään. Vertailu nähdään sitten myöhemmin, kun näitä tehdään lisää. Tavoite on varmasti hyvä.

Sitten edelleen tähän aborttikysymykseen: Eikö siis opposition mielestä ole oikein, että keskenmenon kärsineen naisen ei tarvitse maksaa tarvitsemistaan toimenpiteistä? [Tytti Tuppurainen: Siitä ei ole kysymys!] Ja eikö se ole reilua, että jos on pahimmillaan jopa hengenvaarallinen kohdunulkoinen raskaus ja se keskeytetään, niin ei lähetetä laskua perään? [Helena Marttila: Millä hinnalla?] Minusta on ikävää, että te vääristelette tätä asiaa ja pelottelette ja annatte väärää tietoa. [Tytti Tuppurainen: Mitä väärää tietoa?] Eli aborttioikeus on pyhä asia. Se on naisten oikeus omaan kehoonsa. Me emme ole tekemässä muutosta. Kyse on poliklinikkamaksuista. Joten antaa tämän asian nyt oikeasti olla. [Välihuutoja]

No, sitten mennään tähän yhteisöverokysymykseen. [Puhemies koputtaa] — Kiitos. — SDP oli hallituksessa, kun me laskimme yhteisöveroa neljä ja puoli prosenttiyksikköä, ja se tuli suurempina verotuottoina takaisin. [Ben Zyskowicz: Tuli Urpilaiselle kalliiksi!] Aivan sama perusajatus tässä on edelleen. Tästä on paljon tutkimustietoa, jossa löytyy puolesta ja vastaan argumentteja. Me uskomme siihen, että alempi verokanta yritystoiminnalle tuo enemmän yritysverojen tuottoja ja tuo enemmän investointeja, ja sitähän me tässä haetaan. Miksi me emme toteuttaneet sen sijaan perintöveron poistoa? Valtiovarainministeriö on se, joka laskee näitä vaikutusarvioita, ja siinä ei päästy samanlaisiin tulovaikutuksiin heidän laskelmissaan, mikä olisi mahdollistanut sen, ja toisaalta myöskään hallitus ei ollut täysin yksimielinen asioiden tärkeysjärjestyksestä. Tämä on hyvä päätös, ja puolustamme tätä, ja väitän, että nyt nähtävässä investointibuumissa Suomeen ja yritysten investoinneissa laajasti näkyvät myöskin nämä yhteisöveron keventämispäätökset jo nyt. Siksi olisi erittäin vahingollista lähteä perumaan tätä ja käytännössä kiristää yritysten verotusta.

Tämä Itä-Suomi-kysymys: Kyllä, meillä on Itä-Suomi-työryhmä, Itä-Suomi-ohjelma ja erityisedustaja Broman. Näistä asioista todella monet ovat menneet maaliin, niin kuin itäsuomalaiset ovat itsekin todenneet — maakuntalennot, yhteyksien parantaminen, koulutuspaikat. Nyt tehdään selvitystä turismin ja matkailun edistämisestä, kantaverkon vahvistaminen Itä-Suomeen — lukemattomia kysymyksiä edistetään. Ja niin toivoisin, että Pohjois-Karjala tekee fiksun ratkaisun ja toteuttaa Palokin koskien vapauttamisen. Se olisi mahtava elinvoima- ja luonto- ja ympäristöteko.

Mitä tulee hallituksen ilmastopolitiikkaan, niin se, mitä tällä hetkellä tapahtuu, on se, että Suomessa päästöt vähenevät erittäin nopeasti ja Suomi siirtyy kohti sähköistä, päästötöntä yhteiskuntaa. Se, missä ne isoimmat ongelmat ovat, on maankäyttösektorilla, ja minusta on nyt erittäin tärkeää, että me selvitämme tieteellisesti, mikä se meidän nielujemme todellinen koko on, ennen kuin rynnätään tekemään politiikkatoimenpiteistä johtopäätöksiä. — Jatkan seuraavissa vastauksissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Jatkamme debattia. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistan, kun pääministeri Orpo sanoi, että keltään ei vaadita kohtuuttomia, silloin kun tämä hallitus aloitti. Meillä on kuitenkin tullut lapsiperheköyhyyttä ja köyhyyttä aika paljon tämän hallituskauden aikana. Työttömyys on kasvanut todella voimakkaasti. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, joka on nyt 143 000, on kasvanut 46 500:lla kahdessa vuodessa. Nämä ihmiset ovat varmasti aika isossa hädässä. He miettivät, millä maksavat ruokalaskun ja näin poispäin. Tämä tilanne on haastava. Kun katsotaan nyt sitten, että politiikan seuraukset ovat tällaisia, niin kysyisin sitä, osaako hallitus rakentaa luottamusta tulevaan ja vastata näiden ihmisten hätään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pakko palata vielä tähän aborttikeskusteluun näin lääkärinä ja naisena. Se aiheutti aika lailla hätäännystä eilen, ja jouduin vastaamaan monet kerrat siihen kysymykseen, että mistä oikeasti on kysymys. Mehän puhutaan siis onneksi kuitenkin hyvin marginaalisesta määrästä: 10 000 aborttia, joista 100 on näitä maksullisia, missä joudutaan toimenpiteeseen. On todellakin valitettavaa, että tässä keskustelussa jätettiin kertomatta ne hyvät asiat eli se, että synnytykseen ja siihen liittyviin komplikaatioihin sekä keskenmenoon ja siihen liittyviin komplikaatioihin ei enää tule toimenpidemaksua.

Minä olen ihan samaa mieltä tästä aborttiasiasta. Periaatteessa hallitus on konsensus, jossa tehdään yhdessä päätöksiä. Toisaalta olen nyt kuullut, että meidän kokoomuslainen pormestarimme Daniel Sazonov on ilmoittanut, että näiden muutamien Helsingissä tapahtuvien tulisi olla maksuttomia.

Näin tämä politiikka menee, [Puhemies koputtaa] ja onneksi nämä hyvät asiat, jotka jätettiin kertomatta, [Puhemies koputtaa] ovat oikeasti hyviä asioita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin suositella pääministeri Orpolle lukemista. Nimittäin Simone de Beauvoirin kirjassa Toinen sukupuoli vuodelta 1949 on pätkä aborttioikeudesta, siitä, miten tästä aiheesta kamppailtiin ennen 50-lukua. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Se on järkyttävää, koska edelleen nämä kamppailut toistavat sitä ihan samaa kaavaa — aivan sama keskustelu käydään vuosikymmen toisensa jälkeen. Se, miten paljon me olemme joutuneet kamppailemaan omien kehollisten oikeuksiemme puolesta, on yksi osa tätä kysymystä, mistä me nyt puhumme. Tämä on erittäin sensitiivinen asia, ja sellaisena sitä tulisi myös käsitellä.

Nyt jatkossa muista kuin terveydellisistä syistä tehtävät kirurgiset abortit ovat kalliimpia. Tämä on pieni osa aborteista, mutta tämä on erittäin periaatteellinen kysymys. Ja minä ihmettelen, [Puhemies koputtaa] että pääministeri vetoaa oppositioon, että näin perustavanlaatuisesta kysymyksestä ei käytäisi poliittista vääntöä, kun hallituksen sisällä [Puhemies koputtaa] nimenomaan tästä periaatteellisesta syystä on käyty mediatietojen mukaan erittäin poliittista vääntöä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Haluatte aborttisodan tännekin, vaikka siihen ei ole mitään syytä! — Hälinää] — Edustaja Valtolalla on nyt puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Yhteisöverosta: Yhteisöveron alentamisessa 20 prosentista 18 prosenttiin on kyse ennen kaikkea työpaikoista ja myös työntekijöiden palkoista. Kun yritykselle jää enemmän tuloksestaan, sillä on enemmän mahdollisuuksia investoida, kasvattaa tuotantoa ja palkata uusia työntekijöitä, ja kun investointi syntyy Suomeen eikä kilpailijamaihin, myös sen synnyttämät työpaikat syntyvät tänne Suomeen.

On hyvä muistaa, etteivät yhteisöveroja maksa vain suuret pörssiyhtiöt, niin kuin täällä väitetään. Merkittävä osa yhteisöveroista kertyy suomalaisilta pk-yrityksiltä. Juuri niiden päätös palkata yksi, kaksi tai kymmenen uutta työntekijää ratkaisee lopulta Suomen työllisyyden suunnan. Esimerkiksi EK:n tilastot näyttävät hyvin tätä, mihin työpaikat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet.

Oppositio kutsuu veronalennusta lahjaksi yritykselle, mutta minä kysyn, kenelle uusi työpaikka on lahja: sille yritykselle vai sille suomalaiselle, joka pääsee töihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, Helsingin kokoomuslainen pormestari todella hoiti tämän aborttioikeuden tasapuolisen toteuttamisen teitä hallitusta paremmin eli lupasi, ettei erilaisten aborttien välille kasvateta juopaa. Kyseessä on siis vain 100 henkilöä vuodessa, eli tämä ei todellakaan ole talouskysymys vaan poliittinen erimielisyys hallituksen sisällä.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä talouden vahvistamisen täytyy toteuttaa kahta tavoitetta: se tulee toteuttaa ympäristön asettamien raamien sisällä ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta toteuttaen. Sopeutuksilla ei saa syödä tulevan menestyksen mahdollisuuksia. Siksi esimerkiksi koulutusta kannattaa suojella leikkauksilta. Koulutuksesta ja työllisyydestä pudonneiden nuorten mahdollisuudet kuntouttavaan työtoimintaan, sosiaaliseen kuntoutukseen ja työpajoihin pitäisi turvata. [Puhemies koputtaa] Nuorisotakuussa nuorille luvataan pääsy palveluiden piiriin kolmessa kuukaudessa. Kuinka olette omasta mielestänne [Puhemies koputtaa] onnistuneet tässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on uskallettava puhua myös niistä hyvistäkin asioista. Omalta osaltani voin sanoa, että Vitostien remontti näyttää hyvälle ja tuntuu hyvälle. Asfaltti loiskuu, tykkään siitä. Kaivurit kuokkivat, tykkään siitä. Moottorit möyryävät, tykkään siitä. Sora soljuu, tykkään siitä. Ei ole enää kinttupolkuja, vaan oikeasti Vitostie on meidän alueen käyntikortti. Viimeinkin tämä haave on toteutunut siellä, ja nyt tätä Vitostietä laitetaan kuntoon. Tämä hallitus on saanut sen aikaiseksi, ja se on ollut erittäin merkittävä asia meidän alueelle Itä-Suomessa. Sitä ei ole aikaisemmin saatu, vaan nyt tämä remontti on käynnissä, ja se on tosi hieno asia.

Yrittäjyydestä sen verran, että olen tavannut yrittäjiä tässä syksyn mittaan ja kesän aikana, ja he kaikki sanovat, että he haluavat varmistaa yrittäjyyden sillä tavalla, että veroja ei kiristettäisi. Nimenomaan nämä veronkiristykset ovat heille hirveän pahaa myrkkyä, ja jos yrityksiä ei ole, niin eihän ole työntekijöille töitä. Se on semmoinen vähän niin kuin kierre, mikä jatkuu ja jatkuu. Kun on yrittäjiä, on töitä ja asiat jatkuvat [Puhemies koputtaa] eteenpäin hyvään suuntaan. Pitää vain pitää ne pyörät pyörimässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hemmilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan innoittamana otan tämän puheenvuoron, kun minäkin haluaisin tässä vähän positiivisen kautta käydä näihin asioihin.

Yksi on tämä, josta jo edustaja Lindén aikaisemmin tässä puhui: talouden näkymät. Kun tässä budjettiesityksessä arvioidaan, että tämän vuoden talouskasvu olisi 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8, niin minä kyllä olen huomattavasti optimistisempi. Sanoisin, että minun arvioni mukaan tämän vuoden talouskasvu on varmasti kaksi prosenttia ja ensi vuonna reilusti yli kaksi prosenttia, elleivät sitten tässä ympäristötekijät, millä viittaan vähän kansainväliseen politiikkaan, romuta tätä. Sitä paitsi, jos talous kasvaa nyt vaikka prosentin enemmän kuin on arvioitu, myöskin ne edustaja Lindénin mainitsemat verotulot kasvavat sitten enemmän kuin miljardilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, kautenne alussa lupasitte, ettei kenenkään tarvitse kärsiä kohtuuttomasti, mutta juuri näin on käynyt samalla, kun varakkaat voivat entistä paremmin. Tämä hajottaa kansakuntaa, ei yhdistä sitä.

Samaan aikaan avoin syrjintä on alkanut muuttua yhteiskunnassa arkipäiväiseksi, ja siitä on syytä kantaa huolta. Pääministeri, esimerkki arjen elämästä: jos perheessä esimerkiksi lapsi toimii jatkuvasti väärin ja häntä torutaan kerta toisensa jälkeen, hän saattaa oppia, ettei aitoja seurauksia tule, ja saa samalla aikuiselta hiljaisen hyväksynnän jatkaa toimintaa. Nämä ovat aivan perusasioita. Pääministeri, kysyn teiltä: oletteko huolissanne nykykehityksestä? Olette itse esimerkiksi esittänyt monesti ultimaatumin, mutta vastauksestanne saa käsityksen, ettei se enää ole voimassa. Ymmärrättekö, mitä se merkitsee, ja oletteko antanut sen suhteen periksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan itsekin vielä näihin talouden ennusteisiin. Täällä on käytetty oikein hyviä, rohkaisevia puheenvuoroja siitä, että tässähän meillä kaikki edellytykset olisivat sille, että talous itse asiassa saattaisi kasvaa Suomessa tulevina vuosina vielä entistä kovempaa tahtia. Mutta valitettavasti, niin kuin me voimme tästä budjettikirjan liitteenä olevasta valtiovarainministeriön ennusteesta lukea, itse asiassa tämä ennustehan päätyy siihen lopputulokseen, että talouskasvuhan sen ensi vuoden jälkeen hidastuu, mihin tietenkin varmasti vaikuttavat ne tekijät, jotka tällä hetkellä meidän toimintaympäristöä haastavat.

Tästä tuleekin sitten mieleeni kysymys: Ihan ymmärrettävästi hallitus on nyt kaikin keinoin tarttunut tähän oljenkorteen, että omilla toimenpiteillään talous nyt kasvaa todella nopeasti. Jos nyt näin on, että nämä kaikki johtuvat teidän toimenpiteistänne, niin minkä takia, arvoisa pääministeri, valtiovarainministeriö ennustaa, että itse asiassa nämä teidän toimenpiteenne johtavat siihen, että talouskasvu kääntyykin heikkenemään päin ennustejaksolla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tuloveron kevennyksistä joku sana. Työnteon pitää aina kannattaa. Siksi on hyvä, että verotus pysyy oikeasuhtaisena ja että pieni- ja keskituloisille jää ensi vuonna enemmän omia rahoja käyttöönsä. Suomessa veroaste on jo yksi maailman korkeimpia, joten taloutta ei vahvisteta kiristämällä työn verotusta. Jos näin olisi, emme nyt painisi vaikeiden päätösten kanssa.

Meidän kantamme on selvä: kannustamme työntekoon, ahkeruuteen, yrittämiseen ja kasvuun. Mikä on opposition linja tässä asiassa?

Ja tiedoksi kaikille, että en kannata sosialismia. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tuo oli tärkeä muistutus, joku olisi voinut epäillä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suuri valiokunta teki keväällä ehkä edustaja Päivärinnan sanojen mukaillen opintomatkan Irlantiin, ja kyllä siellä selvisi se, että tämän yritysverotuksen ohella ehkä suurempia kilpailuvaltteja Irlannille on heidän yhteytensä anglosaksiseen maailmaan, englannin kieli ja ennen kaikkea brexitin jälkeen tapahtunut muutos, jossa Irlanti — eikä enää Britannia — on monelle kansainväliselle yritykselle avain Euroopan markkinoille.

Mutta tästä Eurooppa-teemasta lisää. Arvoisa pääministeri, te kirjoititte Politico-lehdessä hyvän kirjoituksen muun muassa Tanskan pääministerin ja Saksan liittokanslerin kanssa erityisesti EU:n tulevan vuoden rahoituksesta ja siitä neuvotteluista. Erityisesti toivotte panostuksia, aivan oikein, puolustukseen, turvallisuuteen ja kilpailukyvyn lisäämiseen unionissa. Voin yhtyä siihen näkökulmaan, että tietysti olisi hyvä, että nykyisellä rahalla saataisiin enemmän aikaiseksi. Mutta ehkä se, mikä siinä kirjoituksessa jää ainakin itseäni hieman mietityttämään, on tämä: jos nyt toivotaan, että se EU:n budjetti pidetään nykyisellään, mutta toivotaan vahvempia panostuksia tulevaan puolustukseen, [Puhemies koputtaa] turvallisuuteen ja kilpailukykyyn, niin mistä te olette sieltä EU-budjetin sisältä sitten [Puhemies koputtaa] kiristämässä niitä menoja, jos sen budjetin kokonaisraamit eivät saa kasvaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä pääministeriltä EU-budjettineuvotteluista. Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta äärimmäisen keskeinen kysymys on NSPA, pohjoisten ja itäisten harvaan asuttujen alueitten erityisrahoitus. Eduskunnan kannoissa on hyvin laitettu sinne, että se on Suomella neuvotteluprioriteettina. Nyt erittäin tärkeää on, että kun Suomi niitä neuvotteluita siellä käy, niin tätä myös nimenomaan ajetaan siellä, koska eduskunnan kannoissa on aika paljon erilaisia prioriteetteja ja eduskunnassahan meillä ei ole näkyvyyttä siihen, mitä siellä käytännössä edistetään. Tästä kysyisin pääministeriltä: miten te olette tätä NSPA-rahoitusta edistäneet?

Haluan vielä todeta sen, että tämä on erittäin tärkeä rahoitus Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittämiselle, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle, elinkeinokehittämiselle, ja jos nämä rahoitukset nyt menetetään, niin niitä ei tulla enää ikinä saamaan takaisin. Se on erittäin iso aluekehityksellinen isku, joten kannustan pääministeriä ja teidän esikuntaanne erittäin voimakkaasti käymään näitä neuvotteluita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, kolme minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu taiteen ja kulttuurin ja koulutuksen asioita. Todellakin teimme työvoiton ja Taidetestaajien rahoitus otettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitukseen ensi vuoden budjettiin. Se on niin sanottu siltarahoitus. Tiedetään, että Taidetestaajat kerää täältä laajaa tukea eri eduskuntaryhmistä laidasta laitaan, ja toivotaan, että Taidetestaajien tulevaisuus sitten ensi kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa saa pidemmän kaaren. Eli tällä hetkellä rahoitus on sinne kevääseen 28 asti. Tätähän on aikaisemmin rahoitettu erilaisten säätiöiden ja eduskunnan joululahjavarojen kautta.

Sitten, arvoisa puhemies, Suomen talous on tosiaan viimein kääntynyt vahvaan kasvuun. Tämä on toivottavasti yhteinen ilonaihe, ja se on myös osoitus siitä, että Orpon hallituksen politiikka ja resepti ovat olleet oikeita. On tärkeää, että tästä kasvusta saadaan jatkuvaa.

Tässä on tuotu esiin pitkin vuotta, mutta myös äsken keskustelussa, että hallitus on koulutuksesta säästänyt. Olemme kertaluontoisesti koulutuksesta säästäneet, mutta toisin kuin oppositio väittää, me emme ole leikanneet korkeakoulutuksesta kokonaismäärällisesti. Me olemme vuoden 23 lukuihin verrattuna, jos niitä vertaa ensi vuoden budjettiin, yli 450 miljoonaa euroa kohdistaneet korkeakoulutukseen enemmän rahoitusta. Tästä esimerkiksi yksi merkittävä viimeaikainen rahoitus on opintoseteli ja aloituspaikat sekä kasvun aloille että hakupainealoille. Yksi merkittävä lisäys ensi vuoden budjettiin on se, että jokaiselle korkeakoululle tulee tutkimukseen ja kehitykseen oma lisäys, ja se on yli 50 miljoonaa euroa. Se on 54 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi on historiallisen suuret investoinnit, jotka noudattavat parlamentaarista linjausta viime kaudelta. Olemme lisänneet miljardi euroa julkisiin t&k-panostuksiin, ja niistä tietenkin suurin osa kohdistuu Business Finlandin ja Suomen Akatemian myöntövaltuuksiin. Suomen Akatemia totesikin, että suomalaisen huippututkimuksen rahoitus on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin.

Korkeakoulujen rahoituksesta on vielä todettava se, että ammattikorkeakoulujen suora valtionrahoitus on ensimmäistä kertaa tällä kaudella noussut yli miljardin euron ja se pysyy siellä koko kauden ajan. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Järjestöjen rahoituksesta leikataan jälleen, mutta järjestöt eivät ole vain meno valtion budjetissa. Ne tekevät valtavan määrän ennaltaehkäisevää työtä, tarjoavat vertaistukea, kohtaamisia, neuvontaa ja apua silloin, kun ihminen ei vielä tarvitse raskaita julkisia palveluja. Kun tämä työ vähenee, ongelmat eivät katoa. Ne voivat siirtyä myöhemmäksi ja tulla silloin paljon kalliimmaksi. Samaan aikaan hyvinvointialueiden palveluihin kohdistuu säästöpaineita ja asiakasmaksuja korotetaan.

Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: onko näiden järjestöleikkausten vaikutuksia arvioitu myös niiden kustannusten näkökulmasta, joita voi syntyä myöhemmin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jos ennaltaehkäisevä työ heikkenee? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin rasismissa kuin aborttikysymyksessä on kyse siitä, mistä kokoomus ja oikeistolaiset liberaalit ovat valmiita joustamaan vain, jotta pääsevät tekemään oikeistolaista talouspolitiikkaa. Vaaditaanko seuraamuksia rasistisista puheista? Ollaanko valmiita tinkimään naisten oikeuksista?

Uusi aborttilaki tuli voimaan syksyllä 2023. Sosiaalisten syiden piti jäädä sen myötä historiaan, mutta nyt kokoomus on sallimassa sen, että ne palaavat ikään kuin takaportin kautta terveydenhuoltoon ja asiakasmaksujen määrittelyyn. Oikeuksia ei viedä rytinällä yhdessä yössä vaan hiljaa hivuttamalla. Arvoisa pääministeri, ymmärrättekö, kuinka perustavanlaatuisesta asiasta tässä on kyse?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro pääministerille, kaksi minuuttia. Sen jälkeen siirrymme puhujalistalle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen: Ymmärrän, ja se on hyvin periaatteellinen kysymys myöskin itselleni. Katson, että tässä asiassa ei ole tapahtunut mitään dramaattista, ja siitä pidetään tässä maassa huolta yhdessä.

Edustaja Kari kysyi aikaisemmin puolustusmäärärahoista. Kyllä puolustusministeriön momentti kasvaa muistaakseni noin 600 miljoonalla pitäen sisällään alvimenot, kun alvitkin pitää maksaa. Mutta iso asia on se, että me olemme antaneet erittäin paljon tilausvaltuuksia, kun ne prosessit ovat niin pitkiä. Itse toimintamenot eivät kasva nyt samaan tahtiin, mutta on tärkeätä saada nämä tärkeät tilaukset ja kehitystyöt liittyen droneihin ja muihin suorituskykyihin, mitä tarvitaan.

Edustaja Räsänen, kyllä se pessimismi sieltä löytyy, eli jos ennustetaan ensi vuodelle 1,8 ja seuraavalle 1,5, niin onhan siinä ongelma. Se on hyvin tyypillistä. Se ei mitenkään yllättänyt, hieman jopa nauratti. Mutta keskimääräinen talouden kasvu on ollut 0,8 prosenttiyksikköä 2010—2025, eli siinä katsannossa tämä on voimakasta talouden kasvua. Haluan olla samaa mieltä edustaja Hemmilän kanssa siitä, että meillä on kaikki edellytykset vielä nopeampaan talouden kasvuun, jos toimintaympäristö pysyy meille vakaana.

Sitten vielä EU-vaikuttamiseen: Kyllä, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki on kaikissa meidän keskusteluissa ja kaikissa papereissa mukana. Minä olen käynyt viimeksi viikko sitten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Costan kanssa vielä erikseen keskustelua tästä aiheesta, koska se on meidän spesiaalijuttu. Se on määritelty meidän liittymisasiakirjoissa, ja siitä kukaan muu ei pidä huolta kuin me. Se on meille hyvin tärkeä asia, ja se pitää pystyä ratkaisemaan.

Sitten edustaja Kokolle: Me emme siis aja nykytasoa. Se löytyy ihan siis eduskunnassakin hyväksytyistä kannoista. Me ymmärretään, että maksuja ja tarpeita on, ja ollaan valmiita maksamaan niin sanotusti jonkun verran enemmän, mutta nettomaksajina meidän pitää katsoa, että se pysyy kohtuudessa. Siis jonkun verran enemmän: kun otetaan vaikka siitä 600 miljardista lisäeurosta nyt vähintään puolet pois, niin sitten ollaan jo ihan eri tontilla.

Sitten meidän pitää tehdä menojen priorisointia. Siis meillä Itä-Suomen osalta tietenkin koheesiokin on tärkeää, mutta Euroopan unioni on jo kymmeniä vuosia tehnyt koheesiopolitiikkaa, ja mielestäni nyt on aika siirtyä monien maiden osalta jo seuraavaan vaiheeseen. Itä-Suomesta meidän pitää huolehtia erikseen, koska tämä on uusi tilanne. Venäjän hyökkäyssodasta kärsivät itäisen Suomen alueet tarvitsevat oman tukensa, ja sen eteen tehdään myöskin töitä koko ajan.

Kiitos tästä keskustelusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, pääministeri. — Sitten siirrymme puhujalistalle. — Edustaja Hemmilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on todellakin valtion vuoden 27 talousarvioesitys, ja äsken käytiin reilun 4,5 tunnin mittainen erinomaisen hyvä debatti. Kun arvioimme tätä esitystä ja maamme tulevaisuutta, meidän on uskallettava katsoa rehellisesti tosiasioita suoraan silmiin. Valtiontaloutemme pitkään jatkunut epätasapaino, vuodesta 2020 alkanut epätasapaino, vaatii meiltä päättäjiltä nyt sellaista vastuullisuutta, jota tämän salin ainakaan vasemmalla laidalla ei ole liikaa nähty. Velaksi elämisen ja jatkuvan velkaantumisen kierre on katkaistava, sillä emme voi rakentaa Suomen tulevaisuutta pelkkien katteettomien lupauksien varaan. Syömme nyt lastemme ja lastenlastemme pöydässä. Jo lähitulevaisuudessa yksi kaikkein keskeisimmistä ja tehokkaimmista keinoista valtiontalouden tasapainottamiseksi on julkisen hallinnon tuntuva ja rohkea keventäminen. Suomalainen yhteiskunta on vuosikymmenten saatossa rakentanut itselleen hallintokoneiston, joka on paisunut aivan liian raskaaksi. Me olemme säädelleet, pykälöineet, virastoittaneet ja luoneet sellaisia raportointivelvollisuuksia, jotka eivät enää millään tavalla palvele tavallisen kansalaisen, yrittäjän tai ylipäätään veronmaksajan etua. Päinvastoin, tämä byrokratia toimii pelkkänä jarruna taloudelliselle toimeliaisuudelle, työnteolle ja yrittäjyydelle.

Herra puhemies! Meidän on purettava turhaa sääntelyä ja leikattava julkista hallintoa rankalla kädellä. Karsimalla päällekkäisiä rakenteita ja tehottomia virastoja me emme ainoastaan saavuta merkittäviä, miljardiluokan säästöjä valtiontalouteen, vaan samalla vapautamme suomalaiset yritykset ja työntekijät tekemään sitä, mikä maatamme parhaiten kannattelee: tuottavaa työtä. Talouden välttämätön sopeuttaminen on kohdistettava hallintoon, ei suomalaisten arjen ja peruspalveluiden tai yhteiskunnan elinvoiman edellytyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä on kuitenkin osa-alueita, joissa säästöt ja määrärahojen puute iskevät suoraan maamme kriittisiin menestystekijöihin. Haluan nostaa esille kokonaisuuden, joka koskettaa lähes kaikkia suomalaisia. Se on liikenneinfrastruktuurimme tila ja ennen kaikkea haja-asutusalueiden tiestö. Toimivat liikenneyhteydet ovat koko Suomen elinvoiman, teollisuuden kilpailukyvyn ja hyvinvointimme perusedellytys. Tällä hetkellä maaseudun tiestön korjausvelka on kasvanut mittasuhteisiin, joiden vuoksi haja-asutusalueilla ollaan jo aivan liian suurissa ongelmissa. Erityisen ratkaisevassa asemassa ovat yksityistiet, joita maassamme on yli 300 000 kilometriä. Nämä tiet muodostavat Suomen tiestön ehdottoman enemmistön, eivätkä ne suinkaan ole mitään vähäpätöisiä mökkipolkuja. Tämä valtava yksityistieverkosto on kansallisen huoltovarmuutemme, maataloutemme, elintarvikehuoltomme ja puuhuoltomme elintärkeä verisuonisto. Jos maaseudun tuotteet, raakapuu ja elintarvikkeet eivät pääse liikkumaan alkulähteiltään eteenpäin jalostukseen ja kuluttajille, koko maan taloudellinen ja yhteiskunnallinen huoltovarmuus vaarantuu vakavasti.

Herra puhemies! Meidän on siirrettävä painopiste virkakoneiston ruokkimisesta sinne, missä todellinen suomalainen lisäarvo tuotetaan. Me emme voi enää katsoa vierestä, kun valtionhallinto paisuu, mutta kun kevennämme julkista hallintoa, karsimme turhat sääntelytehtävät. Virastoistamme saamme ne miljoonat, joilla koko Suomen elinvoima pelastetaan. Suomi nousee vain työllä, yrittäjyydellä ja vahvalla osaamisella, ei hallintoa paisuttamalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on tehty poikkeuksellisen vaikeassa maailmantilanteessa ja suomalaista talousympäristöä koettelevassa suhdanteessa. Kun valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla on sorvattu tätä esitystä, pohjalla on ollut yksi kirkas ja tinkimätön päämäärä: Suomen suunnan kääntäminen, julkisen talouden pelastaminen ja suomalaisen työn sekä yrittäjyyden edellytysten turvaaminen.

Kun tänään täällä olen saanut kuunnella useamman tunnin tätä välillä värikästäkin keskustelua, myöskin rakentavaa, niin valitettavasti opposition arvostelu on mielestäni ontunut pahasti. Sen perustelut kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Toisaalta oppositio syyttää hallitusta karsimisesta ja liian rajuista säästöistä, toisaalta oppositio taas ikään kuin teeskentelee olevansa huolissaan velkaantumisesta ja väittää, että hallitus ottaa välivuoden talouden tasapainottamisesta. Tämä on opposition talouspopulismia parhaimmillaan. Kun hallitus säästää, sieltä kuuluu, että hyvinvointivaltio romutetaan. Kun hallitus kohdentaa varoja kasvuun ja veronkevennyksiin, te vaadittekin yhtäkkiä lisää leikkauksia. Tätä on mahdotonta ottaa vakavasti. Teiltä puuttuu täysin johdonmukainen vaihtoehto. Teidän ainoa todellinen vaihtoehtonne Suomelle olisi verojen korottaminen ja lisävelan ottaminen entisten virheiden paikkaamiseksi. Se tie on nähty, ja se tie vie perikatoon.

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti olemme kuitenkin kaikki samaa mieltä siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan se vaatii päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tässä budjetissa sopeutustoimia jatketaan ja aiempia päätöksiä viedään maaliin, mutta samalla me ymmärrämme, ettei Suomi nouse pelkästään säästämällä. Suomi nousee, kuten edeltävässäkin puheenvuorossa saimme kuulla, työllä, kasvulla ja yrittäjyydellä — elikkä Suomi nousee työllä, kasvulla ja yrittäjyydellä, tämä on yksinkertainen resepti. Siksi on panostettu valtiovarainministeri Purran esittelemiin linjauksiin, kuten työn verotuksen keventäminen kaikissa palkkaluokissa, erityisesti pieni- ja keskituloisilla, joihin nyt tässä lasketaan 20 000—55 000 euroa vuodessa tienaavat. 230 miljoonaa on juuri sitä lääkettä, jota Suomi nyt tarvitsee.

Me haluamme, että suomalaiselle ahkeruudelle jää enemmän vastinetta käteen jatkossa. Me haluamme, että yritysten kannattaa investoida ja työllistää Suomessa. Kun oppositio haluaisi kuristaa suomalaista palkansaajaa ja yrittäjää lisäverotuksella, me annamme suomalaisille ei vain toivoa vaan myöskin lisähappea.

Tehdyssä talousarviossa näkyy perussuomalaisten jälki ja kyky priorisoida. Me emme suostu siihen, että suomalaisten veronmaksajien rahoja syydetään toissijaisiin kohteisiin tai maailmanparannushankkeisiin samaan aikaan, kun kotimaassa joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä. Me pidämme huolta siitä, että suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnat turvataan.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei pelkää opposition puolelta tullutta arvostelua tai huutelua. Me tiedämme, että ne rakenteelliset uudistukset, joita tämä hallitus tekee työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa ja verotuksessa, kantavat hedelmää. Opposition kritiikki on pelkkää jälkiviisautta ja vastuun pakoilua siltä perinnöltä, jonka te itse jätitte meille. Te elätte edelleen siinä kuvitelmassa, että valtio voi loputtomasti elää yli varojensa ilman seurauksia. Tämä budjetti on vastuullisen taloudenpidon, realismin ja tulevaisuudenuskon budjetti. Se osoittaa, että vaikeinakin aikoina Suomea voidaan johtaa jämäkästi ilman, että suomalaisten ostovoimaa kuristetaan hengiltä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ongelmia ei ratkaista kuitenkaan yhdellä budjetilla eikä edes yhdessä vaalikaudessa. Tällä vaalikaudella on aloitettu se työ, johon olisi pitänyt ryhtyä jo 2000-luvun alussa. Aiemmat hallitukset ovat aivan liian pitkään vain paisuttaneet valtion menopuolta ottamatta lainkaan huomioon, että kasvavat menot edellyttävät myös kasvavia tuloja. Tästä poliittisesta lyhytnäköisyydestä johtuu valtiontalouden krooninen 10 miljardin alijäämä. Sen umpeen kurominen vaatii vastuullista talouspolitiikkaa myös huhtikuun vaalien jälkeen aloittavalta uudelta hallitukselta, ja toivotaan yhteistyötä myöskin siihen. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen budjettipolitiikassa on asioita, joita on vaikea ohittaa. Tavallisilta suomalaisilta vaaditaan jatkuvasti lisää: palveluista leikataan, järjestöjen rahoitusta leikataan, asiakasmaksuja korotetaan ja sosiaaliturvaa on jo heikennetty monella tavalla. Mutta samaan aikaan valtion velkaantuminen jatkuu erittäin suurena. Vuoden 2027 budjettitalouden alijäämäksi arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan nousevan vuoden 2027 lopussa noin 214 miljardiin euroon. On perusteltua kysyä, mitä näillä leikkauksilla oikein tavoitellaan, kun velkaantuminen samalla kuitenkin jatkuu näin voimakkaana.

Arvoisa herra puhemies! Erityisesti minua huolestuttavat tämän budjetin vaikutukset ihmisten arkeen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia leikataan jälleen. Järjestöt eivät ole valtiolle pelkkä menoerä. Ne tarjoavat vertaistukea, kohtaamispaikkoja, neuvontaa, kriisiapua ja matalan kynnyksen tukea ihmisille, jotka eivät vielä tarvitse raskaita julkisia palveluja. Rahoituksen poistaminen järjestöiltä ei poista niiden asiakkaiden ongelmia. Ne voivat jäädä hoitamatta ja kasvaa. Tämä voi tulla yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi. SDP ei hyväksy näitä 84 miljoonan euron järjestöleikkauksia.

Arvoisa puhemies! Toinen huoleni liittyy asiakasmaksuihin. Hallitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Valtiontalouden kannalta kyse on pienestä summasta, mutta pienituloiselle ihmiselle uusi maksu voi olla merkittävä. Meidän pitää kysyä, syntyykö säästö todella silloin, jos ihminen jättää maksun vuoksi menemättä lääkäriin tai siirtää hoitoaan. Kun ongelma pahenee, yhteiskunta maksaa tästäkin pienestä säästöstä myöhemmin enemmän.

Arvoisa herra puhemies! Seuraavana merkittävänä asiana työttömyys. Talous on kääntymässä kasvuun, mutta työttömyys ei ole vielä lähtenyt vastaavasti laskuun. Aamun uutinen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jonka perusteella työttömiä on nyt 5 000 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan, on hyvä. Ei tutkimus kuitenkaan vielä anna kuvaa siitä, onko suunta kestävä. Toivon todella, että on.

Erityisen huolissani olen pitkäaikaistyöttömyydestä ja sen kasvusta. Viimeisin vahvistettu valtakunnallinen luku kertoo, että Suomessa oli toukokuussa lähes 140 000 pitkäaikaistyötöntä. Määrä on kasvanut vuodessa 17 prosentilla. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli lähes 74 000, ja heidän määränsä oli kasvanut peräti neljänneksellä. Tämä ei ole enää vain suhdanneongelma.

Arvoisa herra puhemies! Pitkittynyt työttömyys tarkoittaa menetettyjä työvuosia, pienempiä verotuloja ja kasvavia menoja. Vuoden 2025 alusta lähtien yhä suurempi osa tästä laskusta menee kuntien maksettavaksi. Kunnille siirrettiin TE-palvelujen järjestämisvastuu, ja samalla niiden vastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta kasvatettiin. Mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä suuremmaksi kunnan taloudellinen vastuu kasvaa. Tässä on yksi tämän budjetin suurista ristiriidoista. Kunnille annetaan enemmän vastuuta työttömyyden kustannuksista, mutta samaan aikaan kuntien taloutta kiristetään. Ja kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, kuntien lasku kasvaa.

Kuntien kannalta tarvittaisiin nyt ennen kaikkea vaikuttavia toimia, joilla ihmiset saadaan takaisin työelämään, ei vain lisää vastuuta ja kustannuksia. Talouskasvu auttaa, mutta se ei yksin riitä. Pellervon taloustutkimus arvioi tuoreessa ennusteessaan, että pitkäaikaistyöttömyyden purkaminen edellyttää talouskasvun lisäksi kohdennettuja toimia, joissa kuntien ja hyvinvointialueiden palveluilla on keskeinen rooli.

Arvoisa herra puhemies! Tässä tullaan mielestäni koko budjettipolitiikan ytimeen. Järjestöiltä leikataan sitä työtä, jolla ehkäistään ongelmia. Palvelujen asiakasmaksuja korotetaan, kunnille siirretään yhä suurempaa vastuuta työttömyyden kustannuksista, ja samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Silti valtion alijäämä on ensi vuonna yli 13 miljardia euroa. Tässä kohtaa pitää kysyä, onko todella onnistuttu löytämään ne toimet, jotka vahvistavat julkista taloutta ja luovat kasvua pitkällä aikavälillä, vai onko kuitenkin niin, että säästetään sellaisista palveluista, joiden puuttumisesta maksamme myöhemmin enemmän. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen poissa. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että veropopulismi on houkuttelevaa, sillä kuka nyt veroja rakastaa, mutta on harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että veroja voidaan jatkuvasti alentaa ja samaan aikaan oikaista julkista taloutta. Se ei ole realistista. Veroalet yleensä syventävät alijäämää ja julkisen talouden ongelmia. Totta kai, jos taloutta saadaan kasvatettua, saadaan pienemmälläkin veroasteella enemmän verotuloja. Ikääntyvässä maassa ei kuitenkaan todennäköisesti päästä pysyvästi hurjiin kasvulukuihin. Talouskasvu ei todennäköisesti yksin riitä oikaisemaan julkista taloutta, vaikka se siinä auttaakin.

Toisaalta ikääntyvässä maassa hoitoon, hoivaan ja eläkkeisiin kuluu väistämättä paljon rahaa. Siksi veropohjan mureneminen on iso julkisen talouden ongelma, ja siksi vasemmisto korjaisi julkista taloutta painottaen verosopeutuksia.

Mikäli veroalennuslinjaa ensi vaalikaudella vielä jatketaan ja silti halutaan korjata julkista taloutta ja julkisen talouden korjaus tehdään sitten menoleikkauksilla, ei jäljelle jäävää rakennetta enää voine kutsua hyvinvointivaltioksi.

Veromoukarista puhuvien on myös syytä ymmärtää, että kaikilla sopeutuksilla, niin leikkauksilla kuin veronkorotuksillakin, on talouskasvua leikkaava vaikutus. Vaikutuksen suuruus on eri arvioissa erilainen. Esimerkiksi Euroopan komission arvioiden mukaan menoleikkaukset voivat syödä kasvua jopa veronkorotuksia enemmän.

Arvoisa puhemies! Ehkä kaikista ongelmallisin tähän budjettiesitykseen sisältyvä asia on yhteisöveron lasku, kuten tässä on jo puhuttu. Juuri kukaan riippumaton asiantuntija ei sitä kannata eikä näe sitä erityisen tehokkaana kasvutoimena suhteessa sen suureen julkista taloutta heikentävään vaikutukseen. Meillä ei yksinkertaisesti tässä julkisen talouden tilanteessa ole varaa tähän esitykseen, joka kasvattaa alijäämää ja velkaantumista vuositasolla lähes miljardilla. Toivonkin, että eduskunta vielä ottaisi järjen käteen ja luopuisi yhteisöveroalesta.

Arvoisa puhemies! Talouskasvua ei voi syödä eikä sillä makseta vuokria. Talouden elpyminen on myönteistä, mutta se ei vielä juuri näy ihmisten arjessa. Työttömyys on edelleen sietämättömän korkealla tasolla, ja pitkäaikaistyöttömyys on edelleen huolestuttavalla uralla. Monet niistäkin, joilla edelleen on työtä, pelkäävät työttömyyttä eivätkä siksi uskalla kuluttaa. Pienituloisten suomalaisten luottamus talouteen on nyt heikoimmillaan 30 vuoteen.

Tänään saadut positiiviset työllisyysuutiset ovat erittäin tervetulleita. Toivottavasti talouden elpyminen alkaisi pian näkyä yhä enemmän myös työttömyyden vähentymisenä. Riskinä kuitenkin on, että massatyöttömyys jättää jälkeensä korkean rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden, niin kuin kävi 90-luvun laman jälkeen. Mikäli näin käy, niin se tulee kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Siksi nyt tarvitaan aktiivista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, joka ehkäisee työttömyyden pitkittymistä ja ihmisten syrjäytymistä. Eduskunnan ja kansan on lupa odottaa hallitukselta aktiivista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa pelkän leikkaamisen ja kepittämisen sijaan. Joka tapauksessa seuraavan hallituksen on välttämätöntä ottaa aktiivinen ote pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen.

Kansalaisjärjestöillä on paljon annettavaa syrjäytymisen ehkäisyssä, ja järjestökentän toimintakyvyn murentaminen isoilla leikkauksilla on pohjattoman surullista ja lyhytnäköistä. Ehkä eduskunta voisi joululahjarahoilla paikata hallituksen päättämiä suuria sotejärjestöleikkauksia edes osittain ja kannatella kenttää ensi vuoden yli, ja ehkä seuraava hallitus voi sitten paikata pahimpia leikkauksista aiheutuneita tuhoja.

Arvoisa puhemies! Eriytyminen on sana, joka kuvaa kotitalouksien taloudellista tilannetta ja näkymiä nyt. Ensinnäkin taloudellinen luottamus on voimakkaasti eriytynyttä. Hyvätuloisten usko talouteen on elpynyt, mutta pienituloisten luottamus taas on historiallisen matalalla tasolla.

Toiseksi luottamuksen lisäksi myös kotitalouksien tilanne on reaalisesti eriytynyt. Hyvätuloisimpien tulot ovat kehittyneet myönteisesti, ja pienituloisuus taas on syventynyt ja pienituloisia lapsia on yhä enemmän.

Kolmanneksi eri-ikäisten tulot ovat kehittyneet hyvin eri tavoin. Varttuneempien tulot ovat kasvaneet, nuorten tulot ovat kehittyneet huonosti, ja erityisesti nuorten miesten reaalitulot ovat jopa pienentyneet.

Tällainen eriytyminen rikkoo yhteiskunnan koheesiota, ja pidän tärkeänä, että seuraava hallitus ottaisi eriytymisen ja eriarvoistumisen torjunnan agendalleen vahvasti. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist poissa, edustaja Päivärinta poissa. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, vai pitäisikö sanoa enemmänkin Lindtman? Kun vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden kasvu on jo kovassa käynnissä ja nyt myös työllisyys on lähtenyt nousuun, niin vasemmisto-oppositio ei voi tästä olla tietenkään millään lailla iloinen. Ei niin, koska se ei liity mitenkään heidän puolueisiinsa ja tämä, toisin kuin isänmaa, on heille tärkein asia.

Tänään salissa käydyn budjettikeskustelun aikana demareiden puheenjohtaja Lindtman kysyi, mistä muun Euroopan parempi tilanne johtuu. Hyvä kysymys. Se johtuu elpymispaketista. Se johtuu elpymispaketista, johon demareiden hallitus kaatoi rahaa nettona miljardeja, suomalaisten veronmaksajien rahaa. Sitä kannattaisi jopa demareiden pysähtyä miettimään eikä uhriutua jokaisessa käden käänteessä milloin mistäkin.

Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kysyi keskustelun aikana, kuinka talouden ja työllisyyden kasvu näkyy ihmisten arjessa. No, olisiko se niin, että se näkyisi esimerkiksi työllisyyden kasvuna, ostovoiman kasvuna, siinä, että työpaikan myötä omalla työllä saa rahaa elämiseen ja kuluttamiseen? Työpaikan myötä pääsee kiinni työelämään, itsetunto nousee, osaaminen nousee. Ostovoiman kasvun myötä perheen taloudellinen tilanne paranee ja niin edelleen. Joten kyllä, edustaja Tuppurainen, nämä asiat nimenomaan näkyvät ja tulevat näkymään suomalaisten arjessa, ja juuri tämän takia hallitus on tehnyt monta vuotta kovaa työtä vaikeassa tilanteessa.

Ja käänne talous‑ ja työllisyystilanteessa on merkittävä nimenomaisesti näiden kaikkien kriisien keskellä: Ukrainan sota, Lähi-idän sota, polttoaineen hintakriisi, aggressiivisesti käyttäytyvä naapuri ja niin edelleen. Me emme ole nähneet tällaista tilannetta sitten toisen maailmansodan, ja silti — silti — tämä hallitus on onnistunut kääntämään talouden ja työllisyyden kasvuun. Tämä käänne johtuu nimenomaisesti siitä, että hallituksen toimet alkavat vihdoin purra. Se on hyvä asia suomalaisille ja isänmaalle, kaikille muille paitsi happamille vasemmistolaisille.

Arvoisa puhemies! Polttoaineen hintakriisi on päällä, se on totta, ja erityisesti keskusta tahallaan levittää täällä sekä muualla väärää tietoa sotkien asiat. Tosin on pakko myöntää, että näyttää sille, että jotkut tekevät sitä tahattomasti. Jotkut tässä salissa eivät tunnu ymmärtävän, kuinka esimerkiksi polttoaineen hinta muodostuu. No, mikä erottaa tätä hallitusta ja sitten taas edellistä hallitusta? Tämä hallitus on ensi vuonna alentanut 270 miljoonalla eurolla polttoaineveroa. Tämän lisäksi ensi vuonna ajoneuvoveroa on alennettu yhteensä 60 miljoonalla. Edellinen hallitus sen sijaan nosti vuonna 2020 polttoaineveroa 250 miljoonalla. Joten jos niitä polttoaineen hinnan oikeita korottajia omilla toimilla halutaan etsiä, niin se taho on edellinen hallitus ja erityisesti keskustapuolue.

Lisäksi nykyinen hallitus on alentanut demareiden ja keskustan asettamaa jakeluvelvoitteen nousua. Marinin hallituksen jakeluvelvoitteen nousu olisi mennyt näin: 28 prosenttia vuonna 2024, 29 prosenttia vuosina 2025—2026, 30 prosenttia vuonna 2027. No, nykyisen hallituksen jakeluvelvoitteen nousu-ura on tällainen: 13,5 prosenttia vuonna 2024, 16,5 prosenttia vuonna 2025, 19,5 prosenttia vuonna 2026 ja 22,5 prosenttia vuonna 2027. Joten vertailkaa niitä, arvoisa oppositio.

Arvoisa puhemies! Tämäkin budjetti panostaa Suomen turvallisuuteen, joka on näinä aikoina Suomen kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Tämä maa tarvitsee panostuksia nimenomaan turvallisuuteen sekä kiristyksiä talouteen ja maahanmuuttoon. Se ei sen sijaan tarvitse demareiden työntekijöihin ja yrityksiin kohdistuvaa veromoukaria eikä keskustan homeisen vihreää hallintohimmeliä. Suomi tarvitsee vakaata, turvallisuuteen panostavaa perussuomalaista politiikkaa. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen poissa. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion talousarvioesitys vuodelle 2027 eli Orpon hallituksen viimeinen budjettiesitys. Tätä edustajien pöydältä löytyvää keltaista kirjaa voi ja kuuluukin nyt arvioida niitä tavoitteita vasten, joita nykyiset hallituspuolueet suomalaisille antoivat. Hallitushan nousi valtaan yhdellä keskeisellä lupauksella: oikeiston talousosaaminen laittaisi Suomen talouden uuteen uskoon. Annettiin ymmärtää, että vaikeilla päätöksillä saadaan aikaan satatuhatta uutta työpaikkaa ja velaksi eläminen loppuu.

Nyt hallituksen viimeisen budjetin äärellä on aika kysyä: Syntyikö satatuhatta uutta työpaikkaa? Taittuiko valtionvelka? Tehtiinkö, mitä piti? Valitettavasti kaikkiin näihin kysymyksiin vastaus on ”ei”. Ei syntynyt uusia työpaikkoja, vaan suurtyöttömyys. Näyttää valitettavasti siltä, että Orpon hallitus jättää Suomen työllisyyden huomattavasti huonompaan kuntoon kuin missä se oli ennen hallituksen aloittamista. Itse asiassa työttömyysaste on nyt korkeimmillaan lähes kahteen vuosikymmeneen.

Tuoreet talouden kasvuluvut tuovat onneksi nyt toivon merkkejä, ja jokainen uusi työpaikka on valtavan arvokas asia. Tämä ei kuitenkaan pyyhi pois hallituksen omien päätösten seurauksia. Valtiovarainministeriön tuoreessa talouskatsauksessa todetaan, että erityisesti julkisen palvelusektorin säästötarpeet hidastavat työllisyyden kohenemista ja osaltaan kasvattavat työttömyyttä. Esimerkiksi naisia oli heinäkuussa työttömänä yhteensä 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvua selittävät osaltaan juurikin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle tekemät leikkaukset. Työttömyys on siis kasvanut, vaikka työn tarve ei ole kadonnut minnekään — päinvastoin, sekin on kasvanut. Hallituksen sote-rahoitukseen kohdistamat säästöt näkyvät irtisanomisina niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Nämä ovat seurauksia hallituksen tekemistä arvovalinnoista.

Ja mitä tulee valtionvelkaan, sitä otetaan ensi vuodellekin edelleen yli 12 miljardia euroa, ja vaalikauden yhteenlasketuksi velanotoksi on muodostumassa ennätyksellinen noin 50 miljardin velkakakku. Velkaantuminen ei siis taitu, vaan se kasvaa.

Onhan se nyt vähintäänkin erikoista, valitettavasti myös vastuutonta, että ensi vuoden budjettiesitys siis heikentää julkista taloutta vielä 350 miljoonalla eurolla. Sopumme ylivaalikautisesta velkajarrusta näyttää siis hallitukselta unohtuneen. Taloutta piti parlamentaarisesti yhdessä vahvistaa, ei heikentää, ja nyt kokoomuksen johdolla pidetäänkin välivuosi sopeutuksesta. Keskustan mielestä tämä ratkaisu on vastuuton.

Puhemies! Tässä tilanteessa olisi pitänyt ja olisi voinut valita myös toisin. Kyse on politiikan arvovalinnoista: siitä, mihin haluamme panostaa ja mitä pidämme tärkeänä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten Vahva ja välittävä Suomi näyttää toteutuneen ennen kaikkea vahvojen puolesta välittämisenä. Suurituloiset ansaitsivat isoimmat veronalennukset, ja tavallinen suomalainen on jätetty yksin kamppailemaan työttömyyden, heikentyneiden palveluiden ja kohonneiden arjen kustannusten keskelle.

Tulevalle vuodelle tehtävä yhteisöveroalennus kohdistuu sekin eniten suurille yhtiöille. Keskusta olisi luonut investointeihin kannustavan verohyvityksen ja uudistanut yhteisöverotusta tavalla, jossa vain yritykseen sisään jätettävää voittoa olisi verotettu kevyemmin. Tämä olisi luonut työtä, toimeentuloa ja tulevaisuudenuskoa.

Puhemies! Näyttää kuitenkin olevan vaikeaa ottaa opposition ehdotuksia omiin nimiinsä, mutta jos ette meitä usko, niin uskokaa edes tutkijoita. Tutkimus nimittäin osoittaa, että työttömyysturvan suojaosat tekivät pienten keikkatöiden ja osa-aikatyön vastaanottamisesta kannattavampaa. Samalla ne eivät luoneet kannustinloukkua olla vastaanottamatta kokoaikaista työtä. Hallitus kuitenkin poisti suojaosat — keskusta palauttaisi suojaosat. Meille työn tekemisen on oltava aina kannustavaa. Täsmätoimia olisi tarvittu myös nuorille, sillä erityisen surullista tässä maassa on nuorisotyöttömyyden raju ja pitkittynyt kasvu.

Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, se lupasi enemmän työpaikkoja ja vähemmän velkaa. Kun tämä hallitus lopettaa, Suomi saa perinnöksi enemmän työttömyyttä ja enemmän velkaa. Keskusta tulee vaihtoehtobudjetissaan osoittamaan, että taloutta voidaan vahvistaa ilman, että tavallinen suomalainen jätetään yksin, ja että Suomea voidaan rakentaa myös tuleville sukupolville, ei vain seuraaviin vaaleihin asti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsissämme on Orpon ja Purran hallituskauden viimeinen budjetti, viimeinen tilaisuus korjata suuntaa, viimeinen hetki tehdä päätöksiä, jotka vahvistaisivat osaamista ja nuorten tulevaisuususkoa. Mutta hallitus valitsi toisin. Se on leikannut kuntien valtionosuuksia lähes 200 miljoonaa, ja kunnat kamppailevat jo tällä hetkellä peruspalveluiden järjestämisessä.

Kun kunnilta leikataan, tällöin leikataan myös päiväkodeilta ja peruskouluilta. Näin ei nosteta koulutustasoa. Näin ei vahvisteta oppimisen tukea. Näin ei käännetä myöskään Pisa-tuloksia nousuun. Ikäluokkien pieneneminen ei saa olla säästöautomaatti. Vasemmistoliiton mielestä pienenevistä ikäluokista mahdollisesti syntyvät säästöt on pidettävä koulutuksen piirissä. Niistä ei saa tulla uusi tekosyy leikkauksille.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kohdistanut suurimmat koulutusleikkauksensa ammatilliseen koulutukseen. Se on ollut käsittämätöntä tilanteessa, jossa työmarkkinat vaativat osaajia tekniikan ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon aloille. Leikkaukset ovat lupauksista huolimatta osuneet peruskoulunsa juuri päättäneisiin ja ensimmäistä ammatillista tutkintoaan tekeviin eli heihin, joiden koulutuspolkuja pitäisi vahvistaa eikä heikentää. On päivänselvää, ettei Suomen koulutustaso nouse, ellei yhä useampi ammattikoululainen jatka myös korkeakouluun.

Arvoisa puhemies! Koulutustaso ei myöskään nouse velkajarrulla. Meillä on yhteinen tavoite, jonka mukaan puolet nuoresta ikäluokasta on saatava korkeakoulutetuiksi, ja korkeakouluvisioissa tavoite on nostettu jo 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Mutta velkajarrun logiikka ei taivu siihen, että korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava suunnitelmallisesti, jotta ne voivat vastata koulutustason nostoon. Velkajarrun maailmassa on painotettava sitäkin, että perustutkimus on talouskasvun kivijalka. Se on innovaatioiden, opetuksen ja koulutuksen laadun sekä sivistyksen perusta. Tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa perustutkimuksen rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa tehdä opintotukiuudistuksen kustannusneutraalisti. No, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että uudistuksen tavoite eli opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen ei valitettavasti toteudu. Opintotuki jää lainapainotteiseksi, opiskelijoiden velkaantuminen jatkuu, ja opiskelijoiden arki pysyy liian tiukkana. Opintotuen kokonaisuudistukseksi brändätyn uudistuksen anti on siis kovin vaatimaton. Opiskelijoiden toimeentulon on perustuttava riittävään perusturvaan, ei velkaantumiseen. Tähän, siis opiskelijoiden velkaantumiseen, me tarvitsisimme velkajarrun. Muuten korkeakoulutus periytyy entistä vahvemmin. Velka on aina suurempi riski niille nuorille, joilla ei ole kotoa käsin taloudellisia turvaverkkoja.

Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien on tehtävä osamme, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin sisällöllisesti ja laadullisesti rikasta ja elinvoimaista taidetta ja kulttuuria. Hallituksen sakset ovat kuitenkin iskeneet kipeästi tällä kaudella myös taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetissa on laskenut — tämä siitäkin huolimatta, että moni puolue jakaa tavoitteen siitä, että osuus olisi saatava prosenttiin. Hallituksen leikkausten vuoksi osuus on enää noin 0,6 prosenttia. Tarvitsemme seuraavaan hallitusohjelmaan selkeän aikataulutetun suunnitelman, jolla taiteen ja kulttuurin osuutta nostetaan kohti prosenttia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Ei voi liikaa painottaa sitä, että ilman tekijöitä ei ole myöskään suomalaista kulttuuria ja taidetta. Valtion rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta teatterit, orkesterit ja muut valtionosuustoimijat voivat työllistää. Kun valtionosuuksista leikataan, ensimmäisenä heikkenee freelancereiden työllisyys ja lisäksi vapaa kenttä, joka on suomalaisen taiteen elinehto.

Ihan viimeiseksi haluan antaa kiitokseni kulttuuriministerille. Vaikka monessa asiassa olen kriittinen, niin kiitän Taidetestaajien pelastamisesta — siitä, että tämän syksyn budjettiriihessä sinne osoitettiin [Puhemies koputtaa] 3,5 miljoonan panostus, joka auttaa jatkuvuuteen, jotta tämä hieno toiminta ei lopu. Kiitos tästä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Ingo, poissa. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin tärkein viesti on se, että turvallisuudesta pidetään kiinni erityisesti vaikeina aikoina. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäyssota, yleistynyt laaja-alainen vaikuttaminen ja kiristynyt kansainvälinen tilanne velvoittavat meitä vahvistamaan puolustuskykyämme ja yhteiskunnan varautumista. Tämä on vastuullisen hallituksen vastuullinen linja. Turvallisuus, talous ja terveys kulkevat esityksessä käsi kädessä.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole tänä päivänä vain puolustuspolitiikkaa. Se syntyy kokonaisuudesta, joka myös tässä budjetissa tulee esille. Toimiva oikeusvaltio, huoltovarmuus, kasvava talous ja kestävä verotus, jotka jättävät yksilölle itselleen tehdystä työstä reilun ja riittävän korvauksen, ovat kaikki osa kokonaisturvallisuutta. Turvallisuutta on myös se, että lapsiin kohdistuvat rikokset tutkitaan tehokkaasti, että tuomioistuimella on riittävät resurssit käsitellä oikeustapaukset ja että lähisuhdeväkivallan uhrit saavat apua kotona ja turvakodeissa. Näihinkin budjetissa panostetaan.

Arvoisa puhemies! Oulun vaalipiirin näkökulmasta haluan erityisesti korostaa pohjoisen ja itäisen Suomen kasvavaa merkitystä. Kyse ei ole enää vain Suomen reuna-alueista ja ulkorajoista. Kyse on koko Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja talouskasvun kannalta tärkeästä alueesta. Nato-jäsenyys, arktinen ulottuvuus, energiainvestoinnit, datakeskukset ja kasvava kansainvälinen huomio tekevät siitä entistäkin tärkeämmän. Siksi alueellemme tulossa olevat investoinnit teihin ja raiteisiin, digitaalisiin yhteyksiin ja elinkeinoelämän kasvuun ovat ennen kaikkea myös turvallisuusinvestointeja.

Kun Suomeen tulee uusia suuria investointeja ja talous kasvaa, vahvistuvat samalla myös yhteiskunnan kantokyky ja turvallisuuden rahoituspohja. Pohjois-Suomen karut luonto-olosuhteet huomioiden erittäin tärkeää on myös, että tässä budjetissa huomioidaan maatalouden riittävät toimintaedellytykset ja huoltovarmuuden vahvistaminen. Varautuminen ja omavaraisuus ovat tärkeimpiä resurssejamme turvallisuuden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Tahdon korostaa, että vahva puolustus, toimiva oikeusvaltio, hyvä varautuminen, kasvava talous ja huoltovarma yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Ne muodostavat yhdessä tärkeän osan Suomen kokonaisturvallisuutta. Maamme ihmiset, yhteistyö ja riittävä liikunta ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Vaikka tänäkin vuonna budjetti sisältää monia vaikeita ratkaisuja, on sen viesti turvallisuuden osalta selkeä: Suomi pitää huolta omasta puolustuskyvystään, viranomaistensa toimintakyvystä ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä myös ja erityisesti tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koko tämän kauden kuluneet kolme vuotta hallitus, pääministeri ja valtiovarainministeri ovat painottaneet Suomen vaikeaa taloustilannetta ja kestämättömällä tavalla kiihtyvää velkaantumista. He ovat kerta toisensa jälkeen toistaneet, ettei oppositio ole esittänyt vaihtoehtoja. Niitä on totisesti esitetty, mutta hallitus on itsepäisesti kieltäytynyt ottamasta niitä tosissaan. Joka ikinen vuosi esimerkiksi SDP on esittänyt vaihtoehdon, jossa otetaan jopa vähemmän velkaa, nostetaan politiikan keskiöön aivan tavalliset suomalaiset, pieni- ja keskituloiset, myös heikoimmassa asemassa olevat. Olemme esittäneet keinoja samaan aikaan tukea kasvua ja esimerkiksi pk-yrityksiä, nostaa työllisyyttä, keinoja, joita asiantuntijat ovat suositelleet.

Ja mitä järjestöihin tulee, olemme tehneet selväksi, että emme hyväksy ensi vuodelle kaavailtuja mittavia lisäleikkauksia. Juuri ne ovat se viimeinen niitti ja isku kentälle. Ne osuvat nimenomaan kohtaavaan työhön, konkreettiseen apuun, väitettiin hallituksen suunnalta ihan mitä tahansa.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että istuva valtiovarainministeri jää historiaan ministerinä, jonka kaudella Suomi velkaantui kaikista eniten. Työttömyys kasvoi Euroopan suurimmaksi. Matkaa tavoitteeseen on 150 000 työpaikkaa. Viimeisenä vuonna hallitus heikentää julkista taloutta entisestään. Tästä syystä rohkenen epäillä, onko esimerkiksi juuri valtiovarainministeri oikea henkilö parjaamaan oppositiota saamattomuudesta tai pääministeri velkapolitiikasta.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö on juuri varoittanut, että Suomen asema EU:n alijäämämenettelyssä uhkaa eskaloitua. Tässä yhteydessä on syytä todeta yhteisöverosta seuraava: Hallitus vetoaa aikaisemmin Suomessa tehdyn yhteisöveron tuloksiin. Kyllä, silloin sitä alennettiin lähemmäs Euroopan keskitasoa. Hallitus vetoaa siihen, että Saksa ja Tanska suunnittelevat yhteisöveron alennusta. Teidän on pakko tietää, että Tanskassa yhteisövero on 22, Saksassa 30 prosenttia. Nyt jätätte vuodelle 2028 aivan järkyttävän sopeutustarpeen. Kysyin jo aikaisemmin, onko tämä tietoinen valinta vai vahinko, mutta en saanut siihen vastausta.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen edustajat ministereitä myöten esittävät toistuvasti syytöksen, että esimerkiksi SDP pelkäisi tai olisi huolissaan talouden orastavasta kasvusta tai työllisyyden kohentumisesta. Tämä väite on yksinkertaisesti naurettava. Ottaen huomioon, millainen tilanne tällä hetkellä maassamme on, ottaen huomioon, miten järkyttävä sopeutustaakka esimerkiksi ensi kaudelle jätetään, ei ole yhtä ainutta syytä olla huolissaan siitä, että tuo taakka edessä hieman kevenisi, ei yhtäkään.

Arvoisa puhemies! Nyt viimein on alettu käydä julkista keskustelua siitä, kuinka sopeutuksesta olisi mahdollista selvitä. Kokoomus omassa ääripäässään on uhonnut, etteivät hyväksy mitään muuta kuin menoleikkauksia kahdeksan miljardin euron edestä. Se vastaa suuruudeltaan muuten noin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa. Toinen ääripää esittää yhdeksän miljardin veronkorotuksia. Ei kummassakaan näistä ole järjen häivää, ei minkäänlaista realismia, etenkin jos väitetään, että ollaan huolissaan talouskasvun edellytysten heikkenemisestä. Ensimmäinen takuuvarmasti söisi kasvun edellytyksiä aivan yhtä paljon kuin jälkimmäinen. Ja kun vielä valtiovarainministeriö painottaa, että tarvitsemme sekä valtiolle tuloja että menojen vähentämistä, ihan vakavasti toivon ja odotan, että puolueet koettaisivat uhon sijasta löytää aidosti tasapainoisempaa ratkaisua, juuri kuten SDP on esittänyt. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme ensi vuoden talousarviota, ja yhteinen kuva kaikille lienee selvä: olemme hurjaa vauhtia velkaantumassa, ja jos ei näihin todellisiin juurisyihin puututa, niin meidän käy huonosti. Ei voida 11, 12 tai jopa 13 miljardin velanottoa sallia. Sellainen politiikka on aivan vastuutonta. Ja toinen juttu on, että emme me voi jatkuvasti elää velaksi yleensäkään missään asiassa. Julkisen velan määrä yhteensä, kun valtion ja kuntien velat lasketaan yhteen, on tänä päivänä 250 miljardia miinuksella, josta valtiolla on nyt tällä hetkellä vajaa 200 miljardia sitä velkaa ja kunnilla sinne 250 miljardiin asti ne loput. Elikkä ollaan aivan kauheassa tilanteessa. Tähän on saatava nyt hyvin äkkiä parannusta.

Perusasioihin pitää nyt kiinnittää huomiota. Ensinnäkin tämä paljon puhuttu päästökauppa ja Euroopan unionin politiikka tuhoaa Suomen taloutta kiihtyvällä vauhdilla. Päästökaupan nostamat hinnat näkyvät joka paikassa, energian hinta näkyy joka paikassa. Tänäkin päivänä sähkö maksaa kalleimmillaan 43 senttiä, sähköpörssin hinta. Siihen tulee päälle alvi ja sähkövero ja siirtomaksut, eli mennään jo yli 50 sentin lämpimänä syyspäivänä. Entäpä kun tulevat helmikuun helteet, mitä sitten tapahtuu? 2 euroa 35 senttiä oli tammikuun 24 ennätys. Se voidaan rikkoa tänä tulevana talvena aivan varmasti. Eli tämä päästökauppahomma on saatava kuntoon Euroopassa. Meillä ei ole yhteistä eurooppalaista päästökauppapohjan laskentatapa, ei ole. Se on täysin sekaisin koko homma, ja Suomi on tässä asiassa ampunut omaan jalkaan monta kertaa jo, elikkä olemme valinneet semmoisia keinoja ja päämääriä, missä varsinkin Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat aktiivisia. Tällä päästään Suomen metsiin käsiksi, kun vaaditaan lisää hiilinieluja ihan väärillä perusteilla.

Meidän on metsien käyttöä lisättävä, harvennuksia lisättävä, lannoituksia lisättävä ja hoidettava metsiämme paremmin. Metsät ovat valtava hiilinielu, samoin on metsämaa. Kävin kesällä Pellossa pyörähtämässä ja siellä pari tilaisuutta kävin läpi, ja ihailin sitä Tornionjokea ja ihailin myös sitä, miten vaarallinen joki Tornionjoki on — Ruotsin puolellahan turve uusiutuu ja metsämaa sitoo hiiltä, ja varoitin suomalaisia menemästä sinne Ruotsin puolelle, kun siellä ovat kaikki asiat niin hyvin ja meillä vähän huonommin. Siinäkin näkyy, miten tyhmää politiikkaa Suomi on tehnyt Euroopan unionissa, aivan järjetöntä. Omaa etua vahingoitetaan tietoisesti.

Päälle tulee vielä sähkön hinta. Meillä on, niin kuin sanoin äsken, valtava sähkön hinta jo nyt, ja sitten kun Google osti meiltä käytännössä Loviisan voimaloiden tehon pois, niin se tarkoittaa käytännössä, että ensi talvena sähköpula pahenee. On hirvittävää itsesääliä, että mennään sanomaan julkisesti, että kyllä kysyntä luo tarjontaa ja saadaan sitten päästötöntä energiaa korvaamaan nimenomaan säätövoimaa. Mistä luulette sen kahdessa vuodessa rakennettavan ydinvoimalan tulevan? Sen minimiaikataulu on kymmenen vuotta, Suomen byrokratia kun otetaan huomioon.

Jos me haluamme tämän maan taloussuosta ylös, niin meidän tulee purkaa byrokratiaa. 59 prosenttia meidän bruttokansantuotteesta menee julkiseen talouteen. Meille on luotu niin valtava byrokratia tuonne valtionhallinnon puolelle, että pahimmillaan rakennusluvan saanti kestää seitsemän vuotta, ja eräs turveurakoitsija sanoi minulle, että hänellä kesti yhden suon luvittaminen 17 vuotta. Voiko tämä olla sivistysvaltio, tällainen valtio? Meidän on purettava byrokratiaa ja luvitukset nopeammaksi. Jos ei muuten, niin sitten pannaan lakiin pykälät, että luvat on tultava, niin kuin Saksassa on parhaillaan käytännössä. Se on tehty jo siellä. Jos meillä liikennepolttoaineiden hintaa ei ruveta järkevästi kohtelemaan, meiltä loppuu liikenne. Maatalous on tänä päivänä niin karmeassa kunnossa, että meillä hyvin usea tila harkitsee lopettamista. Kahdesta neljään tilaa per vuorokausi lopettaa toimintansa tällä hetkellä. Olemme huoltovarmuuden syvimmässä ytimessä tällä hetkellä. Jos jatkamme tätä ilmastohumppaa tällä tavalla, niin on edessä semmoinen matokuuri Suomen kansalle, että sitä ei ole ennen nähty. En oikein luota siihen, että tästä talosta päätöksiä siihen syntyisi, mutta uskon siihen edelleen. Positiivisena ihmisenä uskon, että viisaus löytyy.

Kun katsoo tulevaa Euroopan unionin rahoituskautta, niin sieltäkään ei apua löydy. Siellä rahat menevät erilaisiin muihin hankkeisiin. Esimerkiksi maatalouden rahat tulevat rajusti pienenemään, ja on aivan varmaa, että myös aluekehitykseen tulevat rahat saman myötä pienenevät. Mehän saamme Euroopan unionista kahta kautta rahaa, toinen on maatalouteen tulevat rahat ja toinen on aluekehitykseen, ja molemmat ovat rajusti pienenemässä.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi sitten hallitukselle pieni haaste: Olen kuullut erilaisia selityksiä siitä, miten nämä pohjoisen harvaan asutun alueen tuet, NSPA-tuet, tällä hetkellä makaavat siellä EU:n tulevassa rahoituskehyksessä. Petteri Orpo on sanonut eri sanankääntein, miten se on, mutta — puhemies, lopuksi sanon — senhän pitää mennä niin kuin liittymissopimuksessa on sovittu. Liittymissopimus on Euroopan unionissa sovellettavaa oikeutta suoraan. Sitä ei saa antaa minnekään muualle. Se kuuluu pohjoiselle ja Itä-Suomelle. Tässä on pääministeri Petteri Orpon taidonnäyte, pystyykö hän tämän vetämään sillä tavalla, että saamme ne rahat sinne, minne ne kuuluvat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin voi tiivistää näin: Kun tavallinen ihminen sairastuu, hänen laskunsa kasvaa. Kun suuryritys tekee voittoa, sen vero laskee. Tämä on Orpon—Purran hallituksen käsitys oikeudenmukaisuudesta. Hallitus sanoo suomalaisille jatkuvasti, että rahaa ei ole. Rahaa ei ole pienituloisille, ei sairaille, ei kuntien valtionosuuksiin, mutta kun yhteisöveroa alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin, rahaa löytyy 843 miljoonaa euroa suuryrityksille.

Arvoisa puhemies! Erityisen irvokkaaksi tämän tekee valtiontalouden tilanne. Ensi vuoden budjetti on 12,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä kasvaa tästä vuodesta, velkasuhde jatkaa nousuaan, ja valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta vuonna 2027 nettomääräisesti noin 350 miljoonalla eurolla. Hallitus ei siis enää edes sopeuta julkista taloutta. Se ottaa lisää velkaa ja heikentää valtion tulopohjaa rahoittaakseen suuryritysten veronalennuksen. Tämä on kyllä poikkeuksellisen röyhkeää edunvalvontapolitiikkaa, jonka laskun maksavat sairaat, pienituloiset ja tulevat sukupolvet. Ja jotta yhtälö saataisiin paperilla näyttämään hieman siedettävämmältä, hallitus kasvattaa tilapäisesti siirtoa Valtion Eläkerahastosta valtion budjettiin.

Arvoisa puhemies! Laskun toinen puoli näkyy ihmisten arjessa. Sosiaaliturvan indeksijäädytykset jatkuvat myös ensi vuonna. Työttömien, opiskelijoiden ja muiden pienituloisten ostovoima heikkenee jälleen. Hallituksen politiikan arvioidaankin pudottavan köyhyyteen 124 000 ihmistä, joista 31 000 on lapsia. Samaan aikaan hallitus esittelee pieni- ja keskituloisille muutaman euron tai korkeintaan parinkympin veronalennuksia. Kaikkein pienituloisimpia tämä ei auta lainkaan, koska sosiaaliturvan varassa elävä ei hyödy työtulovähennyksen kasvattamisesta.

Sairaille hallitus tarjoaa Rydmanin hinnaston: terveyskeskusmaksujen ja poliklinikkamaksujen enimmäismääriä korotetaan, käyttöön tuodaan uusi leikkaus- ja toimenpidemaksu ja myös vanhuspalvelujen maksuja nostetaan. Terveyskeskusmaksut ovat lähes kaksinkertaistumassa hallituskauden aikana. Sairastuminen ei ole kulutusvalinta. Asiakasmaksujen korottaminen tarkoittaa pahimmillaan sitä, että hoitoon hakeutumista lykätään, sairaudet pahenevat ja myöhemmin lasku voi olla vielä suurempi.

Myös ennaltaehkäisevästä työstä leikataan. Sotejärjestöjen avustuksista lähtee ensi vuonna noin 84 miljoonaa euroa ja koko vaalikauden aikana 190 miljoonaa. Hallituksen arvomaailman voi lukea suoraan näistä: järjestöiltä 84 miljoonaa pois ja yhteisöverolla valtion kassasta pois yli 800 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Myös hallituksen koulutuslupaus petetään jälleen. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus pienenee 110 miljoonalla eurolla. Hallituskauden aikana kuntien valtionosuusrahoitukseen tehtyjen leikkausten yhteisvaikutus nousee lähes 300 miljoonaan euroon. Lähes puolet kuntien käyttökuluista muodostuu varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja perusopetuksesta. Siksi on turha väittää, etteivät valtionosuusleikkaukset osuisi koulutukseen. Valtionosuusleikkaus on koulutusleikkaus, vaikka sakset olisi piilotettu valtiovarainministeriön budjettipääluokkaan. Lapsi ei opiskele budjettimomentilla vaan oikeassa luokkahuoneessa. Siellä leikkaus näkyy suurempana ryhmänä, vähäisempänä tukena ja opettajan pienempänä aikana jokaiselle lapselle.

Ammatillisesta koulutuksesta hallitus on jo leikannut 120 miljoonaa euroa. Se vastaa laskennallisesti noin 1 600 opettajan työpanosta. Tällä tavalla ei nosteta koulutustasoa eikä rakenneta Suomen tulevaa kasvua.

Arvoisa puhemies! Budjetti on aina arvovalinta. Tässä budjetissa valinta on tehty poikkeuksellisen selvästi. Sairaat maksavat enemmän, pienituloiset saavat vähemmän, koululuokissa tila vähenee, mutta suuryritysten verotus kevenee. Tätä ei voi kutsua välttämättömäksi säästämiseksi. Tämä on velkarahalla toteutettua tulonjakopolitiikkaa alhaalta ylöspäin. Kyse on lopulta yksinkertaisesta kysymyksestä: kenen puolella hallitus seisoo? Tämän budjetin vastaus on valitettavan selvä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että meidän vaihtoehdossamme peruisimme yhteisöveron alennuksen, lopettaisimme pienituloisten indeksijäädytykset, peruisimme kohtuuttomat asiakasmaksujen korotukset ja turvaisimme kuntien mahdollisuuden järjestää laadukkaan koulutuksen jokaiselle lapselle. Myös suojaosien palauttaminen auttaisi tässä vaikeassa työllisyystilanteessa. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Löfström poissa, edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Istuvan hallituksen viimeistä budjettia on perinteisesti nimitetty vaalibudjetiksi, jossa äänestäjien miellyttämiseksi tarjoillaan kansalle kivoja pieniä herkkupaloja. Tätäpä ette sellaiseksi kuitenkaan voi nimittää, sillä ensi vuodenkin budjetti tulee edelleen noudattamaan harkitsevaa ja vastuullista talouslinjaa. Menolisäyksiä ei ole tulossa, ja vaikka sopeutuksissa on nostettukin jalkaa kaasulta, niin se ei tarkoita sitä, etteikö sopeutettavaa riittäisi yhdelle tai kahdellekin seuraavalle hallitukselle. Valtionvelkaa ja kulurakennetta on paisutettu hallituskausi hallituskauden perään, joten ei ole millään tavalla realistista muuttaa tilannetta täysin päinvastaiseksi neljässä vuodessa, eikä niin olla edes luvattu.

Valtion taloudenpito on tasapainoilua, jossa liian hitaasti sopeuttaminen vain lisää vahinkojen laajuutta ja liian nopeasti sopeuttaminen halvaannuttaa talouskasvua. Hienoa, että oppositiostakin suurin osa on kuitenkin huolissaan valtiontaloudesta ja on sitoutunut velkajarruun. Tosin nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. Nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka todellakin olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. En keksi yhtäkään, josta olisitte olleet samaa mieltä, mutta teidän omia vaihtoehtojanne ei kuitenkaan saa lypsettyä, vaikka käyttäisi ihan aitoa lypsykonetta.

Arvon oppositio! Odotan innolla teidän vaihtoehtobudjettejanne, vaikka jo tiedänkin, mitä sieltä löytyy: lyijynraskas veromoukari, tukkapöllyä yrityksille. Mitä enemmän nostatte veroja, sitä arvottomampaa on suomalaisen tekemä työ. Sillä te leikkaisitte juuri siitä, mitä tavalliselle duunarille työstään verojen jälkeen käteen jää. Moisella sosialismilla vain pakoillaan poliitikkojen kyvyttömyyttä kantaa vastuuta ja tehdä vaikeita päätöksiä. Te väitätte hallituksen tekevän julmaa politiikkaa, julmaa leikkauspolitiikkaa, mutta minusta todellista julmuutta on laillisesti ryöstää palkansaajat.

Mistä palkansaajat ne verotettavat tulonsa sitten saavat? No, juuri niiltä yrittäjiltä, jotka veromoukarista tai tukkapölystä huolimatta vieläkin jaksavat yrittää. Julkisrahoitteisilla työpaikoilla on yhteiskunnassa paikkansa, mutta kasvua ja työpaikkoja tähän maahan tuovat yritykset. Yrityksien toimintaedellytyksien parantaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, jota vain voi tehdä. Muutos vaatii kuitenkin aikaa, sillä homma ei toimi niin, että tänään tässä salissa kopautetaan nuijalla pöytään ja ensi viikolla syntyy pari isoa kivaa yritystä.

Onneksi sentään tällä hallituskaudella on ollut erilainen ääni kellossa ja likipitäen koko 2000-luvun nollakasvussa rämpinyt talous on potkittu liikkeelle työ- ja yrityselämän suunnanmuutoksella. Silloin kun meillä on kassa kunnossa ja aktiivista elinkeinoelämää, on meillä myös erinomaiset lähtökohdat pitää huolta heistä, jotka yhteiskunnan apua tarvitsevat, eli heistä, jotka todellakin yhteiskunnan apua tarvitsevat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri jättänyt viimeisen budjettinsa, ja mielestäni täällä tänään on käyty perusteellista ja aiheellista keskustelua. Kun tätä budjettia lukee, on vaikea ymmärtää, missä tilanteessa Suomi tällä hetkellä on. Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, mutta erityisen surullista on meidän ennätyskorkea työttömyys, Euroopan korkein työttömyys. Kun tätä budjettikirjaa tarkastelee ja hallituksen ensi vuoden keinoja tarkastelee, pistää sanattomaksi, että erityisesti tähän työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen ei juurikaan ole pystytty tuomaan työkaluja ja keinoja. Työttömyys on inhimillinen kriisi ja pitkäaikaistyöttömyys on sitä erityisesti, ja tähän kunnat olisivat tarvinneet tukea.

Investoinnit ja kasvu ovat totta kai tärkeitä, mutta kasvu ei yksin riitä korjaamaan Suomen julkisen talouden alijäämää. Kun verotulot eivät riitä kattamaan menoja, velkaannumme koko ajan yhä enemmän. Teidän hallituksenne jää historiaan eniten velkaa ottaneena hallituksena. Tämän budjetin alijäämä on 12,3 miljardia euroa. Ja tähän on hyvä peilata nyt erityisesti tämä yhteisöveroalennus, josta olemme paljon myöskin tänään puhuneet. Jos olisimme maailmassa, jossa olisi rahaa ja olisi mahdollisuus alentaa veroja, niin miksi ei, mutta tämä on käsittämätöntä tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ja olemme yhteisesti tässä velkajarrusopimuksessa, jossa hallituspuolueet tietenkin ovat mukana, ja ottaen huomioon myöskin eri asiantuntijoiden näkemykset yhteisöveroalennuksesta — täällä ollaan paljon puhuttu tänään siitä, miten yhteisövero nähdään maailmalla eri eurooppalaisissa maissa, ja itse koen vahvasti, että se kilpailu käydään nollan ja 30 prosentin välillä, ei kahden prosentin välillä — ja tilanteessa, jossa se jättää meille myöskin näin mittavan aukon meidän julkiseen talouteen, lähes miljardin. Olemme toki kuulleet kokoomukselta ja hallituspuolueilta, että ensi vaalikaudella voimme hoitaa julkista taloutta menoleikkauksilla, mutta tämä ei ole sosiaalidemokraattien linja.

Olemme usein kuulleet täällä tänäänkin, kuinka hallitus on vedonnut erityisesti kansainvälisiin suhdanteisiin, ja on totta, että maailmalla menee tällä hetkellä huonosti, erityisesti kun mietitään Eurooppaa ja Ukrainan sotaa sekä tietenkin Hormuzinsalmea ja Iranin sotaa. Mutta juuri silloin kun meillä on epävakaata taloudessa, kansalaisten luottamus täällä kotimaassa on avainasemassa. Vasta kun luottamus kasvaa, on aidot mahdollisuudet hillitä velkaantumista. Ostovoimaa on vahvistettava. Ihmisten ei tarvitse pelätä huomista — jäänkö työttömäksi, voinko esimerkiksi perustaa perhettä. Luottamuksen murentumisen taustalla on se, että ihmiset kokevat hyvästä syystä olevansa eriarvoisessa asemassa. He kokevat, että emme ole enää siinä yhteisessä veneessä vaan on meitä ja niitä toisia ihmisiä, ja tämä johtuu teidän hallituksenne arvovalinnoista. Suurituloiset ovat saaneet verohelpotuksia samalla kun olette toistuvasti leikanneet heikommassa asemassa olevista ihmisistä ja välttämättömistä terveyspalveluista ja 30 000 lasta on pudonnut lapsiköyhyyteen.

Järjestöt on pantu polvilleen. Kansalaisyhteiskunta on tämän yhteiskunnan vahvuus. Järjestöiltä on leikattu puolet rahoituksesta. Erityisesti tämä ensi vuoden leikkaus, 84 miljoonaa, todella tuntuu järjestöjen toiminnoissa, ja hallitus varsin hyvin tietää, että tämä lakkauttaa monen toimintaa. Se pistää ihmisiä työttömäksi, mutta ennen kaikkea ne ihmiset, jotka apua tarvitsevat, jäävät vaille sitä tärkeää järjestöjen antamaa tukea.

Arvoisa puhemies! Eilen julkaistiin ihmisarvobarometri. On totta, että tämä on ensimmäinen julkaisu. Suomalaiset tässä julkaisussa kokevat, että meillä on aidosti nyt ihmisarvovaje eikä ihmisarvo toteudu tässä maassa niin kuin sen pitäisi toteutua. Itse ajattelen ja me sosiaalidemokraatit ajattelemme, että tällaista perintöä ei voi jättää tähän maahan. Palautetaan ihmisarvo jälleen suomalaiseen yhteiskuntaan. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola on poissa. Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jokaisen suomalaisen tulisi voida luottaa siihen, että hoitoon pääsee nopeasti ja että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen lompakon paksuudesta riippumatta. Valitettavasti nyt näin ei kuitenkaan ole. Nykyinen oikeistohallitus on rapauttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua tavallisilta suomalaisilta. Sen sijaan hyvätuloisten ohituskaistoja on kyllä vahvistettu ja rahaa kaadettu terveysjättien kasvaviin voittoihin.

Tämä politiikka jatkuu tässä talousarviossa, sillä hallitus on tuonut eduskunnalle esityksen merkittävistä korotuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin. Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen enimmäismäärä on nousemassa Orpon—Purran hallituskaudella lähes kaksinkertaiseksi. Rydmanin hinnoilla yhä useampi pienituloinen tulee jäämään ilman tarvitsemaansa hoitoa. Oikeistohallituksen ministerit ovat täällä toistelleet, kuinka asiakasmaksujen korotukset eli nämä uudet Rydmanin hinnat ovat parempi vaihtoehto kuin palveluista leikkaaminen — mutta kun tämä hallitus tekee molempia. Pahin esimerkki tästä ovat eilen eduskuntaan tuodut sosiaalihuollon säästöt, jotka koostuvat sekä vanhuspalveluiden asiakasmaksujen korotuksista että leikkauksista erityisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden palveluihin. Toisin kuin täällä on väitetty, nämä asiakasmaksukorotukset eivät kohdistu vain hyvätuloisiin, vaan tämä hallitus nostaa lähes kaikkien kotihoidon asiakkaiden maksuja.

Lasku suuryrityksien jättiveronalennuksista on sysätty paitsi suomalaisille vanhuksille myös vaikeimmassa asemassa oleville lapsille. Hallituksen esityksellä yli 5 000 lasta siirrettäisiin lastensuojelusta sosiaalihuoltolain palveluihin, mikä tarkoittaa näiden lasten oikeuksien ja näiden lasten aseman heikkenemistä, ja tämä on täysin käsittämätöntä ja julmaa politiikkaa. Myös hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolain muuttamiseksi on ”arvioitu mahdolliseksi riskiksi se, että siirtyvien lasten erityisiä tarpeita ei tunnistettaisi riittävässä määrin sosiaalihuoltolain mukaisessa työskentelyssä”. Väitän kylläkin, että tämä riski ei ole ainoastaan mahdollinen vaan todennäköinen, kun katsotaan, kuinka ahtaalle sosiaalipalvelut on jo ennestään ajettu. Hallituksen käyttämä taikasana on ”joustavoittaminen”, joka kuitenkin on kiertoilmaisu palveluista leikkaamiselle. Tämäkin on esityksessä tuotu melko suoraan esiin, kun tätä lukee: ”On olemassa riski, että joustavampi sääntely yhdistettynä hyvinvointialueiden nykyisiin ja tuleviin säästöpaineisiin johtaisi tosiasiallisesti palvelun liialliseen supistumiseen tai siihen, että palvelun kehittymiseen ei pystytä panostamaan siinä määrin kuin lasten ja perheiden tuen tarpeet edellyttäisivät.” Korusanojen ja kaunistelun sijaan olisikin syytä sanoa asiat niin kuin ne ovat. Tämä hallitus leikkaa haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta ja vanhuksilta, jotta se voi jakaa mannaa suuryrityksille ja rikkaille. Sellaista on oikeistohallituksen politiikka.

Tänään täällä salissa on puhuttu orastavasta talouskasvusta. Pääministeri totesi omassa puheenvuorossaan tuossa hetki sitten, että tämän hallituksen toimesta kilpailukykyä on laitettu kuntoon. Mutta kenen kustannuksella tämä on tapahtunut? Tämä on tapahtunut vaikeassa asemassa olevien kustannuksella. Maksajina ovat tärkeää työtä tekevät järjestöt, lastensuojelun asiakkaat, vanhukset ja paljon sairastavat. Tämä hallitus on omilla toimillaan kasvattanut hyvinvointivelkaa, ja sen kurominen umpeen tulee olemaan pitkä ja kivinen tie.

Puhemies! Vielä lopuksi: Pääministeri Orpo sanoi vuonna 2023, että ”keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia”, ja valtiovarainministeri Purra totesi, että ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy”. Jos tässä nyt pitäisi nopeasti arvioida Orpon—Purran hallituksen viimeisen budjetin osalta, onko tämä hallitus onnistunut, niin vastaus on helppo: ei ole. [Jaana Strandman: Talous kasvaa ja työllisyys kasvaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on tapahtunut selvä muutos parempaan. Alkuvuoden kasvu on ollut odotettua vahvempaa, ja myönteinen kehitys näkyy useilla toimialoilla. Vienti vetää, ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun. Yritysten luottamus tulevaan on vahvistunut. Teollisuudessa muutos näkyy erityisen selvästi. Uudet tilaukset ovat kasvaneet vuoden takaisesta lähes 70 prosenttia. Tilauskantojen vahvistuminen antaa yrityksille paremmat edellytykset investoida, kasvattaa tuotantoa ja palkata lisää henkilöstöä.

Työllisyydessäkin suunta on muuttunut. Tänään saatiin juuri tärkeitä uutisia: Elokuussa 2026 Suomessa oli 34 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Talouskasvun vahvistuminen luo pohjaa työllisyyden paranemiselle myös tulevina kuukausina. Tästä pitää iloita, ja tällä pitää luoda uskoa yrityksille että myös kotitalouksille. Kun ihmiset luottavat omaan toimeentuloonsa ja yritykset tulevaisuuden kysyntään, syntyy pohjaa kestävälle kasvulle. Sinnikkäällä yrittämisellä saavutamme tuloksia.

Arvoisa puhemies! Parempi taloustilanne vahvistaa myös edellytyksiä julkisen talouden tasapainottamiseen. Velkasuhde on edelleen korkea, noin 90 prosenttia, ja alijäämä suuri. Siksi menojen hallinta ja rakenneuudistukset ovat tarpeen myös jatkossa. Tulot ja menot ovat kroonisessa epätasapainossa, ja velkajarrua tarvitaan, vaikka siitä ovat jo oppositiopuolueet näin ennen vaaleja alkaneet kipuilla. Leikattavaa ensi hallituskaudelle riittää noin 10 miljardia euroa, olivatpa siinä mitkä puolueet tahansa, mutta sopeutuksia ei tule tehdä veronkorotuksilla, sillä ne olisivat isku alkaneelle talouskasvulle ja yrityksille. Lääke on siis toissijaisissa menoissa.

Arvoisa puhemies! Kasvun edellytyksiä pitää vahvistaa koko Suomessa. Tarkastellaanpa, mitä merkittäviä toimia hallitus on tehnyt Itä-Suomeen. Hallitus vahvistaa Itä-Suomen investointeja, liikenne- ja energiayhteyksiä sekä alueen elinvoimaa. Pelkästään liikenneinfrahankkeet ovat 710 miljoonaa euroa. Valtatien 5 kehittäminen Leppävirta—Kuopio-välillä, valtatien 15 Kouvola—Kotka-tieosuus, Savon radan parantaminen ja Karjalan radan eri hankkeet vahvistavat alueen saavutettavuutta. Myöskin maakuntalennot on turvattu vuoteen 2028 saakka. Sähköverkon kehittäminen Fingridin investointikyvyn lisäyksellä puolestaan tukee uusia teollisia hankkeita. Itä-Suomen erityisen talousalueen pilotilla etsitään uusia keinoja vauhdittaa investointeja ja yritystoimintaa. Myös turvallisuusympäristö vahvistaa alueen merkitystä. Mikkeliin sijoitettu Naton maavoimien alaesikunta tuo alueelle kansainvälistä toimintaa ja vahvistaa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Itä-Suomen suuriin maakunnallisiin hankkeisiin kohdennettiin myös 12 miljoonaa euroa.

Pari viikkoa sitten Google ilmoitti 13 miljardin euron datakeskushankkeista, joista kolme sijoittuu itäiseen Suomeen, Kajaaniin, Vaalaan ja Haminaan. Tämä on erittäin merkittävä satsaus. Itä-Suomen korkeakouluille on osoitettu neljä miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseen. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on mukana valtakunnallisessa tohtorikoulutuksen rahoituksessa. Tavoitteena on vahvistaa alueen osaamista ja helpottaa yritysten saatavuutta. Nykyhallitus on perustanut myös elinvoimakeskuksiin Itä-Suomen alueellisen investointitiimin.

Nyt on siis syytä lopettaa puheet siitä, että Itä-Suomeen ei ole panostettu. Kaikki nämä kohdennukset ovat käynnissä, mutta tärkeää on EU:n suuntaan huolehtia NSPA-rahoituksesta Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksella. Tällä rahoituksella korvataan pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja ankaran ilmaston kilpailukykyhaittoja.

Arvoisa puhemies! Itä-Suomeen on luotu vahva pohja kehitykselle, teollisuudelle, metsätaloudelle, energialle, matkailulle ja osaamiselle. Alueen saavutettavuus, energiaverkot ja turvallisuus ovat kunnossa. Näitä vahvuuksia voidaan hyödyntää entistä paremmin jatkossakin, mutta tämä edellyttää myös alueen toimijoilta vahvaa ja aitoa yhteistyötä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Honkonen poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Garedew poissa, edustaja Berg poissa. — Edustaja Mattila.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen hyvinvointivaltio ei ole syntynyt hetkessä. Se on rakennettu ajatukselle, että ihminen saa apua silloin, kun sitä tarvitsee, että lääkäriin pääsee, vanhus saa tarvitsemansa hoivan, lapsiperhe saa tukea ja ihminen ei putoa työttömyyden tai sairauden vuoksi kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt tämä lupaus on koetuksella.

Hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa mahdollisuus onnistua tehtävässään. Ne ovat vasta rakentaneet toimintamallejaan ja etsineet tapoja järjestää palvelut nykyistä paremmin. Sen sijaan niiden taloutta on kiristetty tavalla, joka pakottaa tekemään nopeita ja lyhytnäköisiä ratkaisuja. Kun rahaa ei ole riittävästi, ensimmäisenä tarkastellaan lähipalveluja, suljetaan toimipisteitä, keskitetään palveluja ja pidennetään ihmisten matkoja. Silloin säästö voi näkyä paperilla, mutta lasku tulee myöhemmin jossain muualla.

Keskustan mielestä tämä ei ole kestävä tie. Meidän lähtökohtamme on selvä: sosiaali- ja terveyspalveluista ei pidä leikata tavalla, joka lisää ongelmia ja kustannuksia myöhemmin. Hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen. Olemme esittäneet alijäämien kattamiselle lisäaikaa.

Samalla meidän on uskallettava uudistaa palveluja. Keskustan vaihtoehto ei ole se, että kaikki tehdään juuri niin kuin ennen, päinvastoin. Me haluamme omalääkärit ja omahoitajat. Ihmisellä pitää olla tuttu ammattilainen, joka tuntee hänen tilanteensa ja jonka puoleen voi kääntyä. Hoidon jatkuvuus on inhimillisesti järkevää ja myös taloudellisesti järkevää. Kela-korvauksiin käytettyjä julkisia varoja pitää tarkastella juuri tästä näkökulmasta. Keskustan mielestä niitä varoja pitäisi käyttää ennen kaikkea siihen, että perhelääkärimalli saadaan koko maassa toimivaksi.

Tarvitsemme myös uusia tapoja tehdä työtä. Digipalvelut, etävastaanotot, tekoäly ja robotiikka voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiseen, mutta digitalisaatio ei saa tarkoittaa sitä, että ikäihminen tai ihminen, joka ei pysty käyttämään sähköisiä palveluja, jätetään yksin. Aina pitää olla mahdollisuus myös kasvokkaiseen palveluun. Palvelut pitää pitää lähellä ihmistä. Ei ole järkevää kuljettaa ihmistä kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä sellaisen perustason palvelun vuoksi, joka voitaisiin järjestää lähempänä. Keskusta haluaa vähentää tätä taksirallia ja tarkastella palveluverkkoa kokonaiskustannusten, ei vain yhden budjettirivin näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyskeskusmaksuja korotetaan, poliklinikkamaksuja korotetaan ja uusia maksuja otetaan käyttöön. On kysyttävä: mitä tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole varaa maksaa? Jos ihminen jättää tutkimuksiin menemättä siksi, että hän pelkää laskua, emme ole säästäneet, olemme siirtäneet ongelmaa eteenpäin. Hoitamattomasta vaivasta voi tulla vakavampi sairaus, jonka hoitaminen tulee sekä ihmiselle että yhteiskunnalle kalliimmaksi. Terveydenhuollon asiakasmaksu ei saa olla portti, joka estää ihmistä pääsemästä hoitoon.

Sama periaate koskee ikäihmisten hoivaa. Väestömme ikääntyy. Meidän on löydettävä uusia tapoja huolehtia ihmisestä arvokkaasti ja samalla taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskusta haluaa vahvistaa perhehoitoa. Perhehoito voi tarjota ikäihmiselle turvallisen, yhteisöllisen, kodinomaisen vaihtoehdon silloin, kun yksin kotona ei enää pärjää mutta ympärivuorokautinen hoiva ei ole vielä tarpeen. Perhehoito voi auttaa myös omaishoitajia. Se voi antaa omaishoitajalle mahdollisuuden pitää vapaata ja saada rinnalleen toisen ihmisen, joka tuntee hoivan arjen. Tässä olisi uudistus, jota meidän pitäisi määrätietoisesti edistää.

Arvoisa puhemies! Erityisen huolissani olen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilanteesta. Järjestöt tekevät työtä, jota ei aina näe tilastoissa. Siellä on puhelin, johon joku yksinäinen soittaa, vertaisryhmä, johon joku ensimmäistä kertaa uskaltaa tulla, omaishoitaja, joka saa neuvoja, lapsiperhe, joka saa apua ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Kun tätä työtä leikataan, ihmisten tarpeet eivät katoa, ne siirtyvät muualle, ja liian usein ne siirtyvät juuri hyvinvointialueille. Tämä on ristiriitaista. Hallitus puhuu ennaltaehkäisystä ja vaikuttavuudesta, mutta samaan aikaan se leikkaa toimijoilta, jotka tekevät merkittävää ennaltaehkäisevää työtä Järjestöjen toimintaa ei myöskään voi korvata pelkällä vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoiset ovat korvaamattomia, mutta heidän ympärilleen tarvitaan usein palkattuja ammattilaisia, jotka koordinoivat, kouluttavat ja pitävät toiminnan käynnissä. Jos tämä rakenne puretaan, ei synny säästöä tyhjästä, syntyy palveluaukko.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon siitä, milloin talous viimein kääntyy. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan perusteita sanoa, että käänne on tapahtumassa. Vienti vetää, investoinnit kasvavat, teollisuuden tilauskirjat vahvistuvat, ja kaikkein tärkeimpänä myös työmarkkinoilta tulee ensimmäisiä parempia uutisia. Yksi kuukausi ei toki ratkaise kaikkea. Työttömyys on edelleen liian korkealla, mutta suunta on nyt parempi, ja juuri siksi tässä tilanteessa olisi vaarallista tehdä se, mitä oppositio meille tarjoaa: kiristää työn, yrittämisen ja kotitalouksien verotusta miljarditolkulla.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei ole tilastoharjoitus. Kasvua tarvitaan siksi, että ihmiset pääsevät töihin, että suomalaisilla on enemmän ostovoimaa, että yritykset uskaltavat investoida ja että meillä on varaa maksaa koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta. Siksi hallitus on tehnyt uudistuksia, joita Suomessa on lykätty liian kauan. Työmarkkinoita on uudistettu, työn tekemisen kannusteita on vahvistettu, työn verotusta on kevennetty. Yrityksille on pyritty rakentamaan ympäristöä, jossa Suomessa kannattaa investoida, kasvaa ja palkata. Pieni‑ ja keskituloisen verotusta kevennetään tällä vaalikaudella merkittävästi.

Oppositiolta haluan kysyä yhden yksinkertaisen kysymyksen: Jos talous on viimein kääntymässä kasvuun, niin miksi juuri nyt pitäisi kiristää työn ja yrittämisen verotusta? Miten kasvua syntyy sillä, että onnistumista verotetaan enemmän? Me emme usko siihen reseptiin.

Arvoisa puhemies! Yritykset katsovat nyt Suomea uudella tavalla. Energiasiirtymä tuo investointeja. Puolustusteollisuus kasvaa. Teollisuuden tilaukset ovat vahvistuneet. Tämä kehitys, arvoisa puhemies, ei ole itsestäänselvyys. Siksi politiikan tehtävä ei ole vaikeuttaa investointeja vaan tehdä Suomesta maa, johon kannattaa sijoittaa pääomaa, osaamista ja työpaikkoja. Opposition veropolitiikka kulkisi aivan toiseen suuntaan. Ensin puhutaan kasvusta, sitten esitetään miljardien veronkiristyksiä yrityksille, työntekijöille ja kotitalouksille. Molempia ei voi uskottavasti tehdä yhtä aikaa.

Arvoisa puhemies! Kasvun rinnalla meillä on kuitenkin toinen suuri asia: velkaantuminen. Ensi vuoden budjetti on edelleen yli 12 miljardia euroa alijäämäinen. Pelkästään valtionvelan korkoihin menee jo 4,4 miljardia euroa. Se on valtava summa. Kyse on lopulta hyvin konkreettisesti siitä, mihin suomalaisilla on tulevaisuudessa varaa. Tällä vaalikaudella on tehty vaikeita päätöksiä. Niitä ei ole tehty siksi, että säästäminen olisi mukavaa. Rahaa on aina helpompi jakaa, mutta jos jokainen hallitus ratkaisee ongelmat uudella velalla, lasku ei katoa mihinkään. Se siirtyy seuraaville, ja jossain vaiheessa joku joutuu sen maksamaan.

Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi pyrkiä aika yksinkertaiseen periaatteeseen: me maksamme mahdollisimman suuren osan oman aikamme menoista itse. Samalla kuitenkaan talouden tasapainottaminen ei tarkoita sitä, että kaikesta leikataan. Päinvastoin. Vaikeina aikoina politiikan tärkein tehtävä on osata valita, mistä pidetään kiinni. Lapsen pitää oppia koulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Sairaan pitää päästä hoitoon. Ikääntyvän pitää voida luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoivan. Ja suomalaisen pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi niin kotona, kaduilla kuin maamme rajoillakin.

Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien talouspolitiikassa on lopulta kyse luottamuksesta. Uskaltaako yritys investoida Suomeen? Uskaltaako yrittäjä palkata uuden työntekijän? Kannattaako suomalaisen tehdä enemmän töitä? Näihin kysymyksiin politiikan pitää pystyä vastaamaan ”kyllä”. Siksi nyt ei ole aika painaa jarrua. Ei ole aika kiristää työn ja yrittämisen verotusta. Ei ole aika palata politiikkaan, jossa jokainen ongelma ratkaistaan uudella menolla ja uudella verolla.

Nyt pitää vahvistaa kasvua ja saada ihmiset töihin ja jatkamaan velkaantumisen hillitsemistä. Kasvun kaasua ja velan jarrua tarvitaan yhtä aikaa. Suomen talouden ensimmäiset merkit ovat parempia kuin pitkään aikaan. Tätä suuntaa kannattaa vahvistaa. Luotetaan suomalaisiin, luotetaan yrityksiin. Annetaan työnteon kannattaa ja investointien tulla, ja pidetään samalla huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät lupaukset voidaan pitää myös tulevaisuudessa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rasinkangas.

Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan positiivisista asioista. Suomen talous kasvaa, suomalaisten ostovoima lisääntyy, ja työllisyyskin on vihdoin kääntynyt kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2026 työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 5 000 vähemmän. Tämä on tärkeä suunnanmuutos, ja hallituksen toimet alkavat purra.

Valtion taloudellinen tilanne on jo pitkään uhannut koko Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta, kun talouskasvua ei ole ollut ja menot ovat olleet aivan liian korkeat suhteessa tuloihin. Nyt onneksi suunta on kääntynyt investointien lisääntyessä ja tuottavan toiminnan kasvaessa. Positiivinen käänne ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tämänkin hallituskauden jälkeen on vielä valtavasti töitä tehtävänä, jotta talous saadaan tasapainoon. Valtionvelan korot syövät koko ajan juuri niitä tärkeimpiä hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita: sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vanhushoivaa, koulutusta, turvallisuutta, maataloutta ja puolustusta. Jokainen korkoihin laitettu veroeuro on näistä pois.

Koroista puhuttaessa ei puhuta mistään pienistä summista. Ensi vuonna valtionvelan korkoihin menee noin 4 400 miljoonaa euroa eli 4,4 miljardia euroa. Valtionvelan korkoihin maksettavalla summalla kustannettaisiin kokonaan koko Suomen ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden tukiin vuosittain kuuluvat menot. Korkomenojen summa on neljä kertaa suurempi kuin Suomen poliisin vuosittainen määräraha, ja jäisi vielä 400 miljoonaa euroa ylikin. Toisin kuin oppositio, joka ei haluaisi leikata mistään, näillä konkreettisilla esimerkeillä haluan osoittaa, että meidän todellakin tulee leikata menoja ja paljon, jotta korkokulujen kasvu ei tuhoa koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies! Menoja voidaan leikata toissijaisista kohteista ilman, että suomalaisten peruspalvelut ovat uhattuna. Se vaatii tältä salilta vain rohkeutta. Pelkästään kehitysavun pienentäminen 200 miljoonaan euroon vuodessa toisi ensi vaalikaudessa 3,2 miljardia euroa säästöä. Tällä kaudella kehitysavusta olemme säästäneet 1,3 miljardia euroa, mutta kuten huomataan, edelleen on säästettävää ja reilusti. Tarvitsemme myös kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan. Vieraskielisten keskeisimpiin toimeentuloa turvaaviin sosiaalietuuksiin meni viime vuonna 1,8 miljardia euroa, eivätkä tässä ole edes kaikki vieraskielisille suomalaisten verorahoista maksetuista sosiaalieduista.

Laskin, kuinka paljon saisimme säästöjä kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan käyttöönotosta. Suomessa olevista vieraskielisistä noin 67 prosenttia ei ole Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisia. Jos 1,8 miljardin euron etuudet jakautuvat tasaisesti vieraskielisten kesken kansalaisuudesta riippumatta, olisivat kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan vuosittaiset säästöt 1,2 miljardia euroa. Tämä säästö olisi siis vaalikaudessa miltei viisi miljardia euroa, eikä ole edes huomioitu kaikkia vieraskielisten tukimuotoja.

Toissijaisia menoja siis on, ja tällä salilla tulee olla rohkeutta tehdä menoleikkauksia Suomen ja suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus edellä. Nostin tässä puheessa vain kaksi isoa esimerkkiä, miten leikkauksilla saataisiin merkittäviä säästöjä ilman, että talouskasvu tuhoutuisi veromoukarilla, tai ilman, että suomalaisten ostovoima romahtaisi.

Arvoisa puhemies! Jokaiselta kansanedustajalta, joka edellä mainittuja säästöjä vastustaa, kysyn: mistä sinä ottaisit kahdeksan miljardia ennemmin, suomalaisten peruspalveluista vai nostamalla jo ennestään korkeaa verotusta? — Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Heinäluoma, poissa. Edustaja Kemppi, poissa. Edustaja Lyly [Lauri Lyly: Paikalla!] — paikalla.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä tänään on aika paljon puhuttu talouskasvusta. Ihan nopeasti kaivoin tuossa äsken myös niitä talouskasvulukuja 2015:n jälkeen, ja yllätys yllätys, siellä myös 2016 ja 2017 talouskasvu oli 1,9 prosenttia ja 2,7 prosenttia. Myös vuonna 2021 oli 3,2 prosenttia koronan jälkeen kasvua. Me aina unohdamme, että meillä on ollut myös aiemmin näitä kasvun vuosia.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallituksen keskeisimmät tavoitteet, jotka tässä salissa esiteltiin hallituksen muodostamisen jälkeen, olivat talouskasvun aikaansaaminen, velalla elämisen lopettaminen ja 100 000 työllistä lisää.

Talouskasvun aikaansaaminen on ollut aika hidas tie. Vuonna 2024 se oli 0,9 prosenttia, vuonna 25 taas 0,8 prosenttia, ja nyt arvio tästä vuodesta liikkuu yli prosentin, ehkä tuolla 1,6 prosentin luokassa, ja ensi vuosi on samalla tasolla. Talouskasvu on viivästynyt. Lähtö on viivästynyt, ja varmasti nämä leikkaustoimenpiteet, mitä on tehty sosiaaliturvaan ja muuhun, ovat vaikuttaneet siihen, että talouskasvu ei ole lähtenyt liikkeelle ja kuluttajien luottamus on ollut aika huonoa tällä hetkellä.

Toinen lupaus: velalla eläminen lopetetaan. No, siinä on käynyt vielä huonommin. Valtion alijäämä on vuosina 2024—2027 eli ensi vuoden budjetti mukaan lukien yli 50 miljardia euroa. Tämä hallitus ottaa eniten velkaa Suomen hallituksista Suomen historian aikana. Vuoden 2027 alijäämä on 12,4 miljardia euroa. Jos luettelee nämä hallituksen kokoaikaiset vuodet, niin vuoden 24 alijäämä oli 12,1 miljardia, 25 oli 12,7 miljardia ja 26 eli tänä vuonna 13,4 miljardia, ja ensi vuonna 12,4 miljardia euroa. Siihen kun laitetaan VERiltä lisämiljardi, niin ollaan koko ajan 12—13 miljardin luokassa alijäämän osalta.

Sanna Marinin hallitus kun lopetti, niin liikuttiin 6—8 miljardin euron tasolla. Eli se on noussut 4—5 miljardia euroa siitä tasosta, millä Sanna Marinin hallitus lopetti. Velalla eläminen piti lopettaa, ja alijäämä piti saada prosentin tasolle. Se ei ole onnistunut, ja tämä on toinen iso hallituksen epäonnistuminen.

100 000 työllistä lisää: Tulos on ollut käytännössä päinvastainen. Tänään on kuultu lukuja, että liikutaan tavoitteesta noin 160 000:n päässä. Meillä on erittäin korkea työttömyys tällä hetkellä. Voidaan sanoa, että meillä joka alueella on työttömyys kasvanut koko hallituskauden ajan.

Työttömiä työnhakijoita, arvoisa rouva puhemies, on tällä hetkellä 329 618. Se on 18 500 enempi kuin vuosi sitten ja 50 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Tämä kertoo siitä tilanteesta, mihin tässä työllisyystavoitteessa on päästy.

Pahinta tässä on se, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut todella voimakkaasti. Se on tällä hetkellä 143 000:ssa, ja se on kasvanut kahden vuoden aikana 46 500.

Ulkomaalaisten työttömyys on pysynyt noin 50 000:ssa, ja täällä aina syytellään ulkomaalaistaustaisten työttömyyttä, että se on meidän isoin osa. Täytyy muistaa, että tämä vähän vajaa 50 000 on osa siitä 330 000:sta, ja se ei selitä meidän työttömyyttä.

Alle 25-vuotiaitten työttömyys on ennätysmäärässä.

Hallitus on siis epäonnistunut kaikissa kolmessa keskeisessä tavoitteessaan, ja ne tulokset näkyvät nytten. Tämä hallitus tulee jättämään aivan karmaisevan perinnön seuraavalle hallitukselle, kun näitä joudutaan oikaisemaan. — Aika tulee täyteen, niin otan seuraavan puheenvuoron. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kallio poissa, edustaja Viitala poissa, edustaja Kiuru poissa. — Edustaja Mikkonen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien ja laajalle levinneen asutuksen maa. Saavutettavuuden merkitys on alueiden, elinkeinoelämän ja ihmisten arjen näkökulmasta koko Suomen kehittymisen kannalta tärkeimpiä asioita. Meidän on jatkossakin pidettävä kiinni liikennejärjestelmäsuunnitelman kolmen tunnin saavutettavuusrajasta huolehtimalla maakuntalennoista ja yhteyksistä maakuntiin.

Kestävällä liikennepolitiikalla on merkittävä rooli maamme huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa. Liikennepolitiikka on kytkettävä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, työllisyyden, turvallisuuden sekä alueiden kehittämisen kehitykseen ja myöskin rajat ylittävään yhteistyöhön. Ministeri Ranne täällä tänään hehkutti, miten koko Suomea kehitetään ja liikennehankkeita tehdään, mutta esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaan ei ole kohdistettu minkäänlaista liikennehanketta edelleenkään.

Arvoisa rouva puhemies! Itäisen Suomen tulevaisuus nojaa vahvasti investointeihin, minkä vuoksi niitä vauhdittavia toimia täytyy viedä eteenpäin päättäväisesti. Tämä on elintärkeää koko Suomen talouskasvulle. EU:n ja Naton pisimpänä ulkorajana itärajan alueen elinvoima on paitsi talous- myös turvallisuuskysymys koko Euroopalle. Investointien houkuttelu vaarantuu, jos alueen saavutettavuutta ei paranneta, sillä ilman toimivia yhteyksiä ei synny investointeja eikä vientiä.

Itäinen Suomi on lähes miljoonan suomalaisen kotiseutu ja vetovoimainen matkailukohde, jonka teollisuus ja luonnonvarat luovat uutta talouskasvua. Itäisen Suomen potentiaali pitää nähdä mahdollisuutena. Pääministeri nimesi itse Itä-Suomeen erityisedustajan, mutta hänen esitystensä toimeenpano on jäänyt vielä näkemättä. Itä-Suomi tarvitsee konkretiaa, ei enää uusia työryhmiä valmistelemaan määräaikaisia itäisen Suomen erityistalousaluekokeiluja. Tässä olisi nimittäin ollut jo kolme vuotta aikaa toimia.

Arvoisa puhemies! Suomen EU-liittymissopimuksessa sekä EU:n perussopimuksessa mainitaan itäisen ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden NSPA-koheesiorahat. Kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva asutus aiheuttavat pysyvän kilpailukykyhaitan alueellemme. Olennaista tässä on huomata, että kyse on alueelle pysyvistä rakenteellisista epäkohdista, jotka eivät ole poistuneet mihinkään vaan ovat edelleen olemassa. Viime vuonna siirrettiin Suomen omalla päätöksellä Itä- ja Pohjois-Suomesta uusiin ei-aluesidonnaisiin tarkoituksiin 300 miljoonaa euroa, Etelä-Savostakin esimerkiksi noin 29 miljoonaa euroa, uusiin rahoituskohteisiin, kaksikäyttötuotteisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Nämä ovat tärkeitä asioita kyllä, mutta aluekehityksen näkökulmasta on harmillista, että enää ei ole takeita, että aiemmin meille itään tai pohjoiseen kohdennetut varat kohdistuisivat meille, vaan niistä kilpailee koko Suomi. Arvoisa pääministeri, jos olisitte paikalla, niin toivoisin, että huolehditte, että me harvat alueet saamme koheesiorahoista myöskin jatkossa osamme.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka eriarvoistaa ihmisiä sekä alueita. Suomessa vapaaehtoistyötä tehdään laajasti erityisesti ikäihmisten, lasten ja nuorten parissa. Urheilu- ja liikuntaseuroissa vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta työtä, ja tavallisimpia vapaaehtoistehtäviä ovat auttaminen, talkootyö, hallintotehtävät sekä tapahtumajärjestelyt. Tämä kaikki osoittaa, kuinka laajasti vapaaehtoistyö vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja miten se rakentaa siltoja ihmisten välille. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrén on arvioinut, että vapaaehtoistyön rahallinen arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa eli valtionvelan koron verran. Tämä luku tekee näkyväksi sen, kuinka merkittävää vapaaehtoistyö on hyvinvointimme kannalta. Kun otamme huomioon kaikki yhteiskunnan kokonaishyvinvointia lisäävät tekijät, vapaaehtoistoiminnan vaikutus nousee entistä suuremmaksi. On kuitenkin tärkeää huomata, että vapaaehtoistyön koordinaatio ja järjestäminen vaativat resursseja. Ilman järjestöjen saamaa rahoitusta vapaaehtoistoiminta ei voi jatkua yhtä tehokkaana. Meidän on syytä olla huolissamme siitä, että sotejärjestöjen avustuksia ollaan jälleen leikkaamassa merkittävästi lähivuosina.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tuppurainen poissa, edustaja Mäkynen poissa. — Edustaja Hiltunen.

Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 27 talousarviota käsitellään nyt tilanteessa, jossa Suomen taloudesta kuuluu pitkästä aikaa tällä kaudella myös hyviä uutisia. Tänään julkaistujen lukujen mukaan elokuussa Suomessa oli 2,63 miljoonaa työllistä. Se on 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä puolestaan väheni hieman, ja 20—64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi 75,9 prosenttiin. Tämä on hyvä uutinen, ja siitä kannattaa iloita puoluekannasta riippumatta, sillä Suomi ja suomalaiset aidosti tarvitsevat kasvua, työtä ja ennen kaikkea uskoa tulevaan. Myös talous on kääntynyt kasvuun, ja investointien odotetaan vahvistuvan.

Jos tämä kehitys jatkuu, se helpottaa myös julkisen talouden tilannetta. Yhden kuukauden perusteella emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka vahvasta käänteestä on kyse. Työttömyysasteen trendi on edelleen 10,1 prosenttia, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat korkealla ja avoimien työpaikkojen määrä vähäinen. Siksi vuoden 27 tärkein talouspoliittinen tehtävä on mielestäni selkeä: nyt alkanut kasvu pitäisi saada muuttumaan entistäkin enemmän työpaikoiksi, jotta jokainen työkykyinen saadaan osaksi työelämää niin inhimillisten kuin taloudellistenkin syiden vuoksi.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilasta on puhuttava hyvistä uutisista huolimatta rehellisesti. Suomi velkaantuu tällä hallituskaudella edelleen, ja tämä hallitus ottaa ennätysmäärän velkaa. Alijäämä on 12,3 miljardia euroa, valtionvelan korkoihin menee 4,4 miljardia, ja työttömyys on edelleen Euroopan korkein. Väestö ikääntyy, puolustukseen käytetään tulevina vuosina entistä enemmän rahaa, ja hyvinvointivaltion peruspalvelut pitää pystyä rahoittamaan. Siksi pidän tärkeänä, että eduskuntapuolueet ovat kyenneet sitoutumaan pääosin velkaantumisen taittamiseen. Se on ennen kaikkea lupaus siitä, että velkasuhteen kasvu otetaan vakavasti yli vaalikausien.

Tilanne on todella haastava, ja EU:n alijäämämenettely vaatii 8—11 miljardin euron sopeutusta. Se, miten se toteutetaan, on ensi kauden vaikein kysymys. Suomen taloutta ei voida tasapainottaa vain leikkaamalla, mutta julkisia menoja on pystyttävä priorisoimaan, ja olemassa olevia rakenteita, tukia ja verotusta pitää arvioida kriittisesti. Samalla pitäisi ymmärtää ero menon ja investoinnin välillä. Jos säästämme koulutuksesta, tutkimuksesta, työkyvystä tai kasvua mahdollistavasta infrasta tavalla, joka heikentää tulevaa kasvua, säästö voi tulla myöhemmin huomattavasti kalliimmaksi. Kaikkein kalleinta on se, että ihminen jää pitkäksi aikaa ilman työtä, jolloin usein muutkin ongelmat kasautuvat.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti kuvaamani tilanne näkyy omassa vaalipiirissäni hyvin konkreettisesti. Vaikka valtakunnan elokuun työllisyysluvut ovat rohkaisevia, Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys oli edelleen viisi prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet. Oulussa tilanne on ollut erityisen vaikea. Vielä heinäkuussa kaupungissa oli yli 16 000 työtöntä ja työttömyysaste 15,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyysaste oli yli 23 prosenttia. Näiden lukujen takana on nuoria, joiden pitäisi päästä ensimmäiseen työpaikkaansa, ja kokeneita työntekijöitä, joiden osaamista meillä ei ole varaa menettää.

Mutta Oulusta löytyy myös hyvä esimerkki siitä, miksi Suomen taloudessa kannattaa puhua muustakin kuin säästämisestä. Oulu on vahva yliopisto- ja teknologiakaupunki. Pohjoiseen suunnitellaan merkittäviä energiateollisuus-, datakeskus- ja puhtaan siirtymän investointeja. Meillä on osaamista ja mahdollisuuksia synnyttää uutta kasvua ja vientiä. Tarvitaan vain osaavaa työvoimaa, riittävää energiantuotantoa ja sähköverkkoa, sujuvia lupaprosesseja sekä toimivia liikenneyhteyksiä.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikassa pitäisi nyt pystyä pitämään kaksi ajatusta mielessä yhtä aikaa: velkaantuminen on saatava hallintaan, ja on uskallettava panostaa kasvuun sekä ihmisiin. Vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään myös seuraavalla vaalikaudella. Sitä ei pidä suomalaisille kaunistella. Kuitenkin yhtä olennaista on kysyä jokaisen päätöksen kohdalla, vahvistaako se Suomen kykyä työllistää, investoida ja kasvaa, vahvistaako se ihmisen luottamusta tulevaan, uskallusta kuluttaa ja mahdollisuutta pärjätä ja menestyä omassa elämässään. Olennaista on, että velkaantuminen taittuu, ihmisten arki on sujuvaa ja jokainen voi uskoa hyvään tulevaisuuteen, työhön ja toimeentuloon sekä peruspalveluiden saavutettavuuteen myös tulevaisuudessa. Inhimillinen tulevaisuus kuuluu jokaiselle.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kari poissa, edustaja Ojala-Niemelä poissa, edustaja Lindén poissa, edustaja Kymäläinen poissa, edustaja Kokko poissa... — Anteeksi, edustaja Eskelinen jäi välistä. Hänkin oli poissa. Eli edustaja Eskelinen ja sitten edustaja Kokko, molemmat poissa. — Edustaja Malm poissa. Edustaja Hamari poissa, edustaja Werning poissa, edustaja Mikkonen, Krista poissa, edustaja Polvinen poissa, edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Harjanne... — Nyt minulla hyppii rivit täällä. — Edustaja Valtola poissa, edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Harjanne poissa, edustaja Bergbom poissa, edustaja Kiuru, Pauli poissa, edustaja Skinnari poissa, edustaja Vikman poissa, edustaja Fagerström poissa. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tänään on monessa puheenvuorossa ennen minuakin todettu ja muistutettu, Suomen talous on viimenään kääntynyt nousuun viimeistään tämän vuoden aikana, mutta sitten on merkkejä, että hän tulikin jo eilen — niin kuin on sanottu ja odotettiin, että tulee huomenna. Suomeen sataa investointeja, viimeisimpänä isona olivat ehkä nämä Googlen investoinnit Haminaan ja sinne pohjoiseen. Niistä on tosin esitetty jo kritiikkiä, että miten riittää sähkö ja kuinka paljon on ulkomaalaisia työntekijöitä ja näinpäin pois. Nämä huolet pitää ottaa tietysti tosissaan, mutta sitä, että kansainvälinen suuryritys yleensä investoi Suomeen, pidän todella hyvänä asiana. Vaikka se kaikki ei nyt juuri suomalaisille työntekijöille sataisikaan, niin kuitenkin aika paljon tulee satamaan.

Teollisuuden tilauskirjat muutenkin ovat täyttymässä ja täyttyneet, ja jopa sitten kotimainen kulutus on kääntynyt nousuun. Tätähän nyt jo viime talvena Suomen Pankki uutisoi, että suomalaisten tileillä on enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin — oliko se jotain 120 miljardia lähestulkoon, mitä suomalaisilla oli rahaa, ja kaikki eivät sitä meinanneet uskoa. No, on noin 25 prosenttia suomalaisista, keillä ei ole mitään säästöjä, mutta kuitenkin valtaosalla suomalaisista oli tuhansia euroja ja osalla jopa kymmeniä tuhansia euroja tilillään, ja ongelmana oli se, että tämä kotimainen kulutus ei sitten kuitenkaan kääntynyt. Ymmärrettävästi ihmiset pelkäsivät ja säästivät pahan päivän varalle, ja joku siitä sanoikin, että mitä pidempään ihmiset säästävät pahan päivän varalle, sitä todennäköisempää on, että se paha päivä kohta sieltä sitten koittaa. No, nyt kuitenkin korttidata kertoo, että tämän kesän aikana ihmiset ovat alkaneet kuluttamaan ja ostamaan, suosimaan suomalaista, niin kuin aina on toivottu, ja kotimainen kulutus on sitten kääntynyt nousuun ja ihmiset viimeinkin uskaltavat tähän satsata, ja sitä pidän hyvänä juttuna.

No, sitten ihan justiinsa tänään — kun varmaan oli SDP:llä ja vihreillä ja vasemmistoliitolla jo ryhmäpuheet kirjoitettu, ja veikkaan, että jouduttiin kirjoittamaan jonkun verran niitä sitten uusiksi, ehkä voitte itse kertoa, jos näin oli — paljastuikin, että työllisyys on kasvanut yli 30 000:lla ja työttömyyskin oli laskenut, ei niin paljon kuin totta kai toivotaan, että työttömyys laskisi, mutta oli kuitenkin kääntynyt työttömyys laskuun. Se on sikäli mielestäni arvokas asia — siis arvokas asia kaikkinensa, että työttömyys laskee, mutta erityisen hienoksi tämän tekee se, että nyt tällä kaudella on tehty sen tyyppisiä toimenpiteitä, että on saatu lisää ikään kuin työvoimaa hakemaan sitä työpaikkaa. Kun aikaisemmin on ollut ikään kuin sen tyyppinen politiikka, että työttömiä on niin kuin siivottu sieltä kortistoista pois kaikennäköisille kursseille, niin nyt sitten tällä kaudella on menty vähän toiseen suuntaan, että on ikään kuin niiltä kursseilta pistetty ihmisiä työttömiksi työnhakijoiksi. Eli toisin sanoen työvoiman määrä on kasvanut, ja se on osittain johtanut siihen, että työttömien määräkin on kasvanut. Se ei ole niin paljon johtunut siitä, että olisi ihmisiä potkittu pois työpaikoilta, vaan siitä, että työvoiman määrä on kasvanut, ja sen takia nämä työttömyysluvut ovat olleet korkealla. Siitä huolimatta tämä tilanne oli nyt jo yli 5 000:lla kuitenkin parantunut. Tarkemmin kun noita käppyröitä katsoo, niin itse asiassa Suomessa syntyneiden henkilöitten työttömyys ei ole koko tänä kautenakaan mitenkään merkittävästi noussut, ja se on entisestään nyt alentunut, eli se on ollut enemmänkin vierasperäistä väkeä. Totta kai toivotaan, että hekin, ketkä täällä asuvat, sitten ajan myötä työllistyvät myöskin, ja hyvä, että nämä tietyt toimet ovat alkaneet purra.

Tätä taustaa vasten on ollut pikkasen jotenkin vaivalloista ja ikävää kuunnella tässä salissa, kun sitten keskustelu on ollut sitä, että vieläkin korostetaan niitä asioita, jotka eivät vielä toistaiseksi ole kääntyneet kasvuun, ja sitten sitä, että kaikkien kohdalla tämä talouden paraneminen ei näy. Eli tässä mielessä toivoisin tältä salilta kuitenkin vähän rohkeammin sitä positiivista viestiä, että puhuttaisiin niistä asioista, mitkä menevät hyvin, eikä aina vain niistä asioista, mitkä ovat sitten huonolla tolalla. — Tässä näköjään olikin vain viisi minuuttia tämä suositus, joten noudatetaan sitä, niin ei tarvitse puhemiehen alkaa koputtelemaan. Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Joo, se on puhemiesneuvoston suositus. — Edustaja Kopra poissa. Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Valtion talousarvion eli budjetin hyväksyminen on toinen eduskunnan perustehtävistä lakien säätämisen lisäksi. Joka vuosi laadittava talousarvio sisältää valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Hallitus tekee esityksen talousarviosta eduskunnalle, ja eduskunta tekee siitä lopullisen päätöksen.

Tänään alkanut lähetekeskustelu jatkuu perjantaihin saakka. Sen lopuksi talousarvioesitys ja siihen liittyvät budjettilakiesitykset lähetetään valiokuntien käsittelyyn. Lopullisesti eduskunnan on määrä hyväksyä vuoden 27 talousarvio täysistunnossa joulukuussa 26. Politiikkaa vähemmän seuraavan kansalaisen korviin tämä voi kuulostaa pitkältä käsittelyajalta, mutta on hyvä muistaa, että kyse on kymmenien miljardien eurojen paketista, ja se on syytäkin käydä asianmukaisesti ja huolella läpi.

Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on ollut vuosikausia haastava, näkyy jo hieman valoa tunnelin päässä. Suomen talouden kasvu on ollut alkuvuonna 26 selvästi odotettua nopeampaa. Valtion talousarvioesityksen mukaan kasvun piristyminen näkyy laajasti kaikilla päätoimialoilla ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa. Viennin kasvu on jatkunut, ja yksityinen kulutus näyttää myös kääntyneen kasvuun. Esimerkiksi puolustushankinnat lisäävät investointeja. Tuotannon kasvun nopeutumisen odotetaan kääntyvän työllisyyden kasvuun loppuvuodesta 26, ja työllisten määrän ennustetaan kasvavan noin prosentin vuonna 2027. Myönteisestä käänteestä huolimatta lienee paikallaan todeta, että haasteita ja epävarmuuksia on edelleen.

Verotulojen kehitys pysyy talouskasvun vahvistumisen myötä melko hyvänä. Menojen kasvua hillitsevät osaltaan voimaan tulevat sopeutustoimet. Talouskasvun vahvistuminen tukee julkista taloutta, mutta menoja kasvattavat etenkin puolustus‑ ja korkomenot. Ensin mainittu on välttämättömyys nykyisessä turvallisuustilanteessa, mutta jälkimmäinen on seurausta edellisten hallitusten leväperäisestä julkisen talouden hoitamisesta. Erityisesti edellisen hallituksen johtaman hallituksen jälkien korjaaminen on ollut urakkana mittavaa.

Koko talousarviota on aivan mahdotonta tässä annetun ajan puitteissa käydä läpi, enkä sitä yritäkään. Sen sijaan kiinnitän tarkemmin huomioni keltaisesta budjettikirjasta yhteen mielenkiintoiseen kohtaan.

Maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalan ”Maaseudun kehittäminen sekä maa‑ ja elintarviketalous” ‑otsikon alla kerrotaan, että paikallisten yhteisöjen, siis Suomen kylien, varautumiseen ehdotetaan miljoona euroa. Kyse on niin sanotusta kylävarasta, ja lienee paikallaan avata veronmaksajille, mistä on kyse. Olen mukana eduskunnan kylätoimintaverkostossa varapuheenjohtajana, ja sillä tavalla tämä on minulle tuttu asia, ja siksi minä nyt haluan sen täällä nostaa esille.

Monelle suomalaiselle saattaa olla näin vuonna 26 tuttu sana ”kotivara”. Suomen kotitalouksia ohjeistetaan varautumaan häiriötilanteisiin 72 tunnin kotivaralla, jotta kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti ainakin kolmen vuorokauden ajan.

Kylävara taas on kuin laajennettu kotivara. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Siinä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kylävaran tarkoitus on tuoda kokonaisturvallisuuden toimintamalliin uusi näkökulma: paikallinen, yhteisöllinen varautuminen. Suomen Kylät ry:n alkuvuodesta 26 julkaisemassa laajassa verkostoyhteistyössä koottu kylävaratoimintamalli tukee paikallisissa yhteisöissä, kylissä ja naapurustoissa tehtävää varautumis‑ ja turvallisuustyötä.

Arvoisa puhemies! Tässä on pieni pala vielä. Luen sen, jos sallitte. [Puhemies: Hyvin tiiviisti!]

Kylävaran näkökulma varautumiseen on uusi. Kylävara kiinnittää varautumisen ihmisten asuinpaikkaan, yhteiseen suunnitteluun, huolenpitoon ja toimintaan. Kylävarasivustolle kootut työkalut on tarkoitettu tukemaan ja vauhdittamaan varautumistyötä ja päivittäistä huolenpitoa. Konkreettisia esimerkkejä kylävara-ajattelusta ovat häiriötilanteessa kokoontumispaikaksi valittava kylävalmiustalo, kylätalo, jossa on esimerkiksi generaattorit, niin että voi ladata puhelimia tai vastaavaa, ja varaviestintäverkoksi perustettu kyläradio.

Budjettiriihessä tehty päätös korottaa kylätoiminnan vuosittaista valtionapua [Puhemies koputtaa] miljoonalla eurolla antaa lisävauhtia tälle työlle. Valtioneuvosto päätti keväällä 26 kehysriihessä, että kylävaratoimintamalli vakiinnutetaan kansalliseksi suositukseksi ja paikallisten yhteisöjen varautumista vahvistetaan koko maassa.

Arvoisa puhemies! Näin huoltovarmuuden ja varautumisen tärkeyttä pitkään painottaneena kansanedustajana tervehdin ilolla kylävaraan panostamista. Kiitos siitä hallitukselle. Kylien varautuminen tuo kotitalouksien ja viranomaisten väliin portaan, joka paikkaa mahdollisia varautumisen aukkoja parhaimmillaan aiempaa kustannustehokkaammalla ja järkevämmin kohdistetulla tavalla. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Eerola tässä äsken sanoi, että työttömyys on kääntynyt parempaan suuntaan. Tosiasia on, että nämä viralliset työttömyysluvut, jotka tulevat KEHA-keskuksen kokoamista työnvälityksen tilastoista, ovat huonontuneet, eli työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen 18 500:lla. Ne ovat niitä henkilöitä, joista kunnat ja valtio ja työttömyyskassat maksavat työttömyysturvaa ja niin poispäin. He ovat todellisia työttömiä, ja siinä mielessä tilanne ei ole siellä muuttunut, ja itse näen, että silloin kun tämä työttömyyskehitys kääntyy sellaiseksi, että mennään edellisen vuoden lukujen alle eli parempaan tilanteeseen, silloin käänne on todellinen sitten tuolla työttömien keskuudessa ja tässä mielessä ollaan menossa hyvään suuntaan silloin.

Näistä budjettiluvuista, mistä tässä puhutaan, voisin sanoa, että katsoin valtiovarainministeriön ennusteesta ja sitten myöskin valtiovarainministeriön omista aineistoista, mikä hallitus on tehnyt eniten alijäämää ja mistä syystä, ja tosiasia on, että me mentiin yli 200 miljardin velan juuri tässä elokuussa, eli historiallinen rajapyykki ylitettiin, ja tämä hallitus tulee ottamaan vähän reilun neljäsosan koko valtionvelasta, Marinin hallitus jäi selvästi sen alle, ja puolet velasta ovat ottaneet edelliset hallitukset ennen näitä kahta. Se on pelkistetysti se valtion velkatilanne, ja niistä tulevat ne korkokuormitukset sitten, eli tästä 200 miljardista eurosta, ja varmasti nämä viimeiset velat ovat korkeampikorkoisia kuin ne aikaisemmat velat. Eli tämä hallitus, joka lupasi lopettaa velalla elämisen, on sitten ennätysmäisen velan ottanut.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä työllisyyskehityksessä mietityttää eniten se, että nyt kun katsotaan näitä hallituksen työllisyystoimia, millä hallitus on yrittänyt laittaa työllisyyttä liikkeelle, niin niille on laskettu aina tiettyihin asioihin vaikutuksia — aikuiskoulutustuki on lopetettu, millä 10 000 työllistä piti tulla lisää, ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on romutettu ja sille pääsyä on vaikeutettu, ja sen on pitänyt olla noin 40 000 työllistä lisää, ja niin poispäin. Sitten kun katsotaan näitä työlainsäädäntömuutoksia, niin yksilöperusteisia irtisanomisia on helpotettu, määräaikaisia työsuhteita lisätään, TESin ohittaminen paikallisella sopimisella, ja niin poispäin, neuvottelutoiminnassa on työnantajavaltaa kasvatettu ja ihmisiä on siirretty toissijaiselta etuudelta ensisijaiselle etuudelle. Kaikkien näitten tavoitteena hallituksella on omien sanojensa mukaan lisätä työvoiman tarjontaa, heikentää työehtoja ja palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa sekä siirtää työelämän riskejä työnantajalta työntekijöille. Eli riskejä siirretään entistä enempi työnantajalta ja yrittäjiltä työntekijöille.

Nämä ovat olleet niitä toimenpiteitä, millä on yritetty työllistää, ja nämä toimenpiteet eivät ole purreet, koska suunta on ollut aivan erilainen kuin on annettu ymmärtää. Piti tulla 100 000 työllistä näitten avulla, ja nämä toimenpiteet ovat vieneet toiseen suuntaan. Epävarmuus on kasvanut. Ihmiset pelkäävät työttömyyttä tällä hetkellä todella paljon, koska se työttömyysturva on leikattu ja ollaan matalammalla tasolla. Oma talous menee saman tien kuralle, kun joutuu työttömäksi. Se on se syy. Ja sen takia ihmiset eivät kuluta: säästämisaste on noussut, kun pitää varautua mahdollisen työttömyyden varalle. Myöskin palvelujen saatavuudessa on haasteita, ja siihenkin varaudutaan. Nämä ovat niitä syitä, miksi ihmiset ovat tällä hetkellä erittäin varovaisia. Kotitaloudet eivät kuluta, ja asuntorakentaminen mataa paikallaan. Ollaan puolessa siitä rakentamisesta, mitä on normaalisti ollut, ei edes kuumimpana aikana, vaan normaalista asuntorakentamisesta ollaan puolessa. Eli kyllä tämä kertoo siitä, että tämä maa ei ole vielä kunnossa, vaikka pientä talouspiristystä tässä onkin näkyvissä. — Arvoisa rouva puhemies! Näistä keinoista käytän sitten seuraavan puheenvuoron. Kiitos, aika tuli täyteen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Garedew.

Arvoisa puhemies! Suomen kasvu on alkanut, ja toivottavasti se tulee myös jatkumaan. Viimeisen lähes 20 vuoden kitukasvuisuuden jälkeen bruttokansantuotteen arvioidaan tänä vuonna kasvavan 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Tuoreen uutisen mukaan tämä alkaa nyt näkyä myös työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan jo elokuussa työttömien määrä hieman laski ja työllisten määrä kasvoi. Tätä me ollaan odotettu. Nyt ollaan viimein saatu kauan odotettu käännös oikeaan suuntaan. On siis todella tärkeää, että yksittäisten ihmisten tilanteen ja valtiontalouden helpottamiseksi saadaan työttömille töitä ja tienestejä. Valtion menoissa nimittäin on paljon sellaista, mistä on mahdotonta tai lähes vastuutonta karsia. Siellä vaikuttavat erityisesti velkojen kasvavat korot, jotka ovat ensi vuonna jo 4,4 miljardia eli 1,2 miljardia enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa, sekä välttämättömät panostukset puolustukseen ja sotepalveluihin.

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella menokehyksistä on pidetty kiinni. Turvallisuus on priorisoitu, rakenteellisia uudistuksia on tehty pitkän aikavälin muutosten varmistamiseksi ja historiallisia leikkauksia ja kiristyksiä on kohdistettu esimerkiksi kehitysapuun ja maahanmuuttoon, maalaisjärkisempää ilmastopolitiikkaa ja suomalaisten etua unohtamatta. Tämä on ainoa oikea linja myös tulevaisuutta ajatellen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.

Arvoisa rouva puhemies! — Tuolta takapenkistä on yllättävän pitkä matka tänne puhujakorokkeelle.

Arvoisa puhemies! Olemme kolmisen vuotta tässä salissa kuunnelleet, miten on välttämätöntä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. ”Rahat on loppu, vaihtoehtoja ei ole” — nyt onkin sitten rahaa jopa kaksi miljardia veronkevennyksiin ja varaa kasvavaan velkaantumiseen. Viimeisellä talousarvioesityksellään Orpon hallitus heikentää julkisen talouden tilannetta sadoilla miljoonilla. Hallituksen politiikan surullisena tuloksena on siis jälleen uusi aukko julkiseen talouteen ja tulevaisuudessa tarve lisäsäästöille, joilla heikennetään palveluja ja sosiaaliturvaa edelleen. Mikään muu ei kasva kuin velka, työttömyys ja konkurssit, jotka ovat jo nyt Euroopan ennätystasolla. Huomionarvoista lienee, että pelkästään tulevan vuoden puolustusmenojen kasvun pystyisi rahoittamaan kokonaan säilyttämällä yhteisöverotason ennallaan.

Hallitus väittää parantaneensa ostovoimaa veronalennuksilla, mutta se veroale on valunut pääosin kaikista suurituloisimmille, joiden tuloista pienin osuus menee kulutukseen. Palkansaajien ostovoimaa uhmaa uusi elinkustannuskriisi Iranin sodan nostaessa polttoaineiden hintoja ja asuntolainojen korkoja. Hallituksen vastaus on laittaa kaikki paukut kotimaan varakkaimmille ja ulkomaalaisille sijoittajille valuvaan yhteisöveroalennukseen. Tämän yhteisöveroalennuksen sijaan oltaisiin voitu palauttaa työttömyysturvaan ja asumistukeen suojaosat sekä nostaa matkakuluvähennystä merkittävästi, jotta työnteko kannattaisi paremmin. Pienyrittämisen toimintaedellytyksiä olisi voitu parantaa alv:n alarajan korotuksella ja kotipalvelujen paremmalla kotitalousvähennyksellä. Kaikki tämä olisi maksanut vain murto-osan yhteisöveroalennuksesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan sekä rikkaiden ja yritysten veroalen maksajiksi löytyy tavallinen suomalainen palkansaaja. Hallitus on heikentänyt työntekijöiden edunvalvontaa poistamalla verovähennysoikeuden jäsenmaksuista, luomalla lisää epävarmuutta ja painaen työehtoja alaspäin. Tällaisena kauppasodan uhkan ja yleisen epävarmuuden aikana meidän pitäisi vahvistaa turvaverkkoja, panostaa työllisyyteen eikä heikentää niitä. Palkansaajaa, työläistä, on tällä kaudella mätkitty ennennäkemättömällä tavalla: paikallinen sopiminen, vientivetoinen palkkamalli, lakko-oikeuden rajoittaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen, työttömyysturvan suojaosan poistaminen, irtisanomisen helpottaminen ja muut työelämän heikennykset — hengästyttävä lista työelämän heikennyksiä tavalliselle palkansaajalle ja historiallisia muutoksia Suomen työmarkkinapolitiikassa.

Arvoisa puhemies! Kaikkein ristiriitaisinta hallituksen ratkaisuissa lienee kuitenkin suuret koulutusleikkaukset. Kenen mielestä koulutusleikkaukset ovat kasvutoimia? Koulutukselle luvattiin erityistä suojaa, mutta nyt leikataan valtionosuusleikkauksin kunnilta, sekä varhaiskasvatuksesta että peruskoulusta ja korkeakouluilta. Tällä kaudella hallitus on jo aiemmin leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Koulutus, jos mikä, olisi tulevaisuusinvestointi ja kasvun edellytys.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus lupasi myös parantaa hoitoon pääsyä ja turvata sotepalvelut suomalaisille. Todellisuus näyttää aivan toiselta. Julkisen terveydenhuollon jonot kasvavat ja asiakasmaksut nousevat, poliklinikkamaksu jopa 90 prosenttia, Orpon hallituskauden aikana. Palveluverkkoja karsitaan, ja samalla hallitus tekee yhä enemmän varakkaiden yksityisiä lääkärikäyntejä veronmaksajien rahalla — anteeksi, hallitus tukee yhä enemmän varakkaiden yksityisiä lääkärikäyntejä veronmaksajien rahalla. THL:n johtava tutkija on varoittanut, että asiakasmaksujen korotukset siirtävät soterahoituksen vastuuta yhä enemmän asiakkaille. Samalla tiedetään, että maksut itsessään vähentävät hoitoon hakeutumista. Moni tavallinen suomalainen joutuu nyt miettimään, uskaltaako mennä lääkäriin lainkaan. Hoidon oikea-aikaisuus on vaikuttavin sotepalvelujen keino ennaltaehkäisyjen lisänä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Valtola.

Arvoisa puhemies! Kun oman paikkakunnan tehdas tai muu merkittävä työllistäjä ilmoittaa vaikeuksista tai tuotannon siirtämisestä muualle, yrityksen kilpailukyky ei ole enää abstrakti sana. Se on työpaikka, se on työntekijän palkka, se on alihankkijan tilaus, se on paikallisen kaupan asiakas, se on kaupungin elinvoima ja verotulo, jolla rahoitetaan yhteisiä palveluita. Silloin kysytään, säilyvätkö työpaikat, pärjäävätkö alihankkijat, mitä tapahtuu koko paikkakunnalle, ja silloin katse kääntyy monesti hallituksen suuntaan: mitä valtio voi tehdä, jotta tehdasinvestoinnit ja työpaikat säilyvät Suomessa?

Arvoisa puhemies! Tässä haluan haastaa vasemmisto-oppositiota. Miksi tämä yhteys tuntuu katoavan silloin kun hallitus tekee koko Suomen tasolla päätöksiä juuri kilpailukyvyn, investointien ja työpaikkojen vahvistamiseksi? Kun yhteisöveroa alennetaan, sitä kutsutaan lahjaksi yrityksille. Mutta kyse ei ole lahjasta. Kyse on kilpailukyvystä. Suomi kilpailee samoista investoinneista muiden maiden kanssa — uudesta tehtaasta, uudesta tuotantolinjasta, uudesta pääkonttorista. Kysymys kuuluu, syntyykö se Suomeen vai kilpailijamaahan. Tämä ei ole vastakkainasettelu työntekijän ja yrityksen välillä.

Työntekijän tärkein turva on menestyvä yritys ja yrittäjä, joka pystyy tarjoamaan työtä. Ilman tilauksia ei ole tuotantoa, ilman investointeja ei ole kasvua, ilman kasvua ei ole uusia työpaikkoja. Ay-liike tai vasemmisto-oppositio eivät yksin voi turvata työpaikkoja, jos yrityksillä ei ole mahdollisuuksia palkata. Työntekijöiden oikeuksista on pidettävä kiinni, mutta työpaikan kaikkein perustavin edellytys on se, että yritys pärjää.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikan perusajatus on yksinkertainen: Suomessa pitää kannattaa tehdä työtä. Suomessa pitää kannattaa yrittää. Suomessa pitää kannattaa palkata. Suomessa pitää kannattaa investoida. Kansantalous ei ole valmis kakku, jota vain jaetaan uudelleen ja uudelleen. Kakkua voidaan kasvattaa. Kun yritys investoi, palkkaa ja menestyy, syntyy työtä, palkkoja, ostovoimaa ja verotuloja. Kun sama tapahtuu tuhansissa yrityksissä ympäri Suomen, meillä on enemmän jaettavaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja vanhusten palveluihin.

Tämä on kysymys, jonka esitän vasemmisto-oppositiolle: Jos emme vahvista työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, mistä syntyy se kasvu, jolla tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan? Mistä syntyvät ne rahat, jos emme ensin luo niitä? Hyvinvointiyhteiskunta ja yritysten kilpailukyky eivät ole siis vastakohtia. Ne tarvitsevat toisiaan. Ilman kilpailukykyä ei ole kasvua, ilman kasvua ei ole verotuloja, ja ilman verotuloja ei ole vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Työpaikkoja ei pidä herätä puolustamaan vasta silloin kun oman paikkakunnan tehtaan portit uhkaavat sulkeutua. Silloin voi olla jo liian myöhäistä. Koko Suomen kilpailukyvystä pitää kantaa huolta silloin kun portit ovat vielä auki. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hamari.

Arvoisa rouva puhemies! Velka, työttömyys ja kasvava köyhyys — siinä ovat kolme asiaa, joiden kautta tätä hallituskautta on valitettavasti arvioitava. Hallituskauden viimeisessä budjetissa velkaantuminen jatkuu ja työttömyys on erittäin korkealla tasolla. Tämä on siis hallituskauden lopputulos, vaikka talous onkin viimein kääntymässä kasvuun.

Arvoisa rouva puhemies! Budjetissa ei koskaan ole kyse vain euroista. Budjetti on myös arvovalinta. Kun julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan, ratkaiseva kysymys on, kuka maksaa. Me sosiaalidemokraatit emme kiistä julkisen talouden sopeuttamisen tarvetta. Me olemme esittäneet joka vuosi oman vaihtoehtomme. Ero hallitukseen on kuitenkin siinä, miten sopeutus toteutetaan ja miten sen taakka jaetaan. Tällä hallituskaudella lasku on liian usein annettu niille, joiden mahdollisuudet selviytyä siitä ovat kaikkein heikoimmat. Sosiaaliturvaa on leikattu, asiakasmaksuja on korotettu ja korotetaan, ja nyt leikataan jälleen palveluista ja järjestöiltä.

Minulle tämä konkretisoitui myös tekemässäni kirjallisessa kysymyksessä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta. Vastausta en ole vielä saanut. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat lapset eivät voi olla julkisen talouden tasapainottamisen maksajia. Pitkiä toimivia terapiasuhteita ei pidä katkaista siksi, että kilpailutuksessa hinta saa liian suuren painoarvon, eivätkä lapsiperheet yleisemminkään saa olla sopeutuksen helppo kohde.

Olen erittäin huolissani myös kasvatus- ja perheneuvonnasta. Hallitus on siirtämässä vastuuta entistä enemmän hyvinvointialueiden harkintaan tilanteessa, jossa alueet joutuvat jo valmiiksi tekemään erittäin vaikeita säästöpäätöksiä. Olemme jo nähneet tämän työn heikentämistä. Ennalta ehkäisevistä palveluista säästäminen on myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Jos perhe ei saa apua silloin, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa kevyemmällä tuella, kustannukset eivät häviä. Ne tulevat myöhemmin vastaan raskaampina palveluina ja suurempana inhimillisenä kärsimyksenä.

Sama koskee järjestöjä. Vuoden 27 budjetissa sote-järjestöjen STEA-avustuksia leikataan jälleen 50 miljoonalla eurolla. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuihin avustuksiin ehdotetaan 190 miljoonaa euroa, mikä on 84 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 26 varsinaisessa talousarviossa. Jopa 40 prosenttia sote-järjestöistä on arvioinut toimintansa loppumisen mahdolliseksi tai todennäköiseksi. Tästä olen erittäin huolissani, ja tälläkin viikolla olen kahden järjestön hallituksessa miettinyt näitä sopeutuksia, mistä tietenkään emme voi vielä tietää, mutta todella hankala tilanne järjestökentällä on. Toivottavasti tälle voidaan vielä tehdä jotakin. Kyse on siis myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta. Järjestöissä tehdään valtavasti työtä, jota julkinen sektori ei pysty korvaamaan: vertaistukea, kriisiapua, neuvontaa, vapaaehtoistyötä ja matalan kynnyksen tukea ihmisille, jotka muuten saattaisivat jäädä kokonaan yksin.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Purra puhui budjettikeskustelussa kevenevästä valtiosta. Minusta meidän pitäisi pysähtyä sen äärelle, mitä valtion keventäminen käytännössä tarkoittaa. Pohjoismainen vertailu ei nimittäin tue ajatusta siitä, että Suomessa olisi jotenkin poikkeuksellisen suuri julkinen henkilöstö. OECD:n vertailutiedon perusteella julkisen sektorin osuus työllisyydestä on Suomessa noin 25 prosenttia, Norjassa 31, Ruotsissa 29 ja Tanskassa 28 prosenttia, ja tämä siitä huolimatta, että Suomen väestö ikääntyy muita Pohjoismaita nopeammin. Myös terveydenhuollossa julkisen rahoituksen osuus on Suomessa ollut muita Pohjoismaita pienempi. Siksi kysynkin: Kuinka paljon valtiota voidaan vielä keventää ennen kuin kevennetään itse hyvinvointivaltiota ja meillä ei enää ole hyvinvointivaltiota? Sen romutustalkoot tässä ovat olleet käynnissä tämän hallituskauden. Ja mitä silloin tapahtuu ihmisille, jotka tarvitsevat yhteiskuntaa kaikkein eniten?

Tässä budjetissa on, arvoisa rouva puhemies, myös hyviä asioita. Pidän erittäin hyvänä sitä, että endometrioosin Käypä hoito ‑suosituksen laatimiseen osoitetaan erillinen 90 000 euron rahoitus. Naisten terveyteen ja gynekologisten sairauksien yhdenvertaiseen hoitoon tarvitaan vihdoin nykyistä enemmän huomiota.

Nyt kun aika juoksee, en ehdi tätä koko puhettani pitää, mutta haluan tässä sanoa kuitenkin myös sen, että Hotuksen eli Hoitotyön tutkimussäätiön rahoitus sen sijaan on tippumassa, eli tässä ehdotetaan 742 000 euroa. Jos lasketaan Duodecimin rahoitus yhteen, niin se on melkein puolet enemmän kuin Hotukselle suunnattu rahoitus. Eli toivon, että Hotukselle tullaan sitten jatkossa lisätalousarviossa kohdentamaan vähintään se 300 000 euroa, mitä viime vuonnakin. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kokko.

Arvoisa puhemies! Tiedostan poliittisen retoriikan merkityksen ja sen keskustelun tässä salissa ja sen, mitä laajemminkin aina poliitikkojen piirissä käydään. Mutta itseäni kyllä ihmetyttää nimenomaisesti tämä keskustelu, mitä nyt tässäkin salissa päivän aikana on käyty nimenomaan siitä, että kun nyt vihdoin ja viimein talous ja työllisyys näyttävät kasvavan, niin se ei oppositiolle kävisi vaan valitetaan, etsitään niitä ongelmakohtia ja kritisoidaan hallituksen toimia. Se on mielestäni varsin väärä tulkinta, sillä en usko, että tässä salissa on yhtäkään ihmistä, joka ei olisi tyytyväinen siihen, että maamme talous ja työllisyys kasvavat, koska se tiedetään, että mitä vahvempi meidän työllisyys on, sitä suurempi verokertymä, sitä vähemmän on sosiaaliturvan ja muiden tukien varassa olevia ihmisiä ja sitä kautta se hyödyttää koko kansakuntaa.

En tietenkään kiistä sitä, etteikö nimenomaisesti juuri poliittisessa retoriikassa tämän kritisoiminen ole hallitukselta ehkä poliittisesti varsin järkevää, mutta todellakaan en tiedä, että kukaan vastustaisi sitä, että talous kasvaa. Ehkä se kritiikki nyt nimenomaisesti kohdistuu siihen, millä tavalla, jos tämä talouskasvu on nyt hallituksen toimien ansiota, se on saatu aikaan. Meillä on tällä vaalikaudella hallitus sopeuttanut julkisia menoja useiden miljardien mittakaavassa, mutta samanaikaisesti valtionvelka on kasvanut. Hallituksen aloittaessa ensimmäisen vuoden talousarviossa oli 12,2 miljardia euroa lisää velkaa, seuraavassa 12,9, viime vuonna 13,4 miljardia ja nyt viimeisessä 12,4 miljardia. Eikö tämä kerro nimenomaisesti siitä, että huolimatta merkittävistä leikkauksista hyvinvointivaltion rakenteisiin ja palveluihin nimenomaisesti se veropohja on nyt ongelmallinen tässä suhteessa, jonka tilkitsemiseen kannattaisi keskittää enemmän resursseja?

Itse tuossa debattipuheenvuorossani jo nostin meidän hyvätuloisten veronalennukset, joita olisi ehkä syytä tässä taloustilanteessa miettiä uudelleen. Mutta toinen on sitten ehkä tämä yhteisöveron alennus ja varsinkin se, että se tehtiin ilman koskemista maamme laajoihin yritystukiin. Tämä olisi ollut ehkä se keino. Olen nimittäin monena vuotena täällä pöntössä puhunut siitä, milloin viimein tässä maassa olisi tahtotilaa puuttua näihin massiivisiin yritystukiin, varsinkin kun yrittäjät vastustavat niitä. Ne vääristävät kilpailua, tukevat kannattamatonta elinkeinotoimintaa veronmaksajien rahalla — vääristävät kilpailua. Asiantuntijat pitävät niitä tehottomina, ja myös poliitikot vastustavat niitä. Kun asiantuntijatkin ovat katsoneet, että yritystuet ovat nimenomaisesti siinä tilanteessa hyviä, jos ollaan luomassa uusia kasvualoja, uusia innovaatioita ja sitä kautta lisätään taloudellista toimeliaisuutta, niin silloin ne ovat perusteltuja, mutta varsinkaan nämä säilyttävät yritystuet eivät. Ehkä tässä tilanteessa melkein miljardin yhteisöveroalennuksella olisi ollut helppo saada myös elinkeinoelämä mukaan näihin yhteisiin talkoisiin, niin että olisi saatu se yritystukien karsiminen merkittävästi eteenpäin. Tähän tietysti annan kaiken tuen ja rohkeuden työnsä kohta päättävälle hallitukselle sekä myös tulevalle hallitukselle.

Jos puhutaan nimenomaisesti kasvusta, niin se on selvää, että pienelle maalle Euroopan laidalla merkittävin edellytys kasvun aikaansaamiselle ovat koulutettu väestö ja sitä kautta nimenomaisesti panostukset ei pelkästään perusopetukseen ja toiseen asteeseen vaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, jotta sitä korkeakoulutusastetta saadaan nostettua. Tämä ei tapahdu ilman, että lisätään aloituspaikkoja ja nimenomaan koulutuksenjärjestäjän resursseja ja myös opiskelijoiden toimeentuloa, jotta saadaan valmistumisajat kohtuullisiksi, ja ennen kaikkea niin, että sillä opintotuella ja muilla tuilla, mitä opiskelijoilla on, oikeasti tulee toimeen ja opiskelijat pystyvät keskittymään siihen päätehtävään eli nimenomaan niiden opintojen loppuun saattamiseen ja sitä kautta sitten pääsyyn työelämään.

Ehkä vielä muutama sana oman maakuntani Keski-Suomen puolesta. Tänään tulivat juuri viimeisimmät työllisyysluvut. Siellä laahaamme edelleen Suomen maakuntien viimeisenä: 14,6 prosenttia on työttömyys painottuen ikävällä tavalla pitkäaikaistyöttömiin ja nuorisotyöttömiin. Meillä on Keski-Suomessa paljon potentiaalia: koulutussektori, on ict-puolta, kyberturvallisuutta. Maakunnassamme on erittäin laaja puolustusvälineteollisuussektori, joka kasvaa. Mutta ehkä tässä suhteessa, vaikka meillä on edellytyksiä positiiviseen tulevaisuuteen, toivoisimme valtiolta hieman tukea siihen työhön, mitä me teemme, ehkä ennen kaikkea saavutettavuuden kannalta, niin että entisestään pystyttäisiin jouduttamaan näitä merkittäviä liikennehankkeita, mitä Keski-Suomen osalta on. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kilpi.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän keskustelua ja sitä, millä tavalla nyt tässä tätä budjettikeskustelua on starttailtu, on ollut hyvin mielenkiintoistakin seurata ja kuunnella, millä tavalla nyt sitten kommentoidaan ja arvioidaan sitä tilannetta, missä tämä maa ja maatalous tällä hetkellä oikein pyörivät. Tähän astihan tässä nyt tällaisessa keskustelussa se levy on ollut hyvin samanlainen ja hyvin mollivoittoinenkin — kaikkien murheellisten laulujen maana tätä on voitu hyvinkin pitää, että lähinnä kaikki on mennyt pieleen, mitä voi ikinä mennä. Mutta kun tarkastellaan nyt, minkälaisia uutisia meillä tulee suorastaan klimppeinä, niin voidaan vetää sellainen johtopäätös, että välttämättä eivät olekaan sitten kaikki menneetkään niin pieleen kuin mitenkä tässä nyt on jo muutaman vuoden opposition puolelta, varsinkin sieltä vasemmalta, nyt sitten julistettu.

Sitä minä ihmettelen aika paljonkin, että kun tässä talossa nyt kuitenkin taloudesta ja työllisyydestä ja vähän niin kuin talouden mekanismeistakin pitäisi tietää, niin kyllähän se on niin, että myöskin pitäisi tietää, millä tavalla nuo talouden syklit oikein menevät. Kun meillä nyt on monestakin syystä ollut ei pelkästään Suomessa vaan muissakin maissa taloudessa alipainetta, on ollut hyvinkin laskusuhdannetta, niin kun semmoinen tilanne lähtee kasvuun ja kääntyy se suunta, niin se menee tietyllä marssijärjestyksellä. Eli siellä ensimmäisenä vienti lähtee vetämään, sitten alkaa talous kasvamaan, kun teollisuuden tilauskirjat alkavat täyttyä, ja sitten kun ne täyttyvät riittävästi, niin ruvetaan tekemään investointeja, ja kun investointeja tehdään, niin sitten alkaa myöskin työllisyys vahvistumaan. Tämä on hyvin tyypillistä taloudelle, ja on myöskin niin, että siinä on tietynlainen marssijärjestys, syy—seuraus-suhde, minkä takia työllisyysluvut ovat edelleenkin vähän murheellisia.

Nyt tänä päivänä on juurikin tullut tuoreempia uutisia siitä, kuinka työllisyysluvut ovat nyt kääntyneet nekin kasvuun ja ovat vahvistuneet, työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt. Tämä menee aivan loogisesti. Esimerkiksi edustaja Suhoselle, joka on iltapäivälehtiä myöten ollut hyvinkin suorastaan toivoton näitten työllisyyslukujen kanssa, voin sanoa, voin lohduttaa, että kyllä ne työllisyysluvutkin tulevat sieltä nousemaan. Meillä on sen verran hyviä talousuutisia ollut ja niin paljon ja niin laaja-alaisesti, että ne ovat selkeitä viestejä siitä, että taloudessa on tapahtunut merkittävä käännös. On ennätyksellisiä talousuutisia, investointipäätöksiä, ja nämä ovat nyt niin vahvoja signaaleja, että voidaan jo ääneen sanoa, että myöskin työllisyys tulee vielä vahvistumaan.

Edustaja Mikkonen luetteli jonkinnäköisen listan heikennyksistä, ja hän myöskin kuvaili niitä hengästyttäväksi määräksi heikennyksiä, mitä on tehty niin työelämään tai sosiaaliturvaan kuin talouteenkin. Kyllä minä vain kysyn teiltä, arvoisat edustajat vasemmalta puolen, olisikohan nyt näitä investointipäätöksiä, näitä teollisuuden tilauksia tullut tällä mittakaavalla, jos näitä muutoksia ei olisi tehty, jos Suomen taloutta ei olisi tällä tavalla korjattu ja jos Suomen investointiympäristöä ei olisi tehty niin houkuttelevaksi kuin millaiseksi se on tehty. Olisiko niin tapahtunut, vai mistä tässä nyt sitten teidän mielestänne on oikeasti kysymys? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Suhonen, vastauspuheenvuoro.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kilpi, tietysti aivan oikein, tuossa puheen alkupuolella yritti luoda semmoista positiivista virettä, ja ainahan pitää silloin, kun siihen vähänkään syytä on. Olen samaa mieltä siitä positiivisesta vireestä.

Hän viittasi johonkin minun Iltalehden uutiseen — Iltalehtihän tekee ne enkä minä. —Mutta lähinnä se, mitä minä halusin kirjoittaa omassa tiedotteessani, on se, että Itä-Suomessa elokuun lopussa on työttömyys Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa vain noussut. Siis työttömyys on vain noussut, ja huolestuttavinta on nimenomaan se, että pitkäaikaistyöttömyys on noussut merkittävästi, jopa nuorisotyöttömyys on noussut tosi merkittävästi. Minulla ei riitä kantti kansanedustajana siltä alueelta täällä ilakoida ja riemuita, kun siellä omalla alueellani tunnusluvut kuitenkin näyttävät tosi haasteellisilta ja pahoilta.

Sitten lopuksi vastaus tähän edustaja Kilven kysymykseen, että jos ei ole sitä eikä tätä tehty, niin olisiko sitä tai tätä. Haluaisin kuulla edustaja Kilveltä nyt ne tosiasialliset, tarkat luvut, minkä verran työmarkkinauudistukset ovat johtaneet työllistämisen parempiin lukuihin. Kerropa ne luvut, minkä verran ne työmarkkinauudistukset, mitä olette tehneet, oikeasti työllistivät. Kerro kohta kohdalta meille ne luvut. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Muistetaan teititellä toisiamme, vaikka tuttuja ollaankin. [Timo Suhonen: Enkö minä teititellyt? — Marko Kilpi: Et! — Timo Suhonen: Edustaja Kilpihän minä sanoin!] — Edustaja Lyly, varsinainen puheenvuoro.

Arvoisa rouva puhemies! Niinpä niin, ”työmarkkinauudistuksia on tehty”. On lopetettu aikuiskoulutustuki, ansiosidonnaista on heikennetty, ja näillä on kerrottu olevan työllisyysvaikutuksia. Muistan, kun syksyllä 2023 sanottiin, että seuraavana vuonna eli vuonna 2024 tulee 60 000—65 000 uutta työllistä. Sittemmin ne puheet ovat kääntyneet niin, että se oli lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Sitten ne puheet menivät niin, että keskipitkällä aikavälillä, ja nyt pitkällä aikavälillä tulee 100 000. Ei ole näkynyt vieläkään. Työllisiä on vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, ja oma tavoite on 150 000:n päässä. Eli kyllä nämä hallituksen uudistukset eivät ole työllistäneet.

Kerron nyt vain yhden yksityiskohdan paikallisesta sopimisesta. Sen piti olla täällä semmoinen hopealuoti, jolla saadaan yrityksiä nopeasti investoimaan ja ottamaan työntekijöitä ja sopimaan paikallisesti. Niitä yrityksiä olisi ollut 60 000, jotka olisivat voineet tätä käyttää. Tätä oli vähän yli 200 käyttänyt ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ei ollut hopealuoti tämä keino, ja se on selvästi nähty. Niistä iso osa oli myöskin sellaisia, että ne eivät olleet sopimuksen mukaisia. Ne oli tehty yksipuolisesti, mistä puhuttiin silloin, kun tätäkin asiaa ehdittiin käsitellä.

Tosiasia on, että meidän pitäisi puhua aika paljon siitä, minkälaista työvoimaa tämä maa tarvitsee tekoälyn ryhdittämässä työelämässä tulevaisuudessa. Meillä on 330 000 työtöntä työnhakijaa ja lähes 70 000 ihmistä erilaisissa työllisyyspalveluissa, tämä 400 000 ihmisen joukko, ja sitten työelämässä olevat, ja kun katsotaan, mitä työvoimaa me tarvitaan, niin siitä täällä salissa pitäisi keskustella enemmän. Se ei ole varmaan se osaaminen, mikä tällä hetkellä siellä työttömien keskuudessa on, vaan sitä pitäisi nostaa. Siinä mielessä työttömien aktivoinnin pitäisi olla vahvempaa kuin se tänä päivänä on.

Ennen kaikkea työelämän sisällä, työuran aikana olevaa koulutusta pitäisi olla enemmän. Hallitus leikkasi aikuiskoulutustuen ja sanoi, että sillä tulee työllisiä. Tosiasiassa se oli omalla, henkilökohtaisella motiivilla järjestettävää koulutusta, ja sitä yhteiskunta tuki. Ne toimenpiteet johtivat aina johonkin uuteen, kun työntekijä lähti aikuiskoulutustuella opiskelemaan. Yli 30 000 on opiskelemassa. Ne olivat niitä vaikuttavia toimintoja. Sitä olisi voitu kohdentaa vielä paremmin. Kun olisi laitettu työvoimapula-ammatteihin ja ‑aloille, niin oltaisiin saatu ehkä vielä parempia tuloksia aikaiseksi.

Nyt hallitus suurena riemuvoittona täällä kertoo, että he ovat laittaneet 10 miljoonaa lisää rahaa opiskeluun, kun leikkasi 170 miljoonaa aikuiskoulutustukea pois. Tässä on hallituksen toimien mittaluokka, kun katsotaan, miten vastataan tähän isoon murrokseen, osaamismurrokseen, työelämässä. Se on mielestäni kaikkein suurin huoli.

Arvoisa rouva puhemies! Kun katson tätä 400 000 ihmisen joukkoa, niin pelkään pahoin, että sieltä eivät enää työmarkkinoille kaikki tule. Sen vuoksi tässä täytyy miettiä toimenpiteitä, mitä sen osalta tehdään. Tiedetään, että nyt sinne on siirretty myöskin toissijaiselta etuudelta henkilöitä. Heillä ei ole työllistyminen ensisijainen tavoite. He tarvitsevat sosiaalisia palveluja, ja tästä syystä meillä pitäisi olla semmoinen sääntö olemassa, että jokaiselle työttömälle, joka on ollut vähintään kaksi vuotta työttömänä, tehdään viimeistään silloin työ‑ ja toimintakykyarvio, ja jos työ‑ ja toimintakykyarviosta seuraa se, että työkyky ei ole kohdallaan ja vaatii kuntoutusta, niin se pitäisi hyvinvointialueen tehdä. Jos sieltä ei palata kuntoutuneena takaisin työelämään, niin sitten pitäisi ajatella, onko joitain muita sosiaaliturvavaihtoehtoja, eläke‑ tai muita ratkaisuja, joilla voidaan turvata heidän elämänsä. Eli meidän pitää tätä systeemiä ajatella uudestaan.

Palaan vielä työnvälitysprobleemaan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Suhonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Talousarvion käsittelyssä puhumme helposti miljardeista, prosenteista ja julkisen talouden tasapainosta, mutta tämän salin ulkopuolella ihmiset puhuvat aivan toisista asioista. Suomalaiset kysyvät: Miten minä selviän tästä kuukaudesta? Onko minulla varaa lääkkeisiin? Pystynkö maksamaan vuokrani ja sähkölaskun? Kannattaako minun ottaa vastaan pieni työ, jos jokainen ansaittu euro leikkaa tukia? Ja ennen kaikkea: milloin tähän maahan tulee lisää työtä?

Suomalaiset kysyvät myös, mitä valtiovarainministeri tarkoitti aiemmin puheissaan sillä, että hallitus olisi leikannut toisarvoisista asioista. Hallitus on leikannut pienituloisilta, lapsiperheiltä, työttömiltä, lastensuojelusta ja jopa vammaisilta. Hallituksen arvomaailmaa kuvaa juuri tämä: lastensuojelu, vammaiset, pienituloiset ovat ehkä toisarvoisia hallitukselle. Hallituksen politiikassa on tehty useita muutoksia, jotka ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosa on poistettu. Hallituksen perustelu työttömyysturvan suojaosan poistamisesta ontuu: ne osa-aikatyötä tekevät eivät siirtyneetkään tekemään kokoaikaista työtä.

Samaan aikaan toimeentulotuen eli sen viimesijaisen tuen ehtoja on kiristetty ja perusosaa leikattu. Nyt perusosaa voidaan tietyissä tilanteissa alentaa jopa 50 prosenttia, ja yli 18-vuotiaiden perusosaa leikattiin 2—3 prosenttia. Ja sitten hallituksessa ihmetellään, miksi ihmiset ovat huolissaan. Työtä tarvitaan, mutta pelkkä kehotus ottaa työtä vastaan ei riitä, jos työtä ei ole. Missä ovat ne työpaikat, joiden varaan hallituksen leikkauspolitiikka perustuu? Ja kuten tiedetään, työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, mutta sen työn pitää olla sellaista, että palkalla tullaan toimeen.

Meidän pitää myös pitää huolta lapsista ja perheistä. Kansalaisviesteissä kysytään aiheellisesti, miksi hallitus tekee päätöksiä, jotka useiden asiantuntijalausuntojenkin mukaan lisäävät lapsiperheköyhyyttä peräti 31 000 lapsella. Myös ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten arki on otettava vakavasti. Ei voi olla niin, että ihminen joutuu valitsemaan ruuan, lääkkeiden, sähkön ja vuokran välillä.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan onnistumista ei pidä mitata vain valtiontalouden taulukoista. Sitä pitää mitata myös sillä, pystyykö suomalainen maksamaan laskunsa, käymään lääkärissä, käymään töissä ja uskomaan huomiseen. Hallituksen pitää suunnata katse leikkausten sijaan kasvuun, investointeihin, teollisuuteen, osaamiseen ja uusiin työpaikkoihin.

Arvoisa pääministeri ja arvoisat ministerit, joita ei nyt täällä valitettavasti paikalla ole, kysynkin: milloin hallitus alkaa rakentaa Suomea, jossa ihmisen ei tarvitse kysyä, selviääkö hän seuraavankin viikon? Suomalaiset eivät pyydä mahdottomia. He pyytävät työtä, turvaa ja mahdollisuutta parempaan tulevaisuuteen. Hallitus on tällä kaudella omilla päätöksillään heikentänyt suomalaisten toimeentuloa, työllistymistä ja toivoa huomisesta, valitettavasti. [Sari Sarkomaa: Asiaa olisi kannattanut miettiä viime kaudella, kun rahahanat olivat auki!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Viitala.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän kauden viimeinen talousarvio ei ole tuonut juurikaan muutosta hallituksen politiikkaan. Hallitus on kyllä epäonnistunut keskeisissä tavoitteissaan. Maamme työttömyys on yhä Euroopan huonointa, ja valtio velkaantuu ennätystahtia. Talouskasvu on uutisointien mukaan vihdoin lähtenyt pikkuhiljaa liikkeelle, siitä ilman muuta iloitsemme kaikki, mutta me tarvitsemme siihen tueksi politiikkaa, joka auttaa ylläpitämään tätä orastavaa kasvua ja muuttamaan sen myös työpaikoiksi.

Tämä talousarvio on osoitus siitä, että hallitukselta puuttuu selkeä työllisyyspolitiikka. On yksittäisiä toimia, mutta ei kokonaisuutta. Tämä tilastoissa näkyvä käänne työllisyydessä on tosiaan erittäin tervetullutta, mutta siihen tarvitaan niitä vauhdittamistoimia. Tämä hallituksen talousarvioesitys kaipaa lisätoimia työllisyyden tukemiseksi — esimerkiksi tämä eilisen työministerin ilmoitus uudesta tukimallista pitkäaikaistyöttömille on hyvä, mutta se ei tule kyllä yksin riittämään, vaan tarvitsemme laajaa ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa sekä erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja nuorille kohdistettuja toimia. Pitkäaikaistyöttömyyteen tarvitsemme tosiaankin aivan uudenlaisen otteen ikääntyneille, useita vuosia työttömänä olleille, ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville tarvitaan maksuton terveystarkastus ja laaja työkyvyn arviointi sekä kertaluontoinen eläkeratkaisu mahdollisesti heille, joiden työllistymismahdollisuudet ovat tosiasiassa heikot. Samalla on vahvistettava juuri niiden asiaa, joilla työllistymisen mahdollisuuksia vielä on ja joilla on kova halu päästä työmarkkinoiden käyttöön. Nuorille tarvitsemme määräaikaisen oppisopimustuen, vahvemman nuorisotakuun ja oman yhteyshenkilön työllisyyspalveluihin heti työttömyyden alussa, jotta työttömyyteen ja siihen juurisyyhyn pystytään riittävän nopeasti rakentamaan tukevia elementtejä. Tavoitteen pitää olla, että ketään ei jätetä vuosiksi työttömyyteen ja siihen palvelujen väliin roikkumaan, vaan jokaiselle löytyisi se oikea reitti koulutukseen tai työkykyä tukeviin palveluihin.

Arvoisa puhemies! Tämän työllisyyspolitiikan lisäksi hallitus on selvästi kokonaan luovuttanut jo tämän velkaantumistavoitteensa suhteen. Tämän hallituksen piti kääntää velkasuhteen kasvu, mutta päinvastoin, se on entisestään vain vauhdittanut sitä. Orpon ja Purran hallitus ottaa kautensa aikana enemmän velkaa kuin sen paljon parjaama Marinin hallitus, joka joutui kautensa aikana myös vastaamaan koronakriisiin. — Se edellinen Marinin hallitus muuten jätti perinnökseen nykyiselle ennätystyöllisyyden, ja se ennätystyöllisyys on romutettu yllättävänkin nopeasti. — Sen sijaan, että hallitus olisi vähentänyt velkaantumista ensi vuoden talousarviossa, se tulee omilla päätöksillään vain lisäämään velkaantumista. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus perua esimerkiksi tehoton yhteisöveron alennus, mutta hallitus tuntuu mieluummin toteuttavan elinkeinoelämän tahtoa kuin aidosti edistäisi julkisen talouden tasapainoa.

Arvoisa puhemies! Samalla hallitus jatkaa myös epäoikeudenmukaista politiikkaansa jatkamalla leikkauksia sotejärjestöille ja nostamalla sotepalveluiden asiakasmaksujen kattoa. Toisin kuin hallituksesta väitetään, sotejärjestöiltä leikkaamisessa kyse ei ole vain hallinnollisista tehtävistä, vaan kokonaisten järjestöjen tulevaisuus on uhattuna — järjestöjen, jotka tarjoavat tukea heille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat, ja sellaisille tahoille, jotka eivät välttämättä enää muualta apua juuri saa. Kun järjestöjen erittäin tärkeä tuki ja kohtaava työ tulevat vähenemään, niin nämä ongelmat lopulta tulevat hyvin paljon kalliimmiksi ja hyvinvointialueiden hoidettaviksi, koska niihin ei kyetä riittävän ajoissa puuttumaan.

Kaiken tämän perusteella on vaikea välttyä siltä johtopäätökseltä, että hallituksen talouspolitiikan kokonaisuus ei ole onnistunut. Luvattiin kääntää velkaantuminen, mutta velkalaiva on vain kiihdyttänyt vauhtia. Luvattiin 100 000 uutta työllistä, mutta olemme sen verran paljon pakkasen puolella, että menee kyllä useita vuosia päästä edes siihen nollatasoon. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Eskelinen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt on päivä tätä kuunneltu, ja kyllähän se Marinin hallitus siellä muutaman kerran on taas tänään syylliseksi leivottu tästä tämän hallituskauden talouspolitiikasta ja siitä tuloksesta, joka on todistettavasti heikoin tulos, mitä Suomen historiassa on tehty: velkaantuminen ennätyslukemissa. Viimeinen budjetti osoittaa, että hallitukselta ovat pudonneet rukkaset, ja tavallaan se vastuu tästä talouspolitiikasta tässä tilanteessa on unohtunut. Tulevalle hallitukselle jää melkoinen lumipallo pyöriteltäväksi.

Harmi, kun edustaja Kilpi lähti täältä salista — tietysti kaikki positiiviset signaalit niin viennin kuin työllisyyden osalta ilolla otetaan täällä oppositionkin puolella vastaan, mutta hän sanoi, että tämän hallituksen vetovoimapäätökset investointiympäristöön ovat olleet ratkaiseva tekijä. Olisin halunnut kuulla, mitkä ne tämän hallituksen investointiympäristön vetovoimatekijäpäätökset ovat.

Sitten työllisyyteen, mistä nyt varmaan kaikki kannetaan tässä salissa murhetta. Hallitus perustelee pitkälti tähän Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuen omaa tulkintaansa niistä positiivisista signaaleista, mutta sitten kun oikeasti KEHA-keskuksen tilastoja katsoo, jotka on kerätty työllisyysalueilta, niin kuvahan on ihan toinen, mitä päivälläkin debatissa sanoin. Niin kuin edustaja Lylykin on täällä todennut, se kokonaiskuva on, että edelleen työllisyys lisääntyy. Huolestuttavintahan on, että pitkäaikaistyöttömyys edelleen lisääntyy rajusti ja samoin nuorisotyöttömyys, ja avoimia työpaikkoja on edelleen vähemmän kuin vuosi sitten. No, toivottavasti täällä nyt sitten toisenlaisia lukuja vielä viimeistään keväällä katsotaan.

Sitten kyllä muistetaan, että monilla hyvinvointialueilla on vielä isot yt:t käynnissä ja nämä rajut järjestöleikkaukset. Siellä on satoja ihmisiä yt:itten alla, todennäköisesti puhutaan 1 000—2 000:sta loppujen lopuksi, mitä tulee eteen.

Sitten Itä-Suomi ja hallituksen monet projektit, mitkä jäivät ja mistä olisi toivonut, että niitä olisi ollut. Liikenteen rahoitus on yksi uusi rahoitusmalli. Meillä on kohta miljardin aukko liikenteen rahoituksessa liikenteen sähköistyessä. Tiedän, että alkuvuodesta on muistio valmistunut, mutta sitä nyt ei haluta edistää, eli sekin tulee seuraavalle hallitukselle. Valtionosuusuudistus jäi pöydälle, kiinteistöverouudistus jäi pöydälle. Itä-Suomen toimenpideohjelma ja rahoitus jäivät kyllä pahasti piippuun. Neljä vuotta sitä tässä odoteltiin ja joitain liikkeitä siellä saatiin, mutta käytännössä seuraava hallitus joutuu sitten näitä päätavoitteita rahoittamaan. Siellä on pitkälti saavutettavuutta, investointeja, energiapolitiikkaa, matkailua ja sitten erityistalousaluevalmistelu, joka nyt sitten käsittääkseni valtioneuvoston kansliassa etenee, mutta seuraava hallitus joutuu lainsäädännön rakentamaan.

Sitten liikennepolitiikka, mikä on aika iso osa kasvua ja Suomen saavutettavuutta. Tämä hallitus leikkaa tässä budjetissa 147 miljoonaa perusväylänpidosta. Se käytännössä tarkoittaa, että ensi kesänä vedetään sitä — niin kuin liikenneministeri Ranne aina sanoo, että bitumi tuoksuu — vain 1 400 kilometriä, josta pääväylille menee 1 100 kilometriä. Meidän korjausvelka todellakin kasvaa ja romahtaa nyt sitten tämän rahoitustason osalta, kun itse asiassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja budjettisuunnittelussa alempi rahoitustaso yltää sinne vuoteen 2030.

Haasteita riittää, ja sitten jos katsotaan vielä meidän asuntorakentamisen rahoitusta, niin se on romahtanut sieltä yli kahdesta miljardista nyt sitten 500 miljoonaan, ja rakentamisesta on 30 000 rakennusmiestä hävinnyt alalta. Jos rakentaminen ei lähde liikkeelle, niin se on myös iso osa työllisyyttä, ja siihen olisi tarvittu toimenpiteitä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkomaa.

Kunnioitettu rouva puhemies! Suomi on vaikeassa tilanteessa. Työttömyys ja velka ovat isot ongelmamme. Kun oppositiota täällä kuuntelee, niin ei voi kuin ihmetellä. Tässä voisi sanoa niin kuin isoäitini sanoi minulle ja aika monelle politiikkaan lähteneelle, että älä valita, vaan vaikuta. Kun kuuntelen oppositiokansanedustajien puheenvuoroja, niin logiikkaa on hyvin vaikea löytää. Olette vastustaneet jotakuinkin kaikkia säästötoimia, joita hallitus on esittänyt ja tehnyt. Samaan aikaan te olette huolissanne velkaantumisesta. Olette vastustaneet hyvin monia jos ei kaikkia kasvutoimia, ja samaan aikaan te olette huolissanne työttömyydestä ja kasvun puutteesta. Tämä keskustelu olisi ollut mainio mahdollisuus sitten esittää niitä toimia, joita pitäisi tehdä, mutta niitä ei juuri ole kuullut.

Kukaan ei täällä riemuitse, mutta pakko on sanoa ne tosiasiat, että valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia, ja tuo kysynnän ja tuotannon kasvua vuoden 25 aikana hidastanut jarru on hellittämässä, ja taloudessa on nyt tosiaan eväitä perinteiseen kunnon noususuhdanteeseen. Totta kai tilanne on herkkä ja mitä tahansa voi tapahtua, mutta nyt vienti vetää ja investoinnit kasvavat hyvää vauhtia. Ja tuo tuore Tilastokeskuksen tieto kertoo kasvun nyt vaikuttavan työllisyyteen. Me kaikki tiedämme, että ensin tulee kasvu ja sitten tulevat työpaikat, ja näin nyt on tapahtumassa. Alakulo asuntomarkkinoilla päättyisi ensi vuonna VM:n virkamiesten arvion mukaan. Mutta selvä on, kuten täällä puheenvuoroissa on sanottu, että myönteistä kehitystä on vahvistettava ja talouden kasvun hyödyt on saatava tuntumaan tavallisen ihmisen arjessa. Se on kokoomukselle tärkeää, ja se on tärkeää kaikille hallituspuolueille. Mutta samaan aikaan on jatkettava valtiontalouden tasapainottamista. Velkaantumisen vauhti on edelleen kova hallituskaudella tehdyistä toimista huolimatta, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kymmenen miljardia euroa, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida, ja ensi vuonna hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta yli kolmella miljardilla eurolla. Haluaisin nähdä nyt ne listat, miten saman, vastaavan sopeuttamistoimikokonaisuuden SDP olisi tehnyt. Ainakin tänään kuulluista puheista voisi päätellä, että summat olisivat paljon pienempiä. Mikä huolestuttaa varmasti meitä kaikkia, on se, että korkomenot ovat jo yli neljä miljardia, eli työtä on edessä ja sopeutukset on tehtävä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tuleville sukupolville.

Samaan aikaan suomalaisten on saatava vastinetta verorahoille toimivina terveyspalveluina ja vanhuspalveluina, minkä lisäksi laadukas koulutus ja tutkimus ovat keskeisiä menestystekijöitä, ja niihin pitää investoida. Ja onhan näin tehty: Peruskoulussahan tehdään Suomen tulevaisuus, ja 200 miljoonaa euroa on panostettu sinne, jotta jokainen lapsi osaisi lukea, laskea ja kirjoittaa ja voisi tavoitella unelmiaan. Terveyspalvelut ovat aivan välttämättömiä, ja perusterveydenhuolto pitää laittaa kuntoon. Hyvinvointialueet ovat tiukalla, ja alueet saavat neljä miljardia enemmän ensi vuonna, kun verrataan siihen, mistä lähdettiin. Ja mikä tärkeintä, omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalli on nyt jokaisella hyvinvointialueella lähtenyt liikkeelle. Kun ihmiset pääsevät ajoissa sinne perusterveydenhuoltoon, niin muita palveluita tarvitaan paljon vähemmän. Tuo 40 miljoonan euron hoidon jatkuvuuteen laitettava panostus on todella tärkeä. Helsinki sai siitä neljä miljoonaa, ja meillä on vauhdissa työ, ja niin olen kuullut, että se on muillakin alueilla.

Historialliset t&k-panostukset ovat kasvutoimia, ja ne tehdään juuri siksi, että kasvu vakiintuisi. Pieni- ja keskituloisten työn verotus on tärkeää, ja pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 230 miljoonalla eurolla. Työnteon pitää aina kannattaa. Korotettu kotitalousvähennys jatkuu myöskin 2027. Se tuo paikallisille yrittäjille toimia ja työtä, ja se myöskin auttaa ihmisiä vaikeissa tilanteissa. Yhä useammalla on mahdollisuus ostaa niitä palveluita kotiin. Tehdään toimia, joilla vahvistetaan kasvuyritysten toimintaa. Erityisesti tämä työsuhdeoptioiden muutos, jossa vero maksetaan sitten vasta kun luovutaan tästä optiosta, on erittäin tärkeä. Kasvuyritysten bruttokansantuoteosuus on jo noin prosentin verran, ja arvioidaan, että 2030-luvulla se voisi nousta neljään prosenttiin, jos kasvu jatkuu. Se on samaa bruttokansantuoteosuutta, mitä Nokia oli kulta-aikoinaan. Eli työtä ja yrittäjyyttä on tulossa, jos katsotaan, miten nämä kasvutoimet vaikuttavat.

Arvoisa puhemies, oliko aika rajattu viiteen minuuttiin? [Puhemies: Viisi minuuttia.] — Sanon ihan lopuksi vielä, että on hyvä, että yrittäjien eläkejärjestelmää uudistetaan. Ja kiitän siitä, että Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen tuli myöskin rahoitusta. Pääkaupunkiseutu on Suomen kasvun veturi, ja on tärkeää, että joukkoliikenne toimii täällä erinomaisesti.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lundén.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän aikaan illasta on melkein kaikki sanottu, mutta sanon nyt muutaman sanan itsekin tässä vielä. Kun mietimme, mikä pyörittää suomalaista yhteiskuntaa, palaamme aina työn pariin. Yhteiskuntamme yksi tärkeimmistä voimavaroista on se, että olemme rakentaneet tämän maan työllä. Tavallinen suomalainen ihminen, joka käy työssä, yrittää tai palkkaa työntekijän, ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Onkin tärkeää muistaa se, että valtio ei itse luo sitä rahaa, jolla koulut, terveydenhuolto tai maanpuolustus maksetaan. Ne verorahat valtion kassaan syntyvät suomalaisesta työstä ja yrittämisestä. Tämän hallituksen yksi tärkeimmistä teemoista on ollut se, että työnteon ja yrittämisen pitää olla aina parempi ja kannattavampi vaihtoehto kuin kotiin jääminen, ja olemmekin kuulleet positiivisia uutisia työllisyydestä, miten yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja työttömyys on vähentynyt verrattuna viime vuoteen.

Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 27 budjetissa työn verotusta kevennetään jälleen. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Koko hallituskauden aikana työn verotusta on kevennetty jo paljon, jotta palkasta jäisi entistä enemmän käteen. Tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle se näkyy siten, että kun käy töissä ja tienaa omalla työllä, saa pitää nykyistä suuremman osan palkasta. Samalla yrittämisen verotusta kevennetään. Yhteisöverokantaa lasketaan, yrittäjävähennystä korotetaan, ja kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus jatkuu myös vuoteen 2027. Nämä kaikki päätökset ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jolla haluamme Suomeen lisää yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja.

Arvoisa rouva puhemies! Jos yrittäjä esimerkiksi miettii, palkkaako uuden työntekijän, hankkiiko uuden laitteen tai kasvattaako yritystä, niin yhteiskunnan tehtävä ei ole tehdä siitä päätöksenteosta vaikeaa, vaan päinvastoin. Meillä pitää olla tässä maassa sellaiset olosuhteet, että investointi kannattaa aina tehdä Suomessa. Ja sama koskee työntekijää. Työn vastaanottamisen pitää olla aina se kannattavin vaihtoehto. Siksi hallituksen työmarkkinauudistukset ovat tärkeitä. Niillä yritetään purkaa kannustinloukkuja ja tehdä työmarkkinoille sellaiset, että työn vastaanottaminen ja työn teettäminen ovat helpompia. Samalla myös yrittäjän sosiaaliturvan ja YEL-järjestelmän ongelmia korjataan. Hallitus vie eteenpäin YEL-uudistusta ja valmistelua, jolla yrittäjä tuodaan tulorekisterin piiriin.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi myös todeta, että meidän täytyy saada Suomessa lisää ihmisiä töihin ja lisää yrityksiä kasvamaan. Onneksi me suomalaiset olemme aina olleet kovia tekemään töitä ja selvinneet vaikeammastakin ajasta, kuten teemme nytkin. Ja työ on myös sitä parasta sosiaalipolitiikkaa. Kun suomalainen saa työpaikan, hän saa kuukausipalkan ja toimeentulon itselleen. Kun yritys menestyy, se maksaa veroja ja työllistää ihmisiä. Kun investointi tehdään Suomeen, raha ja osaaminen jäävät tänne. Näistä asioista syntyy se veropohja, jolla meidän hyvinvointivaltiomme voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa, ja pystymme pitämään huolta myös niistä suomalaisista, jotka eivät siihen itse pysty. Siksi vuoden 2027 talousarviossa tärkein asia on se, että työn ja yrittämisen pitää kannattaa Suomessa, ja siihen tämä hallitus on todellakin panostanut. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Garedew.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden palveluiden laittaminen kuntoon on ollut valtavan tärkeä projekti tällä kaudella. Siihen liittyvät monet eri teemat lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisesta lastensuojelulain uudistukseen sekä harrastamisen Suomen malliin ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.

Tälle vuodelle lapsiin ja lapsiperheisiin budjetoitiin historiallisen paljon rahaa, 11,5 miljardia. Määräraha pysyy myös ensi vuonna yli 11 miljardin tasolla. Perusopetuksen määrärahaa on korotettu 200 miljoonalla. Lisäksi eduskunnalle juuri annetulla esityksellä lastensuojelulain mukaiset hyvinvointialueiden maksamat taloudelliset tuet säädetään verovapaiksi.

Ilman perheitä ja lapsia ei Suomella ole tulevaisuutta, joten panostukset lasten hyvinvointiin ja oppimiseen ovat välttämättömyys, josta ei ole varaa tinkiä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hamari.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä palata siihen, mistä aloitin tuossa äskeisessä puheenvuorossani, kun en ehtinyt ihan kaikkea sanoa. — Hallitushan perustelee politiikkaansa sillä, että rahaa ei ole, mutta samaan aikaan se toteuttaa tämän mittavan yhteisöveron alennuksen. Sen kasvua lisäävän vaikutuksen suuruutta on pidetty hyvin epävarmana, ja myös on aiheellista kysyä, kenelle tämän veronalennuksen hyöty lopulta päätyy. Näitä suurimpia yhteisöveron maksajia on muun muassa finanssialalla, ja Suomessa pankit ovat kannattavia ja vakavaraisia. Vielähän emme tiedä viime vuoden suurimpia yhteisöveron maksajia, mutta sekin päivä koittaa tuolla marraskuulla, ja on mielenkiintoista sitten nähdä, ketkä tästä oikeasti hyötyvät eniten lopulta.

Eikä talouspolitiikkaa pitäisi muutenkaan rakentaa oletukselle siitä, että ylimpään tulopäähän kohdistuvat hyödyt automaattisesti valuisivat muille. Itse asiassa valtiovarainministeri Purra taisi tuossa omassa puheenvuorossaan silloin aikaisemmin kertoa, että hän on lukenut jonkun tutkimuksen, missä tämän yhteisöveron alennuksen hyödyt valuvat — ja hän käytti tätä sanaa ”valuvat” — matalapalkkaisille aloille. No, itse olen lukenut sellaisista tutkimuksista, joissa on todettu, että ylimmän 20 prosentin tulo-osuuden kasvaminen oli yhteydessä heikompaan talouskasvuun, kun taas pieni- ja keskituloisten tulo-osuuden kasvu on yhteydessä vahvempaan kasvuun. Tutkijat totesivat, ettei heidän aineistonsa tukenut niin sanottua trickle-down-oletusta, eli ei vaan kun rikkaat rikastuvat, niin köyhät köyhtyvät. Ei niin päin, että kun rikkaat rikastuvat, niin sieltä sitten köyhille valuisi joitakin roposia.

Me todellakin tekisimme toisenlaisia arvovalintoja. Yhteisöveron alentamisen sijaan julkista taloutta voidaan sopeuttaa muun muassa yritystukia uudistamalla, listaamattomien yritysten osinkoverotusta muuttamalla ja pitämällä suurituloisten verotus oikeudenmukaisena. Samalla tarvitaan toimia, jotka aidosti vahvistavat työllisyyttä ja kotimaista kysyntää: työn vastaanottamisen kannusteita, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista, pienyrittäjyyden tukemista, asuntomarkkinoiden vauhdittamista sekä investointeja kasvuun ja vihreään siirtymään. Julkista taloutta pitää vahvistaa, mutta sen voi tehdä niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät aina maksa sitä suurinta hintaa. Se on ennen kaikkea arvovalinta.

Sitten vielä kun on aikaa, haluan mennä vielä yhteen asiaan: Elikkä hallitus leikkaa vuonna 27 EU:n t&k-hankkeiden kansallisesta vastinrahoituksesta, jos olen oikein ymmärtänyt, kymmenen miljoonaa euroa. Tämä vastinrahoitus on nimenomaan se, että suomalaiset saavat tästä EU:n Horisontti-rahoituksesta erittäin hyvin sitä rahaa, elikkä kun vastinrahoitukseen laitetaan, niin sieltä tulee paljon enemmän meille. Me olemme pärjänneet näissä erittäin hyvin. Meidän pitäisi nimenomaan kaksinkertaistaa tämä, jotta me saadaan sitten sieltä EU:sta myös näitä kilpailtuja t&k-rahoituksia. Eli se on kyllä vähän hölmö päätös, ja jos siihen voitte vielä, hallituksen edustajat, vaikuttaa, niin palautetaan ne vastinrahat sinne. — Kiitos. [Mikko Lundén: Koitetaan!] — Hyvä!

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Laine-Nousimaa.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallituksen viimeinen budjetti on samalla mahdollisuus arvioida, mitä tällä hallituskaudella todella saavutettiin. Hallitus asetti kautensa alussa kunnianhimoisen tavoitteen: 100 000 uutta työllistä. Se kirjattiin hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi, jonka piti vahvistaa myös julkista taloutta. Tuo tavoite on vielä 150 000 työllisen päässä. Nyt kuva työmarkkinoilta on hyvin erilainen. Eurostatin mukaan Suomen työttömyysaste oli vuonna 2025 EU-maiden toiseksi korkein, 9,7 prosenttia.

Taloudessa on viimein näkyvissä kasvun merkkejä. Se on hyvä asia, mutta kasvu ei vielä yksin riitä. Sen pitää näkyä työpaikkoina, rakentamisena, asuntokauppana, kulutuksena ja ihmisten luottamuksena tulevaisuuteen. Juuri tässä hallituksen tilinpäätös on vaikea. Hallitus on perustellut politiikkaansa työllisyydellä ja julkisen talouden tasapainottamisella. Silti työttömyys on pysynyt korkealla ja julkisen talouden haasteet ovat edelleen mittavat. Hallitus itsekin totesi kautensa alussa, että työllisyyden vahvistaminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta. Siksi on perusteltua kysyä, mitä hyötyä sopeutuksesta on, jos samaan aikaan talouden kasvuedellytykset ja ihmisten luottamus heikkenevät.

Myös tavallisen suomalaisen näkökulmasta tilanne on ristiriitainen. Kun arjen kustannukset ovat korkealla ja tulevaisuudesta ollaan epävarmoja, ihmiset eivät automaattisesti lisää kulutustaan. Yrityksille epävarma kysyntä merkitsee puolestaan sitä, että investointeja ja uusia työntekijöitä harkitaan varovasti. Julkista taloutta on välttämätöntä vahvistaa, mutta keinot ratkaisevat. Sopeutuksen pitäisi samalla vahvistaa työllisyyttä, kasvua ja ihmisten luottamusta. Siksi vaihtoehtona on perusteltua tarkastella toimia, joilla työn vastaanottaminen kannattaa paremmin, pienyritysten kasvua vauhditetaan, asuntomarkkinoita vahvistetaan ja investointeja Suomeen houkutellaan. Samalla verotuksen ja menoleikkausten kokonaisuuden pitäisi jakautua oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden ongelmia ei ratkaista yhdellä budjetilla eikä yhdellä hallituskaudella, mutta hallituskauden lopussa on oikeus kysyä, toteutuivatko ne tavoitteet, joilla politiikkaa perusteltiin. Työllisyyden kasvun ja julkisen talouden on kuljettava samaan suuntaan. Talouspolitiikan onnistumista ei lopulta mitata vain budjettikirjan numeroilla vaan sillä, onko ihmisillä työtä, uskoa tulevaan ja mahdollisuus pärjätä omassa arjessaan. Siinä on myös seuraavan hallituskauden tärkein tehtävä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme puhuneet aika paljon työttömyydestä ja työllisyydestä tänään, ja varmasti tässä hämää se, että meillä on KEHA-keskuksen eli Kuntaliiton kokoamat ja työllisyysalueilta kerätyt tiedot, joissa ovat ne faktiset työttömät, ja sitten on Tilastokeskuksen otantaan perustuva työttömyystilasto, ja ne eroavat toisistaan. Kannattaa käyttää sitä Kuntaliiton kokoamaa ja KEHA-keskuksen tekemää tilastoa. Siellä on oikeasti ihmisiä joka ikisen tilastonumeron takana, ja siinä mielessä voidaan niitä käyttää. Työllisyysastekehityksiä ja trendiä katsotaan Tilastokeskuksen luvuista, ja ne ovat sillä tavalla vertailukelpoisia keskenään, mutta muuten nämä luvut eivät ole. Työttömyys on todella paljon korkeampi, kun katsotaan, että meillä on 2,9 miljoonaa työikäisten määrä ja meillä on melkein 400 000 niitä, jotka ovat työtä vailla — tietää, että siitä tulee eri prosenttiluku kuin Tilastokeskuksen luvusta.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tässä iso asia käsittelyssä, kun katsotaan, miten me saadaan taloutta kohennettua. Varmasti voidaan ajatella, että vaikka meillä olisi minkälainen työnvälitystoiminta, niin jos meillä ei ole talouskasvua, investointeja, aktiivista työllisyyspolitiikkaa, kasvuyrityksiä ja tuottavuuden vahvistamista ja niin poispäin, niin tämä maa ei käänny. Kaikkia näitä pitää tehdä. Yrityksillä pitää olla rahoitusta, rakentamista pitää vauhdittaa, kotitalousvähennyksen pitäisi olla isompi kuin tämä hallituksen budjetissa oleva asia, eli tämä on monen toimenpiteen tulosta, millä pystytään vaikuttamaan välillisesti siihen, miten talous lähtee kasvuun ja miten sitä ennustettavuutta luodaan. Kotimarkkinoiden luottamus on tässä avaintekijä, ja se luottamus ja ennustettavuus pitää saada vahvemmaksi. Nyt säästetään, ja tilanne on se, että kun bkt:stä noin puolet on kotimarkkinoiden varassa, niin voi sanoa, että se näkyy kaikkein nopeimmin työllisyydessä. Kun siellä palvelujen ovi käy, niin kyllä silloin työpaikkoja alkaa syntyä. Niin kauan kun se ei tapahdu, työllisyyskäännettä on vaikea saada.

Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun katsotaan näitä työnvälitykseen ja työllisyyden kohentamiseen liittyviä asioita, niin äsken puhuin osaamisesta, ja se ei katoa mihinkään. On tosi tärkeää, että me saadaan ihmisiä työmarkkinoille. Se kynnys pitää saada matalammaksi, ja sillä tavalla työllistyminen saadaan paremmaksi, mitä parempi osaaminen on koko työuran aikana ylläpidettynä, ja sitten kun työttömäksi joutuu, niin sitä pitää tehdä nykyistä enemmän.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän pitää työnvälityksen kunnianpalautus saada aikaiseksi. Voi sanoa, että nyt meillä kaikkia avoimia työpaikkoja ei ole työllisyysalueilla tiedossa hakuprosessien ja muitten johdosta. Sitten kuntien ja valtion ja hyvinvointialueitten vastuut työttömyyden hoidosta työkyvyttömien osalta pitää tehdä nykyistä selkeämmiksi. On aivan kummallista, että kunta vastaa sellaisista työttömistä, jotka eivät ole työkykyisiä. Kaikki ne sellaisten henkilöitten palvelut ovat hyvinvointialueilla, ja hyvinvointialueitten pitäisi ne tehdä terveystarkastuksen jälkeen, ja sitä kautta valtion pitäisi niiden työttömien rahoituksesta vastata. Saataisiin tämä sakkomaksukeskustelukin vähän toiselle tasolle. Se rasittaa tällä hetkellä kuntia todella paljon. Silloin kun työllisyysasioiden hoito ja työnvälitys siirrettiin kunnille, arvioitiin, että siinä siirrossa 700 miljoonaa on näitten niin sanottujen sakkomaksujen eli työttömyysturvamenojen osuus. Tällä hetkellä ne ovat 900 miljoonaa euroa, eli on 200 miljoonaa euroa kunnille tullut lisää velvoitteita. Tässä mielessä meillä pitäisi tätäkin puolta katsoa, eli työnjakoa niin, että sitten kunnat voisivat huolehtia työkykyisistä ja hyvinvointialueet ja valtio työkyvyttömien turvasta, ja silloin me pystyttäisiin myöskin niitten välineitten osalta hoitamaan se kohdentaminen oikein. Kunnilla on välineet työkykyisten hoitamiseen ja hyvinvointialueilla on työkyvyttömien hoitamiseen. Tässä meillä on paljon tehtävää, ja me varmasti tullaan tästä jatkamaan vielä tämän viikon aikana monta kertaa keskustelua. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansalainen Itä-Suomesta pyysi kysymään seuraavan kysymyksen hallituksen edustajilta: ”Ei voi mennä niin, että helpotuksia annetaan vain rikkaille, niille, joilla on jo asiat ennestään hyvin ja on varaa makuuttaa varojaan pankkitileillään ja sijoituksissaan. Tavallinen kansa käyttää kaikki tulonsa elämiseen, sähköön, ruokaan ja polttoaineeseen tässä pitkien välimatkojen maassa. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta. Nykyhallitus ei ole tehnyt sellaisia päätöksiä, jotka auttaisivat tavallisen suomalaisen arkea, vaan on heikentänyt sitä. Milloin tavalliset suomalaiset, työssäkäyvät, sairaat, vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet, saavat tältä hallitukselta hyviä uutisia?” Arvoisat hallituksen edustajat, kehuitte, että käänne parempaan on tullut, ja hyvä niin. Milloin ne tämän kansalaisen kysymät tavan suomalaiset, joilta olette leikanneet, saavat hyviä uutisia? Odotan vastausta. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vielä haluan ottaa yhden puheenvuoron liittyen tähän työllisyyslupauksen pettämiseen, minkä tämä hallitus tosiaan on tehnyt.

Esimerkiksi työttömyys on kasvanut kotimaakunnassani Satakunnassa hurjasti. Uusien Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tilastojen mukaan Satakunnassa, joka on muuten myöskin työministerin kotimaakunta, oli elokuun lopussa noin 11 000 työtöntä työnhakijaa, ja se on lähes 850 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ne ovat suuria lukuja. Ne ovat niin suuria lukuja, että Satakunnassa oli elokuun lopussa 8,4 prosenttia enemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuotta aiemmin. Määrällisesti eniten oli kasvua Porissa, jossa työttömyysaste oli 14,2. Kyllä nämä ovat hurjia lukuja, ja Satakunnassa työttömyys on kasvanut keskimäärin muuta maata nopeammin.

Tätä heikkoa työllisyyskehitystä ei voi aina perustella maailman tilanteella, geopolitiikalla ja aiempien hallitusten päätöksillä, vaan hallituksen työvoimapolitiikan painopisteet ovat olleet vääriä. Jos hallitus olisi käyttänyt työntekijöiden aseman heikentämiseen käyttämänsä voimavarat työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseen, käänne parempaan olisi voitu nähdä jo paljon aiemmin eikä näin syvälle kuoppaan olisi päädytty. Palkansaajien aseman heikentämisen lista on hengästyttävänkin pitkä, ja siihen on kyllä energiaa ja kampaviineriä paljon mennyt. Ei ole pystytty myöskään aukottomasti esittämään, että nämä palkansaajien heikennykset olisivat työllisyyttä lisänneet merkittävästi. Eli kyllä tässä väkisin tulee mieleen, että hallituksen työelämäpolitiikassa ideologiset tavoitteet ovat menneet sen aidon työllisyyden hoidon edelle. Jossain vaiheessa olisi hyvä katsoa peiliin ja arvioida niitä omia tekemisiä ja myös tekemättä jättämisiä.

Tässä salissa tietenkin aina näissä keskusteluissa kysytään myös sitä vaihtoehtoa, että mitä te tekisitte. Tässä vaikka edustaja Lundénille ihan muutaman keinon heitän: Olisiko esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen hyvä ajatus tai pk-yritysten kasvun tukeminen? Entä uuden aikuiskoulutustuen rakentaminen? Ne olisivat varmasti semmoisia, jotka hyödyttäisivät sitä pienyrittäjää ja heidän arkeaan, ja esimerkiksi alvin alarajavelvollisuuden nosto olisi tässä itsellä esittää ajatuksena.

Eli kyllä Suomella on kaikki edellytykset parempaan. Nyt on orastava kasvu saatava muutettua työpaikoiksi poliittisilla päätöksillä. Tai poliittiset päätöksethän sitä eivät tee, mutta niillä voidaan tukea sitä suuntausta ja sitä kautta vahvempaa toimeentuloa ja uskoa ihmisille tulevaisuuteen. Sitä suomalaiset odottavat, ja sitä he ansaitsevatkin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitala, heti kärkeen, minä todellakin toivon, että nämä löytyvät teidän vaihtoehtobudjetistanne. Minä olen nyt tässä koko päivän — tai itse asiassa 3,5 vuotta — kuunnellut teidän oppositionne ei niin positiivisia näkymiä näistä meidän tekemistämme talousarvioesityksistä, ja minä tahtoisin vain kysyä, onko esimerkiksi tämän vuoden 27 talousarviokirjassa tai... Tässä on nyt 3,5 vuotta oikeasti kulunut, löydättekö mitään positiivista näistä asioista? [Lauri Lyly pyytää vastauspuheenvuoroa] Minä en ole kuullut, että olisi yhtäkään positiivista esitystä, mitä hallitus on tehnyt, päinvastoin, melkein kaikkia on vastustettu tai muuten vaan ns. kehuttu. Viime kaudella, kun olin oppositiossa, minä jopa löysin, uskokaa tai älkää, Marinin hallituksesta... [Timo Suhonen: Se olikin hyvä hallitus!] — No, siitä minä olen täysin eri mieltä. — ...muutamia esityksiä, jotka olivat ihan ok. Mutta minä en ole kuullut teiltä yhtäkään kertaa näiden 3,5 vuoden aikana, että hallitus on tehnyt joitain positiivisia esityksiä. Olisi oikeasti ihan kiva tietää, olemmeko me teidän mielestänne niin täysin epäonnistuneita joka asiassa, mitä minä olen saanut ymmärtää. Ehkä minä olen vain yksinkertainen kaveri tuolta maalta, mutta näin minä haluaisin vain tietää, jos tämmöisen vastauksen saisi, arvoisa herra puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kehotan edustaja Lylyä varaamaan puheenvuoron tavallisia menettelytapoja käyttäen. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella tavoitteena on ollut luoda Suomesta turvallinen ja kriisinkestävä maa. Perussuomalainen sisäministeri Rantanen onkin tuonut eduskunnalle valtavan määrän sisäistä turvallisuutta lisääviä ja viranomaisten toimintamahdollisuuksia parantavia esityksiä.

Ruotsi on ollut meille varoittava esimerkki. Siitä on otettava oppia jatkossakin. Suomessa jengien ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkaan on siksi vastattu järeillä lakimuutoksilla ja rangaistuksien kiristyksillä. Tietysti myös maahanmuuton tuomiin ongelmiin on puututtu tiukasti. Suomeen tullaan joko elämään lakien mukaan tai täältä lentää pikavauhdilla ulos. Palautuksia on tehostettu.

Ensi vuonna sisäministeriön työ jatkuu, ja tätä työtä tulisi jatkaa määrätietoisesti myös ensi hallituskaudella. Kiitos todellakin sisäministeri Rantaselle tästä työpanoksesta, ja kiitos, mitä me ollaan saatu aikaiseksi Suomen turvallisuuden eteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lundén kysyi tuossa, onko mitään, mitä hallitus on tehnyt hyvin, ja kyllä, nyt täältä niitä rupeaa tulemaan. [Mikko Lundén: Mahtavaa!]

Edustaja Lundén, kehun hallitusta siitä, että he ovat tehneet sellaisia päätöksiä, mitä edellinenkään hyvä hallitus ei muuten tehnyt. Tällainen hyvä päätös oli keliakiakorvauksen täytäntöönpano toimeentulotuella oleville, elikkä se 35 euroa lasketaan tavallaan toimeentulotukeen mukaan. Se on hyvä päätös. Edellinenkään hallitus sitä ei valitettavasti pystynyt tekemään. Samoin alle 18-vuotiaat keliaakikot lasketaan nytten tulevaisuudessa vammaistuen piiriin, elikkä he saavat sieltä kautta sitten sen tietyn vammaistuen korvauksen keliaakikkona ollessaan — hyviä päätöksiä.

Ja totta kai, kun ei kahta ilman kolmatta, kyllähän hyvä päätös oli esimerkiksi lapsiperheille tämä äitiyspakkauksen laajentuminen ja sitten se monipuolisempi tarvikemäärä siellä äitiyspakkauksessa. Se oli kyllä hyvä päätös varmasti. Siinä oli ihan hyviä tarkoituksia.

Arvoisa herra puhemies! Sitten ihan varsinaiseen puheenvuoroon, minkä halusin ottaa tässä, koska edustaja Viitala aiemmassa puheenvuorossaan viittasi hallituksen hengästyttävään listaan työelämäheikennyksistä. Tässä tulee se lista — varmaan kerkeää tässä kolmen minuutin aikana.

Elikkä hallitus on toteuttanut seuraavat toimenpiteet, heikennykset. Tässä on siis työelämäheikennyksiä sekä myös heikennyksiä tietyn tuen piirissä oleville: Lomakorvauksen jaksotus, työttömyysturvan omavastuu 5—7 päivään ja työmatkakuluvähennyksen omavastuun laskeminen. Useiden Kela-etuuksien indeksijäädytys vuoden 2023 tasoon, lapsikorotukset pois, sovitellun turvan suojaosa pois, asumistuen suojaosa pois ja tasoa leikataan. Poliittisia lakkoja ja tukilakkoja rajoitetaan, työntekijälle 200 euron seuraamus laittomasta lakosta, ja lakkosakkoja korotetaan. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan. Työssäoloehto 6:sta 12 kuukauteen ja euroistetaan. Ansioturva porrastetaan. Palkkatuettu työ ei pääosin kerrytä ehtoa. Ikääntyvien turvaa heikennetään. Paikallinen sopiminen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin, vientimalli voimaan. Koulutusvähennys pois. Sairaus- ja kuntoutuspäivärahaa leikataan, ja kunnat menettävät palkkatuetun työn käytön. Leipomotyölaki kumotaan, yötyökorvaukset poistuvat. Suojelutyöstä säädetään lailla ja soveltamisalaa laajennetaan. Yhteistoimintalakia heikennetään merkittävästi. Irtisanomiskynnys madaltuu. Koulutuskorvaus ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuvat. Toimeentulotuen perusosaa leikataan ja velvoitteita kiristetään. Perusteettomat määräaikaisuudet mahdollistuvat, takaisinottovelvoite poistuu alle 50 hengen yrityksistä, lomautusilmoitus 14:stä 7 päivään, ja niin poispäin. Joku sieltä saattoi unohtua, mutta tälleen pikalistauksella luettelin tämän hengästyttävän listan.

Edustaja Lundén, paljonko nämä äsken luetellut toimet ovat tuoneet työtä Suomeen? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli tosiaan kyllä edellisellä puhujalla, edustaja Suhosella, pitkä lista palkansaajan heikennyksistä, todella hallituksen heikennyksistä palkansaajan asemaa kohtaan — oli hengästyttävän pitkä. Tässä meinasi ihan sen takia näköjään äänikin oikein lähteä, kun hengästyin.

Vielä ajattelin tästä viestinnästä yhden näkökulman tuoda tähän saliin illan pikkutunneilla. Mehän kuultiin tämän hallituskauden alussa tosi pitkää viestiä hallitukselta siitä, miten huonosti menee, miten kamala velkataakka on, ja muuta pelottelupuhetta. Tämän seurauksena myös ne kotitaloudet, joilla olisi ollut varaa kuluttaa ja käyttää rahaa palvelujen ostoon, saatiin siinä säästölinjalle, eli hekin rupesivat sitten tekemään tämmöistä kirstuun laittamista enemmän — eli tosiaan nekin kotitaloudet, joilla olisi varaa ollut kuluttaa.

No, mitä tästä seurasi? Tästä seurasi se, että se heikensi osaltaan sisämarkkinoiden toimintaa, ja varsinkin vaikka palveluita tuottavat pienyrittäjät tai vaikka kivijalkavaatekaupat menettivät siinä varmasti osansa, koska ei uskallettu kuluttaa. Sitten hallitus huomasi jossain vaiheessa hallituskautta, kun oltiin menty aika pitkälle, nämä epätoivotut vaikutukset ja selvästi sitten käänsi todella nopeasti tämän viestinnän siihen, että se suorastaan kehotti käyttämään ja kuluttamaan rahaa. Kyllä itselleni syntyi väkisin sellainen mielikuva, että tämä pelotteluviestintä meni vähän liian pitkälle ja se olisi voinut olla vähän maltillisempaa, niin että nämä sisämarkkinat eivät olisi välttämättä siltä osin sakanneet niin pahasti, tai ainakaan vaikutus näiden viestinnällisten toimenpiteiden seurauksena ei olisi ollut niin paha. Eli olisi voinut olla sellaista neutraalimpaa viestintää. Sitten tosiaan se positiivinen viestintä lähti jossain vaiheessa, viime keväänä vai milloin se oli, että suorastaan kehotettiin rahaa kuluttamaan, koska huomattiin, että sisämarkkinat tarvitsevat tukea.

Hienoa, jos ja kun nyt on pientä elpymistä ja piristymistä ollut havaittavissa, ja siitä me kyllä ilman muuta myös tällä puolen salia olemme tyytyväisiä. Olen vähän ihmeissäni myös siitä, miksi joku epäilee sitä, koska kyllä se varmasti meidän kaikkien puolueiden tavoitteena on, että me saadaan talouskasvua, saadaan työpaikkoja. Meillä on vain pikkuisen eroa siinä, millaisilla menetelmillä me tähän tavoitteeseen koetetaan päästä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niitä hyviä asioita on, totta kai niitäkin on. Mielestäni ehkä tärkein noin pitkällä aikavälillä on se, että se tki-rahoitus, joka sovittiin parlamentaarisesti ennen tämän kauden alkua, on jatkunut tällä kaudella sen rahoituksen osalta. Siinä mielessä se on niitä pitkälle tulevaisuuteen tehtäviä asioita. Sitä minä pidän aika merkittävänä asiana, josta tämä eduskunta on yhtä mieltä.

Itse näen vielä myöskin sen, että peruskouluun tämä 200 miljoonan panostus siihen, että oppii lukemaan ja laskemaan paremmin, on siinä mielessä hyvä ratkaisu kännykkäkieltoineen. Sillä alueella on hyviä.

Kotitalousvähennyksestä sanoisin sen, että kun se oli kolme ja puoli tuhatta, hallitus laski sen 1 600:aan ja nyt tässä budjetissa nostaa sen 2 100:aan. Se on oikeansuuntainen liike, jolla viedään sitä eteenpäin. Sen olisi vain pitänyt olla koko ajan se kolme ja puoli tuhatta, ja sillä tavalla se olisi ollut aktiivisessa toiminnassa. Tämäntyyppisiä asioita tässä nopeasti lueteltuna.

Ehkä energiapolitiikassa itse näen sen, että me ollaan tätä puhdasta energiaa yritetty edistää tässä salissa, ja siihen liittyen pienydinvoimaloiden ja ydinenergialain sisältöä on korjattu sitä yhtä asiaa lukuun ottamatta, joka liittyy ydinaseitten säilyttämiseen täällä. Jos sitä ei lasketa tähän mukaan, otetaan se pois, niin sitten siellä on olemassa oikeansuuntaisia tekijöitä. Energiapolitiikassa puhtaan siirtymän edistäminen on kuitenkin ollut siellä hallituksen toiminnassa asiana.

Kyllä näitäkin asioita löytyy, ja joka kaudella niitä on yhteisesti sovittu. Täällä on mennyt yksimielisesti moni lakiesitys läpi, ja nekin kannattaisi aina joskus noteerata, mitkä ovat menneet läpi yksimielisesti. Me ei aina täällä niitä noteerata. Ne menevät tästä vähän ilman suurempia puheita, ja ne vain menevät eteenpäin. Tässä mielessä jollain tavalla ne pitäisi pystyä noteeraamaan, koska tästä välittyy helposti ihan väärä kuva koko työstä.

Tämä demokratia on sitä, että meidän pitää haastaa niitä vaihtoehtoja. Vaihtoehtobudjetissa meillä on ollut omat vaihtoehtomme esillä, ja niitä aina voidaan arvioida siltä osin sitten hallituksenkin toimesta. Mutta hallituksen toimia arvioidaan nytten erityisesti budjettiin nähden, koska se on hallituksen esittelemä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! En tahdo pitkittää tätä istuntoa, ilta on sen verran myöhäinen, mutta tahdon kiittää — arvostan suunnattomasti — näistä hyvistä asioista. Kovin jäi suppeaksi se, mutta tuli kumminkin muutama aivan loistava juttu siitä. Minun henkilökohtainen mielipiteeni tästä edustaja Suhosen listasta: On tehty todella ikäviä päätöksiä, [Timo Suhonen: Hallituksen lista!] on oikeasti ikäviä päätöksiä, mutta kun me mennään talous edellä, näin on tehtävä. Yhden ihan pikkuriikkisen kysymyksen haluan vielä kysyä edustaja Suhoselta varsinkin. Tämä teidän niin sanottu järkyttävä lista, minkä äsken luettelitte — jos, huom. jos, olette ensi kauden hallitusvastuussa, tuletteko perumaan ne kaikki yksitellen? — Ei muuta, arvoisa herra puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puolustusmenot nousevat ensi vuonna noin seitsemään miljardiin. Tämä on aivan välttämättömyys Suomen turvallisuuden kannalta. Budjettikirjan mukaan Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on sekä vakavampi että vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Sotilaalliseen uhkaan varaudutaan vahvistamalla puolustusta ja tiivistämällä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Näitä nyt tehdään. On hienoa, että osa tästä summasta tulee kotiinpäin, koska puolustusmateriaaleja hankitaan myös kotimaisilta puolustusteollisuuden yrityksiltä. Uskon, että kun suomalaisella puolustusosaamisella on rooli osana omia materiaalihankintoja ja toisaalta vientivalttina, voidaan sen kautta tavoitella kasvua ja myös työpaikkoja Suomeen. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lundén esitti allekirjoittaneelle kysymyksen, johon hyvin mieluusti vastaan.

Toistan, jos joku unohti, mitä kysyttiin: edustaja Lundén kysyi minulta sitä, että jos SDP on hallituksessa, niin peruuko se kaikki nämä työelämän heikennykset, tämän hengästyttävän listan, minkä äsken luettelin. Ymmärsinkö kysymyksen oikein? — Nyökyttää kyllä. — No niin, vastaan tähän niin, että ei taida olla realistista, että seuraava hallitus, jossa toivottavasti myös SDP on, kaiken tuon hengästyttävän listan pystyisi perumaan, kuten kysyitte, koska se on niin valtava. Niin kuin olen todennut useassa puheenvuorossa, hallitus on tehnyt ennätysmäärän työelämän heikennyksiä, niin ison määrän, että ei taida pystyä mikään puolue eikä taho, vaikka haluaisikin, kaikkia kumoamaan tulevalla kaudella, koska niitä on niin paljon.

Samoiten edustaja ja entinen työministeri Satonen omassa kirjassaan kehui, että tämä hallitus on tehnyt Suomen historian suurimmat sosiaaliturvaleikkaukset — siis hän itse kehui omassa kirjassaan näin. Elikkä siinä sitä on pohjaa, millekä seuraava hallitus joutuu lähtemään tekemään työtä.

Totean sen, että ei kaikkia näitä työelämän heikennyksiä pysty korjaamaan varmaankaan seuraava hallitus, vaikka SDP siellä on. Mutta se, mitä siellä pitää pystyä tekemään SDP:n tuella, on se, että tämän savuavan sopimusyhteiskunnan raunioitten päälle pitää pystyä jälleenrakentamaan uutta, tasapainoisempaa työelämäkenttää. Se tarkoittaa sitä, että siellä pitää olla joitakin elementtejä, esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeus, alipalkkauksen kriminalisointi tai työntekijöitten tulkintaetuoikeus. Näitä elementtejä siellä pitää olla. Toki uskallan myös todeta sen, minkä SDP on sanonut monessa ulostulossa, että tämä suojaosan palautus toteutetaan ensi kaudella, jos SDP on hallituksessa. Tässä nyt ainakin osan luettelin näistä.

Hyvä kysymys, edustaja Lundén. — Kiitos. [Mikko Lundén: Kiitos!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on pieni ja avoin kansantalous. Keskuspankin rahapolitiikkaa ei voi räätälöidä Suomen suhdanteiden tarpeisiin. Avoimuus puolestaan merkitsee sitä, että etenkin lyhyellä tähtäyksellä kansainvälinen talous määrittää Suomen talouskasvun puitteet. Valtiovarainministeriön uusimmassa katsauksessa Suomelle ennakoidaan elpymistä vaikeasta taantumasta, hiukan yli puolentoista prosentin talouskasvua. Olosuhteet eivät ole Suomen kannalta huonot. Tämä on hyvä asia, katsoipa asiaa sitten hallituksesta tai opposition puolelta. Kasvu on ratkaiseva sille, onko seuraavien vuosien urakka hyvinvointivaltion pelastamiseksi vaikea vai mahdoton. Oppositiosta toivotaan, ettei se ole mahdoton.

Suomea nostavat paitsi kansainvälisen talouden kasvun kohtuullinen vauhti myös eräät rakenteelliset tekijät. Suomen vahvuus on erityisesti investointihyödykkeiden tuotannossa. Pelkästään globaalit tekoälyinvestoinnit saattavat lähivuosien aikana olla tuhansia miljardeja euroja. Kysyntää on myös suomalaiselle laivanrakentamiselle ja monelle muulle osaamiselle. On myös ilmeistä, että Suomella on vahvuuksia myös pitemmällä tähtäyksellä. Suomessa on kasvuyrityksiä, jotka hallitsevat tulevaisuuden teknologioita. Suomalainen satelliittiyritys Iceye hallitsee teknologiaa, jota käytetään puolustuksessa ja monessa muussa tehtävässä.

Talouden kasvu siis riippuu ulkoisista tekijöistä. Pelkkään tuuriin luottaminen ei kuitenkaan ole vastuullista talouspolitiikkaa. Talouspolitiikasta vastaavan hallituksen pitää luotsata talous sellaisten kriisien läpi, joita olivat koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Hallituksen pitää rakentaa kärsivällisesti niitä talouden rakenteita, jotka mahdollistavat sellaisen uuden yritystoiminnan, joka tarttuu tilaisuuteen nousukauden myötä, ja hallituksen pitää tehdä finanssipolitiikkaa talouden suhdanteiden mukaisesti, ei poliittisia suhdanteita seuraten.

Arvoisa puhemies! Finanssipolitiikan arvostelusta on hyvä aloittaa. Tämä hallitus teki budjettileikkaukset epäoikeudenmukaisesti ja ajoitti ne epäviisaasti. Leikkausten ajoituksessa katsottiin vaaleja, ei kansantaloutta. Talouden taantuma syveni erityisesti rakennusalalla. Kun kansainvälisen talouden suhdanteet lupaavat ensi vuodesta helpompaa, hallitus päättääkin luopua julkisen talouden tasapainotavoitteesta. Seuraavalle hallitukselle jätetään miljardivekseli ja kehotetaan pärjäämään. Tästä vaalikaudesta tulee talouden musta aukko. Hallituksen mukaan kaikki on edellisen hallituksen syytä ja korjaaminen seuraavan hallituksen vastuulla. Kun hallitus on nyt kuuluttamassa elpyneitä kasvulukuja, sille löytyy sattuva sanonta: onnistumiselle löytyy aina äiti ja monta isää, mutta tappio on orpolapsi. Jos vaalikauden talouspolitiikkaa arvioi, sopii vertailla tuloksia muihin maihin ja muihin ajanjaksoihin. Meillä on korkein työttömyys, meillä on käsistä karannut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, meillä on ollut ennätysmäinen konkurssiaalto.

Arvoisa puhemies! Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan perustaa tulevalle kasvulle. Hallitus on kuuluttanut yksipuolista työelämän rakenteiden repimistä suurena saavutuksena, ja toki työelämän rakenteissa on aina uudistamisen varaa. Kuitenkin sellainen käsitys, että Suomen työmarkkinarakenteet olisivat olleet täysin toivottomia, on väärä, perusteita vailla. Palkkatason muutokset, jotka kertovat paljon työmarkkinoiden joustavuudesta tai jäykkyydestä, ovat kuitenkin enimmäkseen seuranneet suhdanteiden ja kilpailukyvyn muutoksia. Niin ikään työntekijöiden tilastoilla mitattava liikkuvuus on ollut ihan hyvää tasoa muihin kehittyneisiin markkinatalousmaihin verrattuna.

Samalla kun hallitus on toimittanut yksipuolisia uudistuksia työmarkkinoilla, se on laiminlyönyt yritysrakenteiden joustavuuden edistämistä. Se paljon puhuttu ja syystä arvosteltu elinkeinotukien kokonaisuus on ollut omiaan säilyttämään vanhoja rakenteita, tukemaan olemassa olevaa uuden yritystoiminnan kustannuksella. Hallituksen yritys- ja pääomaverotus on ollut myös rakenteita jäykistävää. Listaamattomien yritysten omistuksen verohuojennus on suorassa suhteessa siihen, minkä verran omistajat ovat koonneet nettovarallisuutta. Se sulkee määritelmän mukaan pois sellaiset kasvuyritykset, jotka perustuvat uudelle teknologialle tai muuten hyvälle liikeidealle vanhan rahan sijaan. Myöskin tulevaksi esitetty yhteisöveron alennus leikkaa kuluja niiltä yrityksiltä, jotka ovat jo päässeet hyvälle tuottouralle. Se ei kannusta yhteenkään uuteen riski-investointiin kasvuyrityksissä.

Arvoisa puhemies! Valtio luo puitteita talouden tukipäätöksillä ja verotuksella, mutta vähintään yhtä tärkeä merkitys on työmarkkinapuutteiden paikkaamisella. Yrityksissä työpaikoilla opitaan olennaiset asiat työelämän tarpeisiin, mutta julkisen sektorin on tarjottava koulutusta, joka antaa yleiset valmiudet menestyä työelämässä ja joka antaa elämänlaatua tukevaa sivistystä. Yrityksissä tehdään tuotekehittelyä markkinoiden kysynnän mukaan, mutta julkinen sektori tuottaa tieteellisen perustan, jolla tuotekehittely voidaan rakentaa. Hallituksen talousarviot ovat laiminlyöneet sen perustan lujittamisen, jota yritykset hyödyntävät. Me olemme heikommassa asemassa nyt kuin neljä vuotta sitten. Meillä on niukemmin inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Meillä on enemmän velkaa, niin korjausvelkaa kuin valtion tileissä olevaa rahavelkaa.

Arvoisa herra puhemies! Seuraava vaalikausi ja uusi hallitus eivät tule yhtään liian aikaisin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän pitkän päivän aikana käydyn keskustelun kuluessa monet hallituspuolueiden edustajat aina ministereitä myöten ovat antaneet ymmärtää tai vihjailleet vähän siihen suuntaan, että oppositiossa oltaisiin jotenkin huolissaan tai peloissaan siitä, että tämä orastava talouskasvu nyt aidosti olisi pysyvämpää sorttia tai että työllisyyskehitys olisi nyt suotuisa ja massatyöttömyys alkaisi aidosti helpottaa, ja näitä epäilyksiä on heitetty nimenomaan tänne SDP:n suuntaan. Kyllä ihan aidosti pidän näitä jokseenkin erikoisina, enkä oikein pidä perusteluja niille uskottavina.

Kun me nyt ihan aidosti katsotaan tätä tilannetta, missä Suomi tällä hetkellä on, niin tämän kuluneen hallituskauden aikana on otettu enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin — siis enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin. Meillä on Euroopan korkeimmaksi kasvanut työttömyys, ja tällä hetkellä hallitus on itse itselleen asettamista tavoitteista noin 150 000 työpaikkaa jäljessä. Kuten me tänään kuulimme pääministerin suulla, kun hän itsekin myönsi sen, että nytten tällä kauden viimeisellä budjetilla, talousarvioesityksellä, hallitus itse asiassa heikentää tätä talouden tilaa entisestään. Tässä tilanteessa, jos joku rohkenee epäillä, että yksikin kansanedustaja tässä salissa olisi jotenkin huolissaan siitä, että tämä ensi kaudelle jäävä aivan valtava velkataakka tästä edes hieman helpottaisi, niin onhan se aika uskomatonta. Valtiovarainministeriö on juuri varoittanut siitä, että nyt kun Suomi on joutunut tämän liiallisen alijäämämenettelyn pariin, niin nimenomaan tämän yhteisöveron alennuksen takia on vaara ja riski, että Suomi tulee poikkeamaan tältä nettomenopolulta, joka meille on asetettu. Eli käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että jo vuonna 2028 edessä on aivan mittavan kokoluokan edestä sopeutusvelvoitteet. On aivan selvää, että kaikki ne eduskuntapuolueet, jotka ensi kaudella täällä eduskunnassa istuvat, saati hallituksessa mahdollisesti kantavat hallitusvastuuta, eivät tässä tilanteessa missään tapauksessa toivo, että helpotusta ei aidosti tulisi. — Kiitos.